Muista ihmisistä puhuttaessa on tärkeää miettiä, miten nimittää heitä. Yhdysvalloissa on pitkään keskusteltu, mitä nimitystä käyttää alkuperäiskansoista. Suomessakin sanan intiaani käyttöä on pohdittu, esimerkiksi median uutisoidessa Mesa Verde -kokoelman hautaesineiden palauttamisesta intiaaneille.
Sana intiaani perustuu Kolumbuksen erehdykseen. Etsiessään meritietä Intiaan hän päätyi Bahamalle ja luuli saapuneensa perille. Hän kutsui tapaamiaan ihmisiä intialaisiksi, espanjaksi indios. Tämä löytyy Kolumbuksen kirjeestä, jossa hän kertoo intialaisten kutsuvan saarta Guanahaníksi: ”…los Indios la llaman Guanahaní”.
Tästä tulee myös englannin sana Indian, ja erotukseksi intialaisista käytetään Amerikan alkuperäisasukkaista termiä American Indians. Nimitys yleistyi kuitenkin vasta 1700-luvulla. Siihen saakka eurooppalaiset kutsuivat alkuperäisasukkaita eri tavoin, mm. ”amerikkalaisiksi” tai ”alkuasukkaiksi”, mutta myös kunkin kansan nimellä ollessaan lähemmin tekemisissä heidän kanssaan. Siirtomaa-aikana Amerikkaan muuttaneet eurooppalaiset identifioivat itsensä englantilaisiksi, ranskalaisiksi, hollantilaisiksi, jne. emämaansa mukaan. Amerikan yhdysvaltojen itsenäistymisen myötä eurooppalaistaustaiset amerikkalaiset halusivat olla uuden maansa kansalaisia. Jos he olivat amerikkalaisia, ”alkuasukkaat” olivat jotakin muuta. Nimitys Indian alkoi yleistyä.
Alkuperäisasukkaat itse eivät kokeneet olevansa mikään yhtenäinen ryhmä suhteessa tulokkaisiin. He identifioivat itsensä oman kansansa jäseniksi, ja oma kansa kävi sotaa muiden kanssa ja liittoutui eurooppalaisten kanssa vihollisiaan vastaan. Yhä tänä päivänä he kokevat olevansa identiteetiltään ensisijaisesti oman kansansa jäseniä ja vasta sen jälkeen alkuperäisväestöä.
American Indian vai Native American?
1960-luvulla sanaan Indian alettiin liittää Yhdysvalloissa kielteisiä merkityksiä. Termin tilalla käytetään nimitystä Native Americans, alkuperäiset amerikkalaiset. Tosin sekään ei ole alkuperäisten amerikkalaisten itsensä keksimiä nimitys.
Diné-kansaan kuuluva Amanda Blackhorse kysyi muilta alkuperäiskansoihin kuuluvilta, miten he haluavat itseään kutsuttavan. Vuonna 2015 Indian Country Today -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan hän toteaa, että nimitykset ovat tärkeitä, mutta asiaan ei ole yksinkertaista tai yhtä vastausta. Kaikki hänen haastateltavansa sanoivat olevansa ensisijaisesti oman kansansa tai klaaninsa jäseniä. Esimerkiksi kiowa Courtney Tsotigh-Yarholar sanoi, ettei hän välttämättä identifioi itseään mihinkään muuhun kuin omaan kansaansa. ”Kiowa on tarkka määritelmä mitä minä olen”, hän totesi.
Taustaltaan diné Kiarra Spottsville kertoi, että hänen mielestään termit Native American ja American Indian ovat useimmiten hyväksyttäviä mutta ei pelkkä Indian, sillä se viittaa paitsi intialaisiin myös vanhaan käsitykseen alkuperäiskansoista. Hänen mielestään alkuperäiskansoihin kuulumattomien tulisi käyttää termejä Native American tai indigenous. Myös shoshone Willow Abrahamson pitää parhaimpana termiä indigenous, mutta on tyytyväinen myös termeihin Native American tai American Indian.
Lakota Dyani White Hawk puolestaan kertoi, että hän ei käytä koskaan termiä American Indian puheessa mutta voi käyttää sitä kirjoittaessaan, koska se on kirjoitetussa kielessä yleisesti käytössä. ”Hallinnollisessa ja akateemisessa kielessä me olemme edelleen nimitykseltämme American Indian”, hän totesi. Termiä Indian White Hawk käyttää perheen ja ystävien kesken, sillä silloin voi olla rennosti miettimättä poliittisia merkityksiä.
Omista haastateltavistani Pine Ridgen reservaatista kotoisin oleva lakota Thomas Yellow Hair sanoi, että Indian on vain nimitys muiden joukossa, eikä Native American ole yhtään sen parempi. Hänelle identiteetti muodostuu oman kansan kautta, hän on lakota. Yellow Hair painotti, että hän puhuu omasta puolestaan, kyse on hänen mielipiteestään ja siitä, miten hän asian kokee. Saman totesi myös Amanda Blackhorsen haastattelema lakota Frank Waln. Hän sanoi puhuvansa vain omasta puolestaan. ”Jos kysyt kymmeneltä ihmiseltä, saat kymmenen erilaista vastausta”, hän totesi.
Ei ole yhtä ainoaa oikeaa mielipidettä, eikä kukaan voi puhua kaikkien puolesta. Kukaan ei voi esiintyä kaikkien Amerikan alkuperäiskansojen edustajana, sillä kenellekään ei ole annettu sellaista mandaattia. Kaiken kaikkiaan mielipiteet termien käytöstä vaihtelevat suuresti. Varsin mielenkiintoista on ollut huomata, että termi American Indian tuntuu olevan ongelmallisempi muiden kuin alkuperäiskansojen itsensä parissa.
Suomen intiaani
Sana intiaani (muodoissa Indiani ja Indianeri) esiintyi suomen kielessä ensi kerran vuoden 1642 Biblian selityksissä tarkoittaen intialaista. 1700-luvun jälkipuoliskolla sanalla alettiin tarkoittaa myös Amerikan alkuperäisasukkaita. Lopulta 1800-luvulla termi vakiintui tarkoittamaan vain Amerikan alkuperäisasukkaita, kun Intian asukkaita alettiin kutsua intialaisiksi. Sanasta tuli vain Amerikan alkuperäiskansoja tarkoittava termi.
Sanojen merkitys syntyy käyttötilanteessa. Minulle ei ole tullut vastaan kontekstia, jossa suomen kielen sana intiaani voitaisiin katsoa negatiiviseksi. Eri asia on käyttää sanasta muunnosta inkkari, joka esiintyy lastenkielessä sekä sävyltään ehkä halventavana arkikielessä.
Sanaa intiaani on kritisoitu myös siitä, että se niputtaa alkuperäisasukkaat yhdeksi ryhmäksi. Se on yleistävä termi, onhan Yhdysvalloissa rekisteröityjä alkuperäiskansoja yli 570. Joskus kuitenkin tarvitaan yleiskäsitteitä. Se, että termi on yleistävä, ei tee siitä halventavaa tai loukkaavaa. Puhumme myös aasialaisista tai afrikkalaisista ilman, että sanoilla on loukkaavaa sävyä. Myös nimitykset Native Americans ja Amerikan alkuperäiskansat ovat yleistäviä termejä.
Vaikka sanat pysyisivät ennallaan, niiden merkitys saattaa muuttua. Suomen intiaani-sanan kohdalla ei ole havaittavissa, että sille olisi muodostunut negatiivisia merkityksiä. Lisäksi sanalla ei ole sekaannusta aiheuttavaa kaksoismerkitystä (Amerikan alkuperäisasukas ja intialainen). Suomen kielessä sanaa intiaani voidaan pitää neutraalina. Neutraalille sanalle ei ole syytä rakentaa negatiivisia merkityksiä, mitä sillä ei ennestään ole. Suomessa intiaani on selkeä, lyhyt ja toimiva yleisnimitys, jonka tilalle on hyvin vaikea keksiä toista yhtä toimivaa sanaa. Voimme siis kutsua alkuperäisväestöä intiaaneiksi jatkossakin.
Voit lukea aiheesta lisää artikkelistani Kielikellossa https://www.kielikello.fi/-/miten-puhua-intiaaneista-
***
Riku Hämäläinen on filosofian tohtori ja dosentti, jonka erikoisalaa ovat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuuri- ja uskontoperinteet. Hän on tieteellisen Pohjoisen Etnografian Seuran sekä yleishyödyllisen Suomen intiaaniyhdistyksen puheenjohtaja. Hän toimii yliopistotutkijana Taideyliopistossa, missä hän johtaa Historiafoorumin muistitietohanketta.
