Chili tun­ne­taan tänä päi­vä­nä kaik­ki­al­la maa­il­mas­sa tu­li­suu­ten­sa ja li­säk­si myös ter­veel­li­syy­ten­sä an­si­os­ta. Sen us­ko­taan ole­van ko­toi­sin Ete­lä-Ame­ri­kas­ta Bra­si­li­an ja Bo­li­vi­an alu­eel­ta. Se mai­ni­taan en­sim­mäi­sen ker­ran Chris­top­her Co­lum­buk­sen päi­vä­kir­jas­sa tam­mi­kuus­sa 1493 teh­dys­sä mer­kin­näs­sä His­pa­ni­o­lan saa­rel­la, joka si­jait­see ny­kyi­sen Hai­tin ja Do­mi­ni­kaa­ni­sen ta­sa­val­lan alu­eel­la. Tämä pap­ri­kan su­kuun kuu­lu­va kas­vi le­vi­si näi­den 1500-lu­vun alun löy­tö­ret­kien myö­tä maa­pal­lon kai­kil­le troop­pi­sil­le alu­eil­le, ja se on tä­nä­kin päi­vä­nä olen­nai­nen ele­ment­ti mm. kii­na­lai­ses­sa, ko­re­a­lai­ses­sa, thai­maa­lai­ses­sa, in­ti­a­lai­ses­sa, af­rik­ka­lai­ses­sa, ka­ri­bi­a­lai­ses­sa ja mek­si­ko­lai­ses­sa keit­ti­ös­sä. 

Chili on muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä ko­hon­nut yleis­maa­il­mal­li­sek­si her­kuk­si, jota voi­daan käyt­tää lu­kuis­ten eri­lais­ten ruo­kien yh­te­nä ai­ne­so­sa­na. Olen­nais­ta chi­lin käy­tös­sä on tie­tää kun­kin chili-la­jik­keen tu­li­suu­sas­te sekä syö­jien sie­to­ky­ky. Tu­li­suu­den mit­taa­mis­ta var­ten on ke­hi­tet­ty ko­ko­naan oma jär­jes­tel­män­sä eli niin sa­not­tu sco­vil­le-as­teik­ko. Jos ta­val­li­nen vi­han­nes­pap­ri­ka saa tuol­la as­tei­kol­la ar­von 0, saa­vat kaik­kein tu­li­sim­mat chi­lit täl­lä het­kel­lä ar­von, joka ko­ho­aa yli 2 mil­joo­nan. Ke­hit­täil­lä on ai­na en­tis­tä vah­vem­pia la­jik­kei­ta, ja chi­leis­tä kaik­kein vah­vim­pien kans­sa on syy­tä ol­la kui­ten­kin huo­lel­li­nen. 

Chi­liä voi­daan li­sä­tä ruo­kaan mo­nes­sa eri muo­dos­sa. Se voi­daan sil­pu­ta tuo­ree­na eri­lais­ten kei­tos­ten jouk­koon. Sii­tä val­mis­te­taan myös lu­ke­ma­ton mää­rä eri­lai­sia kas­tik­kei­ta mie­dois­ta tus­kal­li­sen tu­li­siin. Chi­le­jä voi­daan myös kui­va­ta tai sa­vus­taa ja jau­haa hie­nok­si. Saa­ta­vil­la on myös eri­lai­sia täy­tet­ty­jä chi­le­jä eri tu­li­suu­sas­teil­la. Olen­nais­ta on vain tie­tää käy­te­tyn chi­li­as­teen tu­li­suus ja huo­mi­oi­da se siis ruo­kai­li­joi­den ko­ke­muk­sen ja sie­to­ky­vyn mu­kai­ses­ti.

Yh­dys­val­ta­lai­sis­sa ra­vin­to­lois­sa tun­nu­taan usein otak­sut­ta­van, et­tä asi­ak­kai­den val­mius käyt­tää chi­liä on suh­teel­li­sen al­hai­nen. Ai­na­kin it­se olen huo­man­nut, et­tä jos pi­tää to­del­la tu­li­ses­ta ruo­as­ta, tu­lee sel­lais­ta pyy­tää erik­seen ja omaa ky­vyk­kyyt­tään ko­ros­ta­en.  Muis­tan edel­leen yh­den vuo­sien ta­kai­sen päi­väl­li­sen San­ta Fen kau­pun­gis­sa Uu­des­sa Mek­si­kos­sa. Olim­me hie­man ai­kai­sem­min ol­leet ly­hy­el­lä tu­ris­ti­mat­kal­la Can­cu­nin kau­pun­gis­sa Mek­si­kos­sa. Siel­lä jou­duin tois­tu­vas­ti pyy­tä­mään li­sä­ma­kua ruo­kaa­ni, min­kä jäl­keen tar­joi­li­jat poi­mi­vat tis­kin al­ta jo­tain tu­lis­ta kas­ti­ket­ta pie­nes­sä pul­los­sa. San­ta Fen ta­pauk­ses­sa toin il­mei­ses­ti lii­an­kin kärk­kääs­ti esiin tyy­ty­mät­tö­myy­te­ni sii­tä, et­tä muu­al­la saa­ma­ni chili-ruo­at oli­vat ol­leet läh­tö­koh­tai­ses­ti lii­an vä­hän maus­tet­tu­ja. Sik­si mi­nut mitä il­mei­sim­min pää­tet­tiin pan­na pie­neen tes­tiin. Ja to­ti­ses­ti, en ole kos­kaan en­nen en­kä sen jäl­keen syö­nyt mi­tään niin vah­vas­ti maus­tet­tua ruo­kaa. Ko­kit ja tar­joi­li­jat var­maan­kin tark­kai­li­vat oven­ra­os­ta vai­vih­kaa sel­viy­ty­mis­tä­ni. Tar­vit­tiin­kin suo­ma­lais­ta si­sua et­tä sel­vi­sin kun­ni­al­la saa­mas­ta­ni an­nok­ses­ta. Tus­kin kos­kaan olen puh­dis­ta­nut lau­tas­ta­ni niin huo­lel­li­ses­ti kuin sil­loin tein. Oli mu­ka­va huo­ma­ta, et­tä si­kä­läi­set tar­joi­li­jat ar­vos­ti­vat erit­täin kor­ke­al­le saa­vu­tus­ta­ni.

Seu­raa­vas­sa on esi­tel­ty muu­ta­ma tyy­pil­li­nen ame­rik­ka­lai­nen chili-ruo­ka, osa li­hal­la ja osa il­man. Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa, et­tä chili so­pii hy­vin myös toi­sen­lai­siin ruo­kiin. Kan­nat­taa ko­keil­la esi­mer­kik­si ma­ke­al­la chi­li­kas­tik­keel­la ryy­di­tet­tyä he­del­mä­sa­laat­tia. Se­koi­te­taan kes­ke­nään eri­lai­sia pa­loi­tel­tu­ja he­del­miä ja nii­den me­hu­ja ja li­sä­tään jouk­koon kun­non lo­raus ma­ke­aa chi­li­kas­ti­ket­ta. Se nau­ti­taan puo­les­taan jäl­ki­ruo­ka­na hy­vin jääh­dy­tet­ty­nä.

CHILI CON CARNE

Chili con car­nel­la, van­hal­la kar­ja­pai­me­nien ruo­al­la, tar­koi­te­taan chi­liä li­han kans­sa. Se on tänä päi­vä­nä ete­lä­val­ti­oi­den ja Lou­nais-Yh­dys­val­to­jen pe­rus­ruo­kaa, jos­ta on lu­kui­sia eri­lai­sia oh­jei­ta. Olen­nai­sia ai­ne­so­sia sii­nä ovat chili, liha, si­pu­li ja pa­vut. Vah­vuu­sas­te on täy­sin kun­kin ko­kin rat­kais­ta­vis­sa. Vii­me ai­koi­na on yleis­ty­nyt myös li­ha­ton ver­sio, jos­sa käy­te­tään sa­mo­ja ai­nei­ta kuin al­la ja mu­kaan voi­daan lait­taa myös soi­ja­rou­het­ta.

Ai­nek­set:

800 g nau­dan­pais­tia jau­het­tu­na tai sui­ka­loi­tu­na
2 kpl kuu­ti­oi­tua kel­ta­si­pu­lia
4 kpl vii­pa­loi­tua val­ko­si­pu­lin­kynt­tä
½ dl  ruo­ka­öl­jyä
2 kpl pu­nais­ta chi­liä ohui­na vii­pa­lei­na
1 purk­ki    to­maat­ti­murs­kaa
1 purk­ki    rus­kei­ta pa­pu­ja
1 rkl anc­ho-chi­li­jau­het­ta tai Taco-maus­tet­ta
1 tl   jau­het­tua juus­to­ku­mi­naa
2 tl   suo­laa ja 1 tl   rou­hit­tua mus­ta­pip­pu­ria
kun­non lo­raus te­qui­laa
1 dl   hie­non­net­tua tuo­ret­ta ko­ri­an­te­ria
1 dl   vuo­lu­ker­maa

Val­mis­tus:

Kuu­men­na pais­ti­na­pan­nu tai rau­ta­pa­ta, li­sää öl­jy ja rus­kis­ta liha, si­pu­li ja val­ko­si­pu­li sekä vii­pa­loi­tu chili. Kään­te­le rus­kis­tet­ta­es­sa ja hau­du­ta kyp­säk­si. Jos val­mis­tat ruo­an pais­ti­sui­ka­leis­ta, hau­du­ta liha li­sää­mäl­lä hie­man vet­tä, kun­nes liha on kyp­sää. Li­sää to­maat­ti­murs­ka, pa­vut ja maus­teet. Jat­ka hau­dut­ta­mis­ta, kun­nes ra­ken­ne on pa­ta­mai­nen mut­ta ei kas­tik­kei­nen. Kaa­da lo­puk­si se­kaan kun­non lo­raus te­qui­laa ja hau­du­ta vie­lä het­ki. Lai­te­ta tar­jol­le ja ko­ris­te­le hie­non­ne­tul­la tuo­reel­la ko­ri­an­te­ril­la ja vuo­lu­ker­mal­la (sme­ta­nal­la).

Chili con car­ne voi­daan naut­tia chi­lil­lä maus­te­tun mais­si­lei­vän ja/tai kei­te­tyn rii­sin kans­sa. Ruu­an li­säk­si lai­te­taan tar­jol­le eri­lai­sia ja eri­vah­vui­sia chi­li­kas­tik­kei­ta, joi­den avul­la jo­kai­nen voi teh­dä ha­lu­a­man­sa vah­vui­sen an­nok­sen. Juo­ma­na eh­dot­to­mas­ti olut, ei vii­ni. Mah­dol­li­ses­ti syn­ty­vää yli­mää­räis­tä pol­tet­ta voi lie­vit­tää kei­te­tyn rii­sin tai mai­don avul­la. Yh­dys­val­lois­sa tätä ruo­kaa nau­ti­taan myös hot do­gien yh­te­nä täyt­tee­nä.

CHILI SIN CARNE

Vaik­ka chili con car­ne on ol­lut al­ku­jaan puh­taas­ti li­ha­ruo­ka, on kas­vis­ruo­kien yleis­ty­mi­nen mer­kin­nyt sitä, et­tä sii­tä on ryh­dyt­ty val­mis­ta­maan myös eri­lai­sia kas­vis­ver­si­oi­ta. Niis­sä liha on yleen­sä kor­vat­tu rus­keil­la tai muil­la pa­vuil­la, jos­kin myös soi­ja­rou­het­ta on käy­tet­ty jois­sa­kin oh­jeis­sa. Täs­sä tur­vau­du­taan kui­ten­kin rus­kei­siin pa­pui­hin.

Ai­nek­set:
1 kpl kuu­ti­oi­tu kel­ta­si­pu­li
2 kpl murs­kat­tua val­ko­si­pu­lin­kynt­tä
3 rlk ruo­ka­öl­jyä
2 tl   suo­laa
1-2 rkl       anc­ho-chi­li­jau­het­ta
2 tl   rou­hit­tua mus­ta­pip­pu­ria
1 dl   vet­tä
1      purk­ki to­maat­ti­murs­kaa
1      purk­ki rus­kei­ta pa­pu­ja
1 tl   mek­si­ko­lais­ta ore­ga­noa (ko­ti­mai­nen­kin käy)
1 tl   tuo­ret­ta ba­si­li­kaa

Val­mis­tus:

Kuu­men­na ka­sa­ri, li­sää öl­jy ja rus­kis­ta si­pu­li ja val­ko­si­pu­li. Kun si­pu­lit ovat kuul­lot­tu­neet tar­peek­si, li­sää suo­la, chi­li­jau­he ja mus­ta­pip­pu­ri, se­koi­ta.

Li­sää vesi, to­maat­ti­murs­ka ja rus­ke­at pa­vut. Hau­du­ta noin 20 mi­nuut­tia. Maus­ta lo­puk­si mek­si­ko­lai­sel­la ore­ga­nol­la ja tuo­reel­la ba­si­li­kal­la. Myös kas­visc­hi­li nau­ti­taan kei­te­tyn rii­sin kera.

CINCINNATIN CHILI

Cin­cin­na­tin chili on Ohi­os­sa si­jait­se­van Cin­cin­na­tin kau­pun­gin kreik­ka­lai­sen siir­to­kun­nan al­ku­jaan ke­hit­tä­mä ver­sio pe­rin­tei­ses­tä chili con car­nes­ta. Se ero­aa al­ku­pe­räi­ses­tä oh­jees­ta sekä maus­tei­den et­tä naut­ti­mis­ta­van suh­teen. Var­sin­kin ka­ne­li on tyy­pil­li­ses­ti kreik­ka­lai­nen maus­te (esim. sti­fa­dos­sa).

Ai­nek­set:

1 kpl kuu­ti­oi­tu kel­ta­si­pu­li
300 g vä­hä­ras­vais­ta jau­he­li­haa
1-2   vii­pa­loi­tua val­ko­si­pu­lin­kynt­tä
1 rkl sa­vus­tet­tua chi­li­jau­het­ta
1 tl   rou­hit­tua maus­te­pip­pu­ria
1 tl   jau­het­tua ka­ne­lia
1 tl   juus­to­ku­mi­naa
½ tl  ca­yen­ne­pip­pu­ria
½ tl  suo­laa
1½ rkl      ma­keut­ta­ma­ton­ta kaa­ka­o­ta tai 0,3 dl hie­non­net­tua tum­maa raa­ka­suk­laa­ta
1 purk­ki    to­maat­ti­murs­kaa
1 rkl  Worc­hes­ters­hi­re –kas­ti­ket­ta
1 rkl ome­na­vii­nie­tik­kaa
1,25 dl       vet­tä

Val­mis­tus:

Kuu­men­na pais­tin­pan­nu, li­sää öl­jy. Rus­kis­ta si­pu­li, jau­he­li­ha, val­ko­si­pu­li ja chi­li­jau­he. Li­sää muut maus­teet, kaa­kao tai suk­laa, to­maat­ti­murs­ka, Worc­hes­ters­hi­re –kas­ti­ke, etik­ka ja vesi. Hau­du­ta mie­dol­la läm­möl­lä noin 20 mi­nuut­tia. Tar­kis­ta maku.

Kei­tä spa­get­ti kyp­säk­si pak­kauk­sen oh­jei­den mu­kaan ja an­nos­te­le lau­ta­sil­le. Pei­tä spa­get­ti kuu­mal­la chi­li­kas­tik­keel­la ja nau­ti olu­en tai pu­na­vii­nin kera.

***

Ruo­ka­la­jien va­lin­nas­ta, re­sep­tii­kas­ta ja nii­hin liit­ty­vis­tä his­to­ri­al­li­sis­ta taus­tois­ta vas­taa­va Jyr­ki Ii­vo­nen on Tam­pe­reel­la asu­va eläk­keel­lä ole­va puo­lus­tus­mi­nis­te­ri­ön en­ti­nen vies­tin­tä­joh­ta­ja. Hän on työs­ken­nel­lyt li­säk­si Suo­men suur­lä­he­tys­tös­sä Was­hing­to­nis­sa, Ul­ko­po­liit­ti­ses­sa ins­ti­tuu­tis­sa eri­kois­tut­ki­ja­na sekä eri­lai­sis­sa ope­tus- ja tut­ki­mus­teh­tä­vis­sä Tam­pe­reen yli­o­pis­tos­sa. Ruo­ka ja ruo­ka­kult­tuu­rit ovat eri­tyi­sen lä­hel­lä hä­nen sy­dän­tään.

Suo­men suur­lä­he­tys­tös­sä Was­hing­to­nis­sa 1990-lu­vul­la työs­ken­nel­lyt Kim Pal­hus on tar­kis­ta­nut ja ko­e­val­mis­ta­nut kaik­ki oh­jeet, jot­ta ne toi­mi­si­vat mah­dol­li­sim­man moit­teet­to­mas­ti. Hän on gast­ro­no­mi­an seik­kai­li­ja, joka on ma­ri­noi­tu­nut mo­nes­sa maa­il­man keit­ti­ön maus­tees­sa. Hän kier­tää edel­leen maa­il­maa saa­dak­seen uu­sia vai­kut­tei­ta eri mai­den ruo­ka­kult­tuu­reis­ta ja ruo­kat­ren­deis­tä. Hän on myös vank­ku­ma­ton suo­ma­lai­sen ruo­an ja raa­ka-ai­nei­den puo­les­ta­pu­hu­ja.

Ruo­ka­ku­vat on ku­van­nut va­lo­ku­vaa­ja Samp­sa Pär­nä­nen.