En­sim­mäi­set län­nen­ta­ri­nat si­ki­si­vät maa­il­mal­le Yh­dys­val­lois­ta muu­ta­ma vuo­si­sa­ta sit­ten, ja Suo­mes­sa län­nen­kir­jal­li­suu­den en­sim­mäi­set tuo­tok­set jul­kais­tiin vuon­na 1857. Kan­sal­lis­ru­noi­li­ja Jo­han Lud­vig Ru­ne­ber­gin vai­mo ja kir­jai­li­ja Fred­ri­ka Ru­ne­berg jul­kai­si Lit­te­ra­turb­lad-leh­des­sä ruot­sin­kie­li­sen no­vel­lin In­di­a­nens Qvin­na, joka on jul­kais­tu suo­mek­si ni­mel­lä In­ti­aa­ni­vai­mo 2000-lu­vul­la Suo­men Länk­kä­ri­seu­ran Ruu­din­sa­vu-leh­des­sä.  

Fred­ri­ka Ru­ne­ber­gin jäl­keen län­nen­ta­ri­nat ovat säi­lyt­tä­neet suo­si­on­sa Suo­mes­sa. Ro­maa­ne­ja, no­vel­le­ja ja sar­ja­ku­via on jul­kais­tu jos­kus enem­män, jos­kus vä­hem­män, mut­ta vil­lil­lä län­nel­lä on Suo­mes­sa kat­ke­a­ma­ton his­to­ria.

Kan­san­suo­sio on mer­kin­nyt myös vil­lin län­nen lei­maa­mis­ta viih­teek­si, nuo­ri­son ju­tuk­si, jos­ta pi­täi­si kas­vaa ulos. Kir­jo­ja ja sar­ja­ku­via lu­e­taan, elo­ku­via kat­so­taan ja nii­tä teh­dään myös it­se.

1950-lu­vul­la ku­vat­tiin en­sim­mäi­set suo­ma­lai­set länk­kä­rit, Vil­li Poh­jo­la -sar­jan kol­me elo­ku­vaa. La­pin kul­ta­mail­le si­joit­tu­vat elo­ku­vat ei­vät ol­leet puh­tai­ta wes­ter­ne­jä, sil­lä niis­sä ajel­tiin ame­rik­ka­lai­sil­la jee­peil­lä ja am­mut­tiin Suo­men ar­mei­jal­ta lai­na­tuil­la brit­ti­läi­sil­lä Sten-ko­ne­pis­too­leil­la.

Myös­kään edes­men­neen Spede Pa­sa­sen kak­si län­ne­ne­lo­ku­vaa, Hirt­tä­mät­tö­mät (1971) ja Spee­dy Gon­za­les – noin seit­se­män vel­jek­sen poi­ka (1970), ovat pi­kem­min­kin pa­ro­di­oi­ta kuin ai­to­ja wes­ter­ne­jä. Mo­lem­mat ovat kui­ten­kin myö­hem­min saa­neet kult­ti­mai­neen.

Enem­män yri­tys­tä oli Tu­run yli­o­pis­ton omaa kaa­pe­li­ka­na­vaa pyö­rit­tä­neil­lä opis­ke­li­joil­la vuon­na 1985. He­vo­siin ja rek­vi­siit­taan oli pa­nos­tet­tu voi­ma­va­ro­jen mu­kaan, mut­ta Kul­ta­ju­na Fort Mon­ta­naan on se­kin keh­nou­des­saan kult­tie­lo­ku­va.

Tä­män jäl­keen länk­kä­rei­tä ei ole Suo­mes­sa teh­ty en­nen Hirt­tä­mät­tö­mien uu­si­o­ver­si­o­ta vuon­na 2022, mut­ta kir­jal­li­suu­den puo­lel­la on men­nyt pa­rem­min. Fin­n­West- ja Hulk­ko­nen-ki­os­ki­kir­jo­ja jul­kais­tiin 1990-lu­vul­le saak­ka, ja 2000-lu­vul­la al­le­kir­joit­ta­nut sekä muu­ta­ma muu ovat pi­tä­neet län­nen­har­ras­tus­ta yl­lä.

Suo­ma­lai­nen län­nen­har­ras­tus on pal­jol­ti har­ras­ta­jien kä­sis­sä. Am­ma­tik­seen vil­lin län­teen pe­reh­ty­neet ovat joko po­pu­laa­ri­kult­tuu­rin tai Ame­ri­kan al­ku­pe­räi­sa­suk­kai­den tut­ki­joi­ta. Al­ku­pe­räi­sa­suk­kai­den tut­ki­mus­ta Suo­mes­sa on har­ras­tet­tu pit­kään, ja täl­le on Suo­mes­sa usei­ta omia yh­dis­tyk­siä. Län­ne­ne­lo­ku­vien ja -kir­jal­li­suu­den har­ras­ta­jil­la on Suo­men Länk­kä­ri­seu­ra, jon­ka pii­ris­sä puu­hail­laan myös vil­lin län­nen his­to­ri­an pa­ris­sa.

Ke­sä­kuus­sa 2023, kult­tuu­riyh­dis­tys Ki­nod­ro­me ry jär­jes­ti en­sim­mäi­set Ou­lun län­ne­ne­lo­ku­va­juh­lat, jot­ka sai­vat me­di­a­huo­mi­o­ta myös Yh­dys­val­lois­sa. Län­nen­kir­jai­li­joit­ten yh­dis­tys Wes­tern Wri­ters of Ame­ri­ca ker­toi suo­ma­lai­sis­ta län­ne­ne­lo­ku­va­juh­lis­ta Roun­dup-leh­den lo­ka­kuun nu­me­ros­sa. Suun­ni­tel­mis­sa on jo suu­rem­mat län­ne­ne­lo­ku­va­juh­lat en­si ke­sä­nä. Po­ten­ti­aa­lia on, sil­lä lä­him­mät länk­kä­ri­fes­ti­vaa­lit löy­ty­vät Es­pan­jas­ta.

***

Esa Pa­lo­nie­mi on ou­lu­lai­nen län­nen­kir­jai­li­ja, SAM Ou­lun jä­sen ja elo­ku­va­kult­tuu­rin edis­tä­mi­seen kes­kit­ty­vän Ki­nod­ro­me ry.n pu­heen­joh­ta­ja.