Olin al­ku­vuo­des­ta kes­kus­te­le­mas­sa AFS:n 75-juh­la­vuo­den Suo­men kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen ei odo­ta –pa­nee­lis­sa. Pa­nee­lis­sa oli­vat mu­ka­na myös Eu­roop­pa- ja omis­ta­ja­oh­jaus­mi­nis­te­ri An­ders Ad­lerc­reutz, Fib­re­sin Vice Pre­si­dent of Sta­ke­hol­der Re­la­ti­ons Kati Kas­ke­a­la, en­ti­nen vaih­to-op­pi­las Mat­teus Vii­ta­nen sekä AFS Suo­men toi­min­nan­joh­ta­ja An­ja Kah­ri.

Toi­min­nan­joh­ta­ja Lena Gre­nat tii­vis­tää vi­de­ol­la, mik­si nuo­ret ei­vät enää läh­de vaih­to-opis­ke­le­maan.

Kan­sain­vä­li­syys on olen­nai­nen osa Suo­men me­nes­tys­tä tu­le­vai­suu­des­sa. Se ei ole pel­käs­tään kult­tuu­ril­li­nen asia, vaan myös ta­lou­del­li­nen ja so­si­aa­li­nen voi­ma­va­ra. Eri­tyi­ses­ti mo­ni­kult­tuu­ri­nen ym­mär­rys, roh­keus, in­no­vaa­ti­ot ja aja­tus­ten ja­ka­mi­nen ovat kes­kei­siä ele­ment­te­jä, jot­ka edis­tä­vät Suo­men ase­maa maa­il­mas­sa.

Opiskelijavaihto 

Kan­sain­vä­li­set opis­ke­li­ja­vaih­to ja sti­pen­di­oh­jel­mat tar­jo­a­vat mah­dol­li­suu­den op­pia uu­sia kult­tuu­re­ja ja työs­ken­nel­lä mo­ni­kan­sal­li­sis­sa ym­pä­ris­töis­sä. Tämä ei ai­no­as­taan ri­kas­ta yk­si­lön elä­mää, vaan myös vah­vis­taa Suo­men kan­sain­vä­lis­tä mai­net­ta osaa­va­na ja avoi­me­na maa­na. Opis­ke­li­ja­vaih­dol­la on myös pit­kä­ai­kai­sia ta­lou­del­li­sia vai­ku­tuk­sia, kun nuo­ret tuo­vat mu­ka­naan ul­ko­mail­ta han­kit­tua osaa­mis­ta ja ver­kos­to­jaan Suo­meen. ”Va­li­tet­ta­vas­ti lu­ki­os­ta (ja useis­ta yli­o­pis­tois­ta) on ra­ken­net­tu suo­ri­tus­put­ki, jo­hon vaih­to­vuo­si ei sovi”, tii­vis­ti mi­nis­te­ri Ad­lerc­reutz.

Monikulttuurinen ymmärrys

Kan­sain­vä­li­syys kas­vat­taa ky­kyä ym­mär­tää ja ar­vos­taa eri­lai­sia kult­tuu­re­ja. Tämä on tär­ke­ää maa­il­man­laa­jui­ses­sa yh­teis­työs­sä ja lii­ke­toi­min­nas­sa. Kas­ke­la ker­toi pu­heen­vuo­ros­saan, kuin­ka kan­sain­vä­li­syys ja eri­lais­ten nä­ke­mys­ten esil­le tuo­mi­nen osoit­tau­tui hä­nel­le voi­ma­va­rak­si haas­teel­li­ses­sa ti­lan­tees­sa. Aja­tus­ten ja­ka­mi­nen eri kult­tuu­reis­ta ja taus­tois­ta tu­le­vien ih­mis­ten kans­sa luo he­del­mäl­li­sen maa­pe­rän myös in­no­vaa­ti­oil­le. Kun eri­lai­set nä­kö­kul­mat ja ide­at koh­taa­vat, syn­tyy uu­sia ide­oi­ta ja rat­kai­su­ja, jot­ka voi­vat muut­taa maa­il­maa. Suo­mi voi hyö­tyä täs­tä luo­vas­ta sy­ner­gi­as­ta edis­tä­mäl­lä avoin­ta ja mo­ni­muo­tois­ta toi­min­ta­ym­pä­ris­töä.

Ulkomailla opiskelu ei enää trendikästä

Vaih­to-opis­ke­lun suo­sio on ro­mah­ta­nut Yli­o­pis­to-leh­den mu­kaan Hel­sin­gin yli­o­pis­tol­la. Hel­sin­gin Sa­no­man ar­tik­ke­lis­sa (19.3.2024) haas­ta­tel­lut nuo­ret sa­no­vat, et­tä ul­ko­mail­le muut­to ko­e­taan vai­ke­ak­si ja opin­toi­hin ha­lu­taan kes­kit­tyä täy­sil­lä. Myös raha vai­kut­taa pää­tök­sen­te­koon. Väi­tän kui­ten­kin, et­tä vaik­ka nuo­ret saat­ta­vat mai­ni­ta ra­han­puut­teen tai ha­ke­mi­sen vai­keu­den es­teik­si ul­ko­mail­le opis­ke­le­maan läh­te­mi­sel­le, nämä syyt ei­vät ole kos­kaan lo­pul­li­sia es­tei­tä, roh­keu­den puu­te on. Tar­jol­la on mo­nia sti­pen­de­jä ja tu­ki­oh­jel­mia hel­pot­ta­maan ta­lou­del­li­sia haas­tei­ta. Tä­män li­säk­si tar­jol­la on run­saas­ti tu­ki­pal­ve­lui­ta ja men­to­roin­tia ha­kup­ro­ses­sei­hin. Kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen vaa­tii roh­keut­ta as­tua pois omal­ta mu­ka­vuu­sa­lu­eel­taan ja koh­da­ta tun­te­ma­ton. Täl­lai­nen roh­keus on vält­tä­mä­tön­tä me­nes­ty­äk­seen glo­baa­lis­sa maa­il­mas­sa. Roh­keus an­taa meil­le mah­dol­li­suu­den ko­keil­la uu­sia asi­oi­ta ja saa­vut­taa enem­män kuin kos­kaan ai­em­min.

Kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen ja kan­sain­vä­li­syys ovat olen­nai­nen osa Suo­men tu­le­vai­suu­den me­nes­tys­tä. Ne ei­vät vain ri­kas­ta yk­si­löi­den elä­mää, vaan myös vah­vis­ta­vat Suo­men ase­maa maa­il­man näyt­tä­möl­lä. Roh­keus, avoi­muus ja halu op­pia uut­ta ovat avain­te­ki­jöi­tä, jot­ka aut­ta­vat mei­tä ra­ken­ta­maan pa­rem­man ja kes­tä­väm­män tu­le­vai­suu­den kai­kil­le.

***

Kir­joit­ta­ja on SAM:n toi­min­nan­joh­ta­ja ja kan­sain­vä­li­syy­den puo­les­ta­pu­hu­ja