Meil­le on vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na syn­ty­nyt vah­vo­ja – osin pe­rus­tel­tu­ja, osin mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sia –us­ko­muk­sia ame­rik­ka­lai­ses­ta elä­män­ta­vas­ta, jos­sa ym­pä­ris­tö jää kai­ken ku­lu­tuk­sen, kau­pal­li­suu­den, tör­säi­lyn ja au­toi­lun jal­koi­hin.

Yh­dys­val­tain ää­ret­tö­män ri­kas ja mo­ni­muo­toi­nen ym­pä­ris­tö on en­nem­min­kin ih­mis­ten tar­pei­ta var­ten alis­tet­tu hy­väk­si­käy­tet­tä­vä re­surs­si kuin val­ta­va voi­ma­va­ra ja hy­vin­voin­nin läh­de. Do­nald Trum­pin pre­si­dent­tiys ja vah­va il­mas­ton­muu­tos­ta ky­see­na­lais­ta­va re­to­riik­ka tuki eu­roop­pa­lai­sia mie­li­ku­via näis­tä ame­rik­ka­lai­suu­den ”syn­neis­tä”.

Joe Bi­de­nin tul­tua va­li­tuk­si Yh­dys­val­tain pre­si­den­tik­si, maan il­mas­to- ja ym­pä­ris­tö­po­li­tii­kas­sa ta­pah­tui mer­kit­tä­vä asen­ne­muu­tos, jota pre­si­den­tin pää­tös liit­tyä Pa­rii­sin il­mas­to­so­pi­muk­seen sym­bo­loi. Mut­ta mitä ame­rik­ka­lai­set ajat­te­le­vat il­mas­to­ky­sy­myk­sis­tä – sekä ylei­ses­ti glo­baa­lil­la ta­sol­la ver­rat­tu­na mui­den mai­den kan­sa­lai­siin et­tä eri­tyi­ses­ti omas­sa Yh­dys­val­tain kon­teks­tis­sa? Seu­raa­vas­sa luon ly­hy­en kat­sauk­sen, joka poh­jau­tuu ame­rik­ka­lai­sen Pew-tut­ki­mus­kes­kuk­sen da­taan.

Kaksijakoinen suhde YK-vetoisiin järjestöihin

Sii­tä huo­li­mat­ta, et­tä Yh­dys­val­loil­la on ol­lut ul­ko­po­liit­ti­ses­ti vä­hin­tään­kin kak­si­ja­koi­nen suh­de kan­sain­vä­li­siin, eri­tyi­ses­ti YK-ve­toi­siin jär­jes­töi­hin, kan­sa­lai­set ovat suh­tau­tu­neet nii­hin huo­mat­ta­vas­ti po­si­tii­vi­sem­min. Voi­daan jopa aja­tel­la, et­tä kan­sa­lais­ten suh­tau­tu­mi­nen on yl­lät­tä­vän po­si­tii­vis­ta ot­ta­en huo­mi­oon pit­kä­ai­kai­nen his­to­ri­al­li­nen ke­hi­tys, joka on toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­kei­sen ajan ame­rik­ka­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa ko­ros­ta­nut USA:n joh­ta­vaa ase­maa maa­il­mas­sa. Pew-tut­ki­mus­lai­tok­sen syk­syl­lä 2021 teet­tä­män sel­vi­tyk­sen mu­kaan 59 pro­sent­tia ame­rik­ka­lai­sis­ta suh­tau­tuu Yh­dis­ty­nei­siin kan­sa­kun­tiin po­si­tii­vi­ses­ti, kun puo­les­taan 39 pro­sent­tia suh­tau­tuu sii­hen ne­ga­tii­vi­ses­ti. Eu­roo­pan suu­ris­ta mais­ta Rans­ka on suh­teel­li­sen lä­hel­lä ame­rik­ka­lais­ta mie­li­pi­deil­mas­toa, kun pie­nis­tä mais­ta esi­mer­kik­si Kreik­ka on suh­tau­tu­mi­ses­saan huo­mat­ta­vas­ti ne­ga­tii­vi­sem­pi.

Kan­sain­vä­li­ses­ti suu­ris­ta mais­ta Ja­pa­nin suh­tau­tu­mi­nen on myös ame­rik­ka­lai­sia ne­ga­tii­vi­sem­paa (45% ne­ga­tii­vi­nen, 41% po­si­tii­vi­nen).[1] Toi­saal­ta yh­dys­val­ta­lai­se­na eri­kois­piir­tee­nä on täs­sä(kin) asi­as­sa vah­va po­liit­ti­nen po­la­ri­soi­tu­mi­nen. Oi­keis­to- va­sem­mis­to-ak­se­lil­la tar­kas­tel­tu­na vain 37 pro­sent­tia oi­keis­tos­ta suh­tau­tuu YK:hon po­si­tii­vi­ses­ti kuin va­sem­mis­tos­sa luku on 79 pro­sent­tia. Ero on hui­kea, 42 pro­sent­tia, kun esi­mer­kik­si toi­sek­si suu­rin ero (Aust­ra­lia) on 28 pro­sent­tia ja Bri­teis­sä­kin se on vain 14 pro­sent­tia.

Mitä tu­lee YK:n roo­liin il­mas­to­ky­sy­mys­ten hoi­ta­mi­ses­sa, ame­rik­ka­lais­ten nä­ke­myk­set ovat pal­jon lä­hem­pä­nä eu­roop­pa­lais­ten nä­ke­myk­siä. Kun Eu­roo­pan kes­ki­ar­vo YK:lle oli 42 pro­sent­tia ne­ga­tii­vi­nen ja 56 pro­sent­tia po­si­tii­vi­nen, vas­taa­vat lu­vut yh­dys­val­ta­lai­sy­lei­sön jou­kos­sa oli 43-51.

Sen si­jaan epäi­lyk­sis­tä huo­li­mat­ta 75 pro­sent­tia yh­dys­val­ta­lai­sis­ta tu­kee aja­tus­ta, et­tä USA:n on osal­lis­tut­ta­va kan­sain­vä­li­seen yh­teis­työ­hön, joka täh­tää il­mas­ton­muu­tok­sen hal­lin­taan. Vain vah­vas­ti re­pub­li­kaa­ni­oi­keis­toon it­sen­sä iden­ti­fi­oi­vat kan­sa­lai­set – Trum­pin ydin­jouk­ko – vas­tus­taa kan­sain­vä­lis­tä il­mas­to­po­liit­tis­ta yh­teis­työ­tä, ja heis­tä­kin 42 pro­sent­tia kui­ten­kin tu­kee aja­tus­ta.[2]

Hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä

Ko­ti­maan kon­teks­tis­sa il­mas­to­ky­sy­mys on kui­ten­kin mo­ni­ta­hoi­nen. Sen ja­ko­lin­jat ei­vät ole ai­no­as­taan po­liit­ti­ses­ti­re­pub­li­kaa­ni-de­mok­raat­ti- ak­sel­lil­le ja­kau­tu­nei­ta, vaan myös su­ku­pol­vit­tu­nei­ta, ”ro­dut­tu­nei­ta” ja alu­eel­lis­tu­nei­ta. Mitä po­liit­ti­seen ja­koon tu­lee, on huo­mi­oi­ta­va, et­tä myös puo­lu­ei­den si­säl­lä on mer­kit­tä­viä re­pe­ä­miä. Ko­ko­nai­suu­des­saan il­mas­to­ky­sy­myk­set ovat­kin kuin ame­rik­ka­lai­sen yh­teis­kun­nan mik­ro­kos­mos. Ylei­sel­lä ta­sol­la enem­mis­tö ame­rik­ka­lai­sis­ta on sitä miel­tä, et­tä USA:n oli­si pri­o­ri­soi­ta­va uu­siu­tu­vien ener­gi­oi­den ke­hi­tys, ja et­tä vuo­teen 2050 men­nes­sä maan tu­li­si ol­la hii­li­neut­raa­li.

Po­liit­ti­ses­ti it­sen­sä re­pub­li­kaa­ni­mie­li­sik­si iden­ti­fi­oi­vis­ta (”mo­de­ra­te and li­be­ral re­pub­li­cans”) 66 pro­sent­tia on sitä miel­tä, et­tä maan oli­si ajet­ta­va hii­li­neut­raa­li­suus­ta­voi­tet­ta, kun puo­les­taan 64 pro­sent­tia - kon­ser­va­tii­vi­re­pub­li­kaa­nit – vas­tus­ta­vat sitä. Sama ja­ko­lin­ja kos­kee myös ener­gi­ap­ri­o­ri­teet­te­ja. Mal­til­lis­ten mu­kaan ener­gi­a­po­li­tii­kan pri­o­ri­teet­tien tu­li­si kes­kit­tyä uu­siu­tu­viin ener­gi­oi­hin, kun kon­ser­va­tii­vit ha­lu­a­vat, et­tä fos­sii­lis­ten polt­to­ai­nei­den tuo­tan­toa li­sä­tään. De­mok­raat­ti­puo­lu­een kan­nat­ta­jik­si it­sen­sä miel­tä­vis­tä 63 pro­sent­tia on sitä miel­tä, et­tä fos­sii­li­sis­ta ener­gi­a­muo­dois­ta tu­li­si luo­pua ko­ko­naan, kun sitä vas­toin 50 pro­sent­tia kan­nat­taa fos­sii­lis­ten ener­gi­a­muo­to­jen pi­tä­mis­tä osa­na ener­gi­ayh­dis­tel­mää.[3]

Alueelliset ja etniset jakolinjat

Noin kak­si kol­ma­so­saa yh­dys­val­ta­lai­sis­ta us­koo, et­tä tu­le­vai­suu­des­sa il­mas­ton­muu­tos joh­taa yh­tä use­am­min sään ää­ri-il­mi­öi­hin. Alu­eel­li­ses­ti suu­rim­piin muu­tok­siin us­koi­vat Uu­den-Eng­lan­nin, Kes­ki-At­lan­tin osa­val­ti­oi­den asuk­kaat (New York, Pen­n­syl­va­nia, New Jer­sey) ja Kes­ki­sen-Ete­län (Te­xas, Lou­i­si­a­na, Ar­kan­sas, Ok­la­ho­ma). Syk­syl­lä 2021 tee­te­tys­tä tut­ki­muk­ses­ta ei ole pää­tel­tä­vis­sä, mi­ten esi­mer­kik­si juu­ri Kes­ki-Ete­läs­sä[4] po­liit­ti­nen ja­ko­lin­ja vai­kut­taa ha­vain­noin­tiin.

Ylei­sel­lä ta­sol­la de­mok­raa­tit us­koi­vat enem­män sään ää­ri-il­mi­öi­hin kuin re­pub­li­kaa­nit. Pit­kän lin­jan ide­o­lo­gia, jon­ka yti­mes­sä on suh­tau­tu­mi­nen liit­to­val­ti­oon ja liit­to­val­ti­o­ta­sol­ta oh­jat­tuun re­gu­laa­ti­o­po­li­tiik­kaan, vai­kut­taa myös il­mas­to­po­li­tii­kas­sa. Esi­mer­kik­si 53 pro­sent­tia re­pub­li­kaa­neik­si iden­ti­fi­oi­tu­vis­ta kat­soi, et­tä hal­li­tuk­sen po­li­tiik­ka on lii­an in­ter­ven­ti­o­nis­tis­ta, jol­la esi­mer­kik­si ra­joi­te­taan tur­haan kor­ke­an ris­kin alu­eil­la ta­pah­tu­vaa ra­ken­ta­mis­ta. Sen si­jaan 79 pro­sent­tia de­mok­raat­ti­poh­jas­ta kat­soi, et­tä liit­to­val­tio ei mene tar­peek­si pit­käl­le pyr­ki­myk­sis­sään sää­del­lä kor­ke­an ris­kin alu­ei­den ra­ken­nus­mää­räyk­siä.[5]

Val­ta­o­sa Yh­dys­val­tain la­ti­nois­ta pi­tää il­mas­ton­muu­tos­ta ja sen vai­ku­tuk­sia omaan yh­tei­söön suu­re­na huo­le­nai­hee­na. Yli 80 pro­sent­tia on sitä miel­tä, et­tä il­mas­to­po­li­tiik­ka on tär­kein tai yk­si osa kai­kis­ta tär­keim­piä tee­mo­ja, joi­hin USA:n hal­li­tuk­sen on puu­tut­ta­va, kun ei-la­ti­nois­ta 67 pro­sent­tia ajat­te­lee sa­moin. Mut­ta myös la­ti­noi­den kes­kuu­des­sa po­liit­ti­nen po­la­ri­saa­tio on sel­vä, ja ja­ko­lin­jat hei­jas­te­le­vat vah­vas­ti jo yl­lä ku­vail­tu­ja ylei­siä tren­de­jä. Tut­ki­muk­sen mu­kaan myös val­ta­o­sa la­ti­nois­ta on muut­ta­nut ku­lu­tus­käyt­täy­ty­mis­tään ym­pä­ris­tön vuok­si ja he myös pu­hu­vat huo­mat­ta­vas­ti pal­jon enem­män ym­pä­ris­tö­ky­sy­myk­sis­tä kuin ai­em­min.[6]

Mitä voim­me näi­den ly­hyi­den va­lo­tus­ten avul­la sa­noa ame­rik­ka­lai­sis­ta ja hei­dän tä­män päi­vän suh­tees­taan ym­pä­ris­tö­ky­sy­myk­siin? Alu­eel­li­sis­ta ja et­ni­syy­den muo­vaa­mis­ta vaih­te­luis­ta huo­li­mat­ta huo­mio kiin­nit­tyy ym­pä­ris­tö­ky­sy­myk­sis­sä­kin po­liit­ti­seen po­la­ri­saa­ti­oon, joka ei lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa tule ai­na­kaan vä­he­ne­mään.

Kong­res­sin vä­li­vaa­lit lä­hes­ty­vät vauh­dil­la ja niis­sä luo­daan jo poh­jaa seu­raa­viin pre­si­den­tin vaa­lei­hin. Ää­ri­päät ovat sel­vät, mut­ta nii­den vä­li­maas­toon jää edel­leen laa­ja har­maa alue. Esi­mer­kik­si se, kuin­ka lä­hel­lä (tai kau­ka­na) toi­si­aan mal­til­li­set re­pub­li­kaa­nit ja de­mok­raat­tien oi­keis­to ovat. Tämä kir­joi­tus – ei­kä käyt­tä­mä­ni ai­neis­to –tuo sii­hen li­sä­sel­vyyt­tä, mut­ta va­lis­tu­nut veik­kaus on, et­tä kui­lu on var­sin mit­ta­va. Sel­vää on kui­ten­kin se, et­tä ame­rik­ka­lai­set ovat erit­täin huo­lis­saan ym­pä­ris­tös­tä ja tun­nis­ta­vat sen ai­heut­ta­mat haas­teet omas­sa eli­nym­pä­ris­tös­sään.

 ***
An­te­ro Hol­mi­la on Jy­väs­ky­län yli­o­pis­ton his­to­ri­an ja et­no­lo­gi­an lai­tok­sen apu­laisp­ro­fes­so­ri. Hän on eri­kois­tu­nut toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­kei­seen ai­kaan ja lä­hi­his­to­ri­aan. Hä­nen eri­tyi­siä tut­ki­mus­koh­tei­taan ovat muun mu­as­sa kyl­mä sota, muis­tin­po­li­tiik­ka ja Yh­dys­val­tain ul­ko­po­li­tiik­ka. Vuon­na 2018 hän jul­kai­si Mat­ti Roi­ton kans­sa Yh­dys­val­tain ul­ko­po­li­tii­kan ke­hit­ty­mis­tä tar­kas­te­le­van te­ok­sen Roo­se­vel­tis­ta Trum­piin - Yh­dys­val­tain ul­ko­po­li­tiik­ka ja krii­sit 1900-lu­vun alus­ta tä­hän päi­vään (Do­cen­do).

Läh­teet:
[1] Pew, 17.9.2021: https://www.pew­re­se­arch.org/fact-tank/2021/09/17/many-pe­op­le-glo­bal­ly-see-uni­ted-na­ti­ons-in-a-po­si­ti­ve-light-inc­lu­ding-its-hand­ling-of-cli­ma­te-chan­ge/

[2] Pew, 9.3.2022: https://www.pew­re­se­arch.org/fact-tank/2022/03/09/ame­ri­cans-lar­ge­ly-sup­port-u-s-joi­ning-in­ter­na­ti­o­nal-ef­forts-to-ad­d­ress-cli­ma­te-chan­ge/u-s-joi­ning-in­ter­na­ti­o­nal-ef­forts-to-ad­d­ress-cli­ma­te-chan­ge/

[3] Pew, 1.3.2022: https://www.pew­re­se­arch.org/scien­ce/2022/03/01/ame­ri­cans-lar­ge­ly-fa­vor-u-s-ta­king-steps-to-be­co­me-car­bon-neut­ral-by-2050/

[4] Alu­e­ni­mi­tyk­set poh­jau­tu­vat U.S.Cen­sus Bu­re­aun alu­e­luo­kit­te­luun.

[5] Pew, 14.10.2021, https://www.pew­re­se­arch.org/fact-tank/2021/10/14/67-of-ame­ri­cans-per­cei­ve-a-rise-in-ext­re­me-we­at­her-but-par­ti­sans-dif­fer-over-go­vern­ment-ef­forts-to-ad­d­ress-it/

[6] Pew, 4.10. 2021, https://www.pew­re­se­arch.org/fact-tank/2021/10/04/most-u-s-la­ti­nos-say-glo­bal-cli­ma­te-chan­ge-and-ot­her-en­vi­ron­men­tal-is­su­es-im­pact-their-lo­cal-com­mu­ni­ties/