Miamin Little Havanan kaupunginosan sanotaan olevan Yhdysvaltojen kuubalaisväestön kulttuurinen keskus. Little Havanan kaduilla esillä on kuitenkin vain suppea näkemys kuubalaisuudesta ja kuubalaisten diasporasta, mikä korostaa ennen kaikkea Kuuban vallankumouksen jälkeisen pakolais­su­ku­polven kansallista identiteettiä.

Teim­me kent­tä­työ­mat­kan Mi­a­miin jou­lu­kuus­sa 2022 osa­na Ko­neen Sää­ti­ön ra­hoit­ta­maa CU­BAF­LUX-tut­ki­musp­ro­jek­tia, jos­sa tar­kas­tel­laan mo­bii­liet­nog­ra­fi­an me­ne­tel­min kuu­ba­lais­ten ja kuu­ba­lai­syh­tei­söi­den tuot­ta­maa vi­su­aa­lis­ta kult­tuu­ria ja sen po­li­tiik­kaa. Mat­kan tar­koi­tuk­se­na oli ha­vain­noi­da, mi­ten ja min­kä­lais­ta Kuu­baa ja kuu­ba­lai­suut­ta tuo­te­taan di­as­po­ras­sa Kuu­ban val­ti­on ul­ko­puo­li­sis­sa kuu­ba­lai­syh­tei­söis­sä Flo­ri­dan­sal­men toi­sel­la puo­len.

Mi­a­min on toi­mi­nut kuu­ba­lai­sen di­as­po­ran kes­kuk­se­na vuo­den 1959 val­lan­ku­mouk­ses­ta läh­tien. Vuon­na 2021 Yh­dys­val­lois­sa asui yli 2,4 mil­joo­naa kuu­ba­lais­taus­tais­ta hen­ki­löä.  Flo­ri­dan Mi­a­mi, Fort Lau­der­da­le ja West Palm Be­ach muo­dos­ta­vat mer­kit­tä­vim­män Yh­dys­val­to­jen kuu­ba­lais­ten kes­kit­ty­män.

Mi­a­mis­sa kes­kei­sin koh­teem­me oli Lit­t­le Ha­va­na. Se muo­dos­taa kau­pun­gi­no­san, jon­ka ta­lou­des­ta, po­li­tii­kas­ta ja kult­tuu­ri­ses­ta ym­pä­ris­tös­tä vas­taa­vat kuu­ba­lais­taus­tai­set po­lii­ti­kot sekä kan­sa­lais­jär­jes­töt. Mo­ni­nai­sen kan­sal­li­si­den­ti­tee­tin si­jaan esil­lä oli nä­en­näi­sen yh­te­näi­nen ja mo­no­kult­tuu­ri­nen Kuu­ba, joka pääs­ti ää­neen vain yh­den su­ku­pol­ven nä­ke­myk­sen kan­sal­li­ses­ta iden­ti­tee­tis­tä.

Kansallinen identiteetti ja monumentit

Erään­lai­se­na port­ti­na Lit­t­le Ha­va­nan kes­kus­taan toi­mii Cal­le Oc­hol­la si­jait­se­va mo­nu­ment­ti­au­kio. Au­ki­on kol­mes­ta mo­nu­men­teis­ta yk­si oli pys­ty­tet­ty tun­nus­tuk­sek­si vuo­si­na 1960–1966 Kuu­ban hal­li­tus­ta vas­tus­ta­nei­ta an­ti­kom­mu­nis­ti­sia par­ti­saa­ne­ja koh­taan ja kak­si muu­ta kun­ni­oit­ti­vat vuon­na 1961 ta­pah­tu­nee­seen Si­ko­jen­lah­den mai­hin­nou­suun osal­lis­tu­nei­ta pri­kaa­ti 2506 ve­te­raa­ne­ja. En­sim­mäi­sek­si mai­nit­tu mo­nu­ment­ti ra­ken­net­tiin vuon­na 2001 – muut kak­si vii­mei­sen kol­men vuo­den ai­ka­na.

Mo­nu­men­tit oli­vat en­si­kos­ke­tuk­sem­me Lit­t­le Ha­va­nal­le omi­nai­seen kult­tuu­ri­po­liit­ti­seen kau­pun­kiym­pä­ris­töön, joka ko­ros­taa eri­tyi­ses­ti Kuu­ban val­lan­ku­mouk­sen jäl­ki­mai­nin­geis­sa läh­te­neen pa­ko­lais­su­ku­pol­ven eli ek­sii­lien (eng. Exi­les) kan­sal­lis­ta iden­ti­teet­tiä. Ek­sii­leil­lä on eri­tyi­nen suh­de Si­ko­jen­lah­den mai­hin­nou­suun, sil­lä kyl­män so­dan ai­kai­seen epä­on­nis­tu­nee­seen mai­hin­nou­suun osal­lis­tu­neet kuu­ba­lais­taus­tai­set vas­ta­val­lan­ku­mouk­sel­li­set oli­vat hei­dän su­ku­pol­ve­aan. Ek­sii­le­jä yh­dis­tää edel­leen voi­ma­kas Kuu­ban val­lan­ku­mouk­sen jäl­kei­sen hal­lin­non vas­tai­suus ja nos­tal­gi­nen iden­ti­fi­oi­tu­mi­nen val­lan­ku­mous­ta edel­tä­nee­seen Kuu­baan.

Ek­sii­li­su­ku­pol­vi koos­tui suu­rel­ta osin yh­teis­kun­nan hy­vä­o­sai­sis­ta, jot­ka pa­ke­ni­vat Kuu­ban so­si­a­lis­ti­hal­lin­non pak­ko­lu­nas­tet­tua yk­si­tyi­so­mis­tei­set maat ja yri­tyk­set. Tämä taus­ta an­toi heil­le ver­rat­tain suo­si­ol­li­set läh­tö­koh­dat po­liit­ti­sen vai­ku­tus­val­lan ta­voit­te­luun Yh­dys­val­lois­sa. Tänä päi­vä­nä Yh­dys­val­tain kuu­ba­lai­sil­la on mer­kit­tä­vä po­liit­ti­nen val­ta eri­tyi­ses­ti Mi­a­mis­sa, mut­ta myös laa­jem­min liit­to- ja osa­val­ti­o­ta­sol­la. Suu­ri osa Yh­dys­val­to­jen kuu­ba­lais­taus­tai­ses­ta po­liit­ti­ses­ta elii­tis­tä on joko ek­sii­le­jä tai hei­dän jäl­ke­läi­si­ään. Ek­sii­li­su­ku­pol­ven val­ta-ase­man myö­tä heil­lä on val­ta mää­rit­tää, mil­tä kuu­ba­lai­suus näyt­tää.

Kont­rol­loi­mal­la sym­bo­lei­ta, joi­den kaut­ta kuu­ba­lais­ta iden­ti­teet­tiä tuo­te­taan Lit­t­le Ha­va­nas­sa, ek­sii­li­su­ku­pol­vi le­gi­ti­moi oman val­ta-ase­man­sa kut­su­mal­la muut kuu­ba­lais­taus­tai­set iden­ti­fi­oi­tu­maan hei­dän tuot­ta­maan­sa nä­ke­myk­seen kuu­ba­lai­suu­des­ta. Mo­nu­men­tit toi­mi­vat täl­lä ta­voin vi­su­aa­li­si­na po­li­tii­kan vä­li­nei­nä. Kent­tä­työ­mat­kan ai­ka­na pää­sim­me nä­ke­mään, mi­ten mai­hin­nou­suun liit­ty­vät mo­nu­men­tit ja muis­to­e­si­neet ni­vou­tui­vat osak­si laa­jem­paa ek­sii­li­su­ku­pol­ven luo­maa sym­bo­lien täy­teis­tä di­as­po­ris­ta kan­sal­lis­ta ym­pä­ris­töä.

"Donde la Cuba de ayer se vive hoy!" (suom. Missä eilisen Kuuba elää tänään!) maalaus Little Havanan talon julkisivussa.

Kuubalaisuuden tuotteistaminen

Di­as­po­ri­sen kes­kuk­sen li­säk­si Lit­t­le Ha­va­na on tu­ris­ti­koh­de, mis­tä joh­tu­en sen ka­duil­la esi­tet­tä­vä kuu­ba­lai­suus on teh­ty ku­lu­tet­ta­vak­si. Tä­hän kan­sal­li­sen iden­ti­tee­tin tuot­teis­ta­mi­seen liit­tyy olen­nai­ses­ti ek­sii­li­su­ku­pol­ven nos­tal­gi­an sä­vyt­tä­mä aja­tus val­lan­ku­mous­ta edel­tä­nees­tä yl­tä­kyl­läi­syy­den ja ku­lu­tuk­sen ka­rak­te­ri­soi­mas­ta Kuu­bas­ta.

It­sel­le­ni voi­mak­kaim­pia esi­merk­ke­jä ku­lu­tus­kult­tuu­rin ja tuo­te­tun kuu­ba­lai­suu­den yh­teen kie­tou­tu­mi­ses­ta Lit­t­le Ha­va­nas­sa oli­vat kuu­ba­lai­sel­la sym­bo­lii­kal­la rat­sas­ta­va La Pe­qu­e­ña Ha­ba­na McDo­nald’s, Kuu­ban va­lo­ku­vis­ta tu­tut van­hat kun­nos­te­tut au­tot ja fe­do­ra­kaup­pa­na toi­mi­va vie­rai­li­ja­kes­kus. Van­hat au­tot, jot­ka Kuu­bas­sa edus­ta­vat olo­suh­tei­den luo­maa vält­tä­mät­tö­myyt­tä, näyt­täy­tyi­vät Lit­t­le Ha­va­nan ka­duil­la kon­teks­tis­taan re­vit­tyi­nä men­neen kuu­ba­lai­sen gla­mou­rin sym­bo­lei­na.

Myös si­ka­ri on erot­ta­ma­ton osa sitä, mi­ten kuu­ba­lai­suut­ta tuo­te­taan ja tuot­teis­te­taan Lit­t­le Ha­va­nas­sa. Lä­hes jo­kai­ses­sa kort­te­lis­sa on si­ka­ri­kaup­pa, jon­ka tuot­tei­ta mark­ki­noi­daan ”kuu­ba­lais­ten kä­sin kää­ri­mi­nä”, ”au­tent­ti­si­na” ja ”pe­rin­teen­mu­kai­si­na”. Tätä au­tent­ti­suut­ta myy­dään ro­dul­lis­ta­vien vi­su­aa­lis­ten ma­te­ri­aa­lien kaut­ta. Ase­tel­ma il­men­tää sitä ku­vas­toa, joka si­ka­rei­hin on his­to­ri­al­li­ses­ti yh­dis­tet­ty.

Ko­lo­ni­a­lis­min ai­ka­kau­del­ta tä­hän päi­vään saak­ka si­ka­rei­ta on mark­ki­noi­tu ek­so­ti­soi­dun toi­seu­den ku­vauk­sil­la. Taus­tal­la on pyr­ki­mys ruok­kia län­si­mais­ten ih­mis­ten kiin­nos­tus­ta tun­te­mat­to­maan. Sii­nä, mis­sä Kuu­bas­sa tuo­tet­tu­jen si­ka­rei­den myyn­ti on yhä kiel­let­tyä Yh­dys­val­lois­sa, Lit­t­le Ha­va­nas­sa tuo­te­tut ”au­tent­ti­set kuu­ba­lai­set si­ka­rit” mah­dol­lis­ta­vat yh­dys­val­ta­lai­sil­le ko­ke­muk­sen, joka on ver­rat­ta­vis­sa erään­lai­seen vir­tu­aa­li­seen tu­ris­miin.

Myö­hem­mil­le kuu­ba­lai­sil­le siir­to­lai­sil­le Lit­t­le Ha­va­nan esit­tä­mä kuu­ba­lai­suus saat­taa tun­tua vie­raan­nut­ta­val­ta. So­si­aa­li­ant­ro­po­lo­gi Met­te Lou­i­se Ber­gin kir­jaan­sa te­ke­mis­sä haas­tat­te­luis­sa nuo­rem­mat kuu­ba­lai­set siir­to­lai­set sa­no­vat Mi­a­min mer­kit­se­vän heil­le en­nen kaik­kea yh­dys­val­ta­lais­ta ku­lu­tus­kult­tuu­ria ja ”ek­sii­li­kitsc­hia”.

Vaik­ka ek­sii­lien jäl­kei­set su­ku­pol­vet ei­vät tun­ti­si yh­teen­kuu­lu­vuut­ta Lit­t­le Ha­va­nan esit­tä­mään ku­lu­tus­kult­tuu­rin kyl­läs­tä­mään kan­sal­li­si­den­ti­teet­tiin, heil­lä on vain hy­vin vä­hän mah­dol­li­suuk­sia vai­kut­taa asi­aan. So­si­aa­li­sen, po­liit­ti­sen ja ta­lou­del­li­sen val­ta-ase­man myö­tä ek­sii­li­su­ku­pol­vi on pää­vas­tuus­sa Lit­t­le Ha­va­nan ta­lou­den, kult­tuu­rin ja päi­vit­täi­sen elä­män hal­lin­nas­ta.

Eilisen Kuuba vai elävä kansakunta?

Kuu­ba­lais­ten siir­to­lais­ten ko­ke­muk­sia omas­ta ko­ti­maas­taan mää­rit­tää se, min­kä­lai­ses­ta his­to­ri­al­li­ses­ta ja yh­teis­kun­nal­li­ses­ta ti­lan­tees­ta kuu­ba­lai­nen hän läh­tee, min­kä­lai­ses­ta taus­tas­ta hän tu­lee ja min­kä­lai­seen ti­lan­tee­seen hän saa­puu. Yh­te­näi­sen iden­ti­tee­tin ja kan­sal­li­sen yh­te­näis­kult­tuu­rin esiin­tuo­mi­nen on pe­rus­tel­tua po­liit­ti­se­na stra­te­gi­a­na, mut­ta ris­ki­nä on, et­tä se työn­tää ul­ko­puo­lel­leen mo­ni­syi­sem­män kä­si­tyk­sen kan­sa­kun­nas­ta.

Lit­t­le Ha­va­nas­sa esi­tet­ty kuu­ba­lai­nen kan­sal­li­si­den­ti­teet­ti ei tänä päi­vä­nä enää ve­toa tu­le­vaan ko­tiin­pa­luu­seen, vaan esit­tää it­sen­sä paik­ka­na, ”jos­sa ei­li­sen Kuu­ba elää tä­nään”. Ruu­suis­ten la­sien läpi näyt­täy­ty­vä nos­tal­gi­nen ”ei­li­sen Kuu­ba” luo kui­ten­kin ou­don ko­ke­muk­sen, jon­ka ris­ti­rii­tai­nen vi­su­aa­li­nen ym­pä­ris­tö on omi­aan vie­raan­nut­ta­maan mo­net vii­me­ai­kai­sem­mat kuu­ba­lai­set maa­han­muut­ta­jat.

Kuu­ba­lai­nen di­as­po­ra on läh­tö­koh­tai­ses­ti mo­ni­muo­toi­nen.

***

Jaak­ko Dick­man (FM) on väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja Tu­run yli­o­pis­tos­sa. Hän työs­ken­te­lee Poh­jois-Ame­ri­kan tut­ki­muk­sen John Mor­ton -kes­kuk­ses­sa (JMC) ja te­kee väi­tös­kir­jaan­sa val­tio-opin op­pi­ai­nee­seen.