Olin alkuvuodesta keskustelemassa AFS:n 75-juhlavuoden Suomen kansainvälistyminen ei odota –paneelissa. Paneelissa olivat mukana myös Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz, Fibresin Vice President of Stakeholder Relations Kati Kaskeala, entinen vaihto-oppilas Matteus Viitanen sekä AFS Suomen toiminnanjohtaja Anja Kahri.
Toiminnanjohtaja Lena Grenat tiivistää videolla, miksi nuoret eivät enää lähde vaihto-opiskelemaan.Kansainvälisyys on olennainen osa Suomen menestystä tulevaisuudessa. Se ei ole pelkästään kulttuurillinen asia, vaan myös taloudellinen ja sosiaalinen voimavara. Erityisesti monikulttuurinen ymmärrys, rohkeus, innovaatiot ja ajatusten jakaminen ovat keskeisiä elementtejä, jotka edistävät Suomen asemaa maailmassa.
Opiskelijavaihto
Kansainväliset opiskelijavaihto ja stipendiohjelmat tarjoavat mahdollisuuden oppia uusia kulttuureja ja työskennellä monikansallisissa ympäristöissä. Tämä ei ainoastaan rikasta yksilön elämää, vaan myös vahvistaa Suomen kansainvälistä mainetta osaavana ja avoimena maana. Opiskelijavaihdolla on myös pitkäaikaisia taloudellisia vaikutuksia, kun nuoret tuovat mukanaan ulkomailta hankittua osaamista ja verkostojaan Suomeen. ”Valitettavasti lukiosta (ja useista yliopistoista) on rakennettu suoritusputki, johon vaihtovuosi ei sovi”, tiivisti ministeri Adlercreutz.
Monikulttuurinen ymmärrys
Kansainvälisyys kasvattaa kykyä ymmärtää ja arvostaa erilaisia kulttuureja. Tämä on tärkeää maailmanlaajuisessa yhteistyössä ja liiketoiminnassa. Kaskela kertoi puheenvuorossaan, kuinka kansainvälisyys ja erilaisten näkemysten esille tuominen osoittautui hänelle voimavaraksi haasteellisessa tilanteessa. Ajatusten jakaminen eri kulttuureista ja taustoista tulevien ihmisten kanssa luo hedelmällisen maaperän myös innovaatioille. Kun erilaiset näkökulmat ja ideat kohtaavat, syntyy uusia ideoita ja ratkaisuja, jotka voivat muuttaa maailmaa. Suomi voi hyötyä tästä luovasta synergiasta edistämällä avointa ja monimuotoista toimintaympäristöä.
Ulkomailla opiskelu ei enää trendikästä
Vaihto-opiskelun suosio on romahtanut Yliopisto-lehden mukaan Helsingin yliopistolla. Helsingin Sanoman artikkelissa (19.3.2024) haastatellut nuoret sanovat, että ulkomaille muutto koetaan vaikeaksi ja opintoihin halutaan keskittyä täysillä. Myös raha vaikuttaa päätöksentekoon. Väitän kuitenkin, että vaikka nuoret saattavat mainita rahanpuutteen tai hakemisen vaikeuden esteiksi ulkomaille opiskelemaan lähtemiselle, nämä syyt eivät ole koskaan lopullisia esteitä, rohkeuden puute on. Tarjolla on monia stipendejä ja tukiohjelmia helpottamaan taloudellisia haasteita. Tämän lisäksi tarjolla on runsaasti tukipalveluita ja mentorointia hakuprosesseihin. Kansainvälistyminen vaatii rohkeutta astua pois omalta mukavuusalueeltaan ja kohdata tuntematon. Tällainen rohkeus on välttämätöntä menestyäkseen globaalissa maailmassa. Rohkeus antaa meille mahdollisuuden kokeilla uusia asioita ja saavuttaa enemmän kuin koskaan aiemmin.
Kansainvälistyminen ja kansainvälisyys ovat olennainen osa Suomen tulevaisuuden menestystä. Ne eivät vain rikasta yksilöiden elämää, vaan myös vahvistavat Suomen asemaa maailman näyttämöllä. Rohkeus, avoimuus ja halu oppia uutta ovat avaintekijöitä, jotka auttavat meitä rakentamaan paremman ja kestävämmän tulevaisuuden kaikille.
***
Kirjoittaja on SAM:n toiminnanjohtaja ja kansainvälisyyden puolestapuhuja