Luin Saeed Jonesin How We Fight for Our Lives-muistelmateoksen ensimmäisen kerran jo helmikuussa. New Yorkissa hyvän kirjan tunnistaa usein siitä, että siihen uppoutuu jopa keskellä tupatäyttä metrovaunua; ihmishälinässä, jossa stereot jynkyttävät, lapset kirkuvat ja kiskot kolisevat. Erittäin hyvän kirjan tunnistaa taas siitä, että sitä lukiessa ajaa vahingossa ohi oman metropysäkin. How We Fight for Our Lives on juuri sellainen kirja.
Millaista on kasvaa mustana queer –kirjailijana Yhdysvaltojen konservatiivisimmissa osissa? Jones kuvaa lapsuuttaan Teksasissa, opiskeluvuosiaan Kentuckyssa ja lopulta arkeaan aikuisena New Yorkissa. Elämää rikkovat väkivalta, rasismi ja homofobia. Runoilijana tunnettu Jones kääntää proosassaan lauseet runouden puolelle. Lyhyet vinjetit liimautuvat mieleen kuin kirjasta välittyvä tulikuuma ja hiostava Teksasin kesä.
Koronan myötä New Yorkissa metroon eksyy nykyään harvemmin. Samaa kohinaa siellä ei kuule. Lukeminen tapahtuu neljän seinän sisällä tai joskus ehkä puistossa. Mutta: How We Fight for Our Lives – kirjan teemat ovat nyt Yhdysvalloissa esillä vahvemmin kuin koskaan. Teos kannattaa lukea, jos haluaa uutisten rinnalle ihmisläheisemmän käsityksen kulttuurista. Joneskin marssi protesteissa plakaatti kädessään ja postasi Twitteriin kuvan itsestään. Kuvatekstinä oli yksinkertaisesti: How We Fight for Our Lives.
Kalle Mattilan kolumni on julkaistu SAM Magazine 3/2020-numerossa syyskuussa 2020.
Kalle Oskari Mattila on New Yorkissa asuva kirjoittaja. Hän on opettanut luovaa kirjoittamista Columbian yliopistossa ja kirjoittaa Yhdysvalloissa julkaisuihin kuten The New York Times, The Atlantic ja Paris Review.