Presidentti Joe Biden piti Suomen aikaa perjantaina 8. maaliskuuta aamuyöllä virkakautensa kolmannen ja viimeisen State of the Union -puheen (SOTU). Perinteisesti Yhdysvaltain presidentti käyttää SOTU-puhetta mahdollisuutena tuoda esiin omia poliittisia päämääriään ja saavutuksiaan kuluneelta vuodelta.
Presidentti on Yhdysvaltain perustuslain toisen artiklan mukaan velvollinen antamaan kongressille katsauksen liittovaltion tilasta, minkä suora seuraus SOTU-puheet ovat. Ensimmäisen SOTU-puheen piti presidentti George Washington vuonna 1790. Arkikielessä puhe sai tuon nimityksen vasta presidentti Franklin D. Rooseveltin kauden aikana vuonna 1937.
Alun perin SOTU-puheiden haluttiin pysyvän mahdollisimman koruttomina tilaisuuksina, jotta ne eivät muistuttaisi liikaa monarkioissa tavaksi syntynyttä kuninkaan valtaistuinpuhetta. Nykyaikana puheesta on kuitenkin kehkeytynyt tarkkaan seurattu spektaakkeli.
Presidentin ohella erityisen huomion alaisena on edustajainhuoneeseen kutsuttu yleisö, jolla sekä valtaa pitävä puolue että oppositio pyrkivät lähettämään viestin puheen katsojille. Tänä vuonna demokraatit olivat kutsuneet paikalle erityisesti henkilöitä, joihin osavaltiotasolla kiristynyt abortti- ja lisääntymisterveyslainsäädäntö oli jollain tavalla vaikuttanut. Republikaanit olivat taas lähettäneet kutsuja tilaisuuteen henkilöille, jotka ovat joutuneet tekemiseen maahanmuuttajarikollisuuden kanssa.
Presidentti Biden piti vaalipuheen uudelleenvalintansa puolesta
Yksi Bidenin suurimmista haasteista tulevissa presidentinvaaleissa on hänen korkea ikänsä, joka heikentää äänestäjien luottamusta hänen kykyynsä suoriutua presidentin tehtävästä. SOTU-puheessaan Biden pyrkikin hälventämään äänestäjien huolia ja osoittamaan olevansa kykenevä toimimaan presidenttinä vielä toiset neljä vuotta.
Puheen keskeiseksi teemaksi nousi myös kysymys aborttioikeuksista, jotka ovat olleet tapetilla, kun Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi Roe v. Wade -oikeustapauksen. Biden korostikin puheessaan, miten rajoitukset naisten lisääntymisoikeuksiin ovat ”suora loukkaus heidän vapauksiaan kohtaan”.
Ulkopolitiikka sai myös omansa SOTU-valokeilasta, kun Biden pysähtyi hetkeksi puhumaan NATO:n laajentumisesta Suomen ja Ruotsin osalta sekä Gazan sodasta. Eritoten Gazan sota oli monien kuulijoiden huulilla, koska nykyhallinnon laimean politiikan spekuloidaan vaikuttaneen Bidenin heikkoon esivaalimenestyksiin erityisesti progressiivisten demokraattien ja vähemmistötaustaisten äänestäjien parissa.
Maahanmuuttopolitiikka nousi yhdeksi puheen keskeisistä teemoista
SOTU-puheen kantavaksi teemaksi nousi kuitenkin maahanmuutto. Biden vaati puheessaan republikaaneja liittymään puoluerajat ylittävään sopuun uudesta maahanmuuttolainsäädännöstä. Vastauksessaan presidentin puheeseen republikaanien edustaja senaattori Katie Britt kritisoi puolestaan nykyhallintoa toimimattomuudesta maahanmuuton, rikollisuuden, talouden ja ulkopolitiikan saralla.
Presidentti Donald Trump vastasi myös Bidenin puheeseen omassa Truth Social -palvelussaan. Lähettämissään viesteissä Trump kritisoi, ettei Biden halua edes korjata maahanmuuttoon liittyviä ongelmia, vaan tilanne on paisunut Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla huonommaksi kuin missään muualla maailmassa.