Jut­te­lin hil­jat­tain ame­rik­ka­lai­sen ys­tä­vä­ni kans­sa, joka oli ol­lut juh­lis­ta­mas­sa väi­tös­tään muu­ta­man muun vas­ta­val­mis­tu­neen ys­tä­vän­sä sekä hei­tä oh­jan­nei­den pro­fes­so­rien kans­sa.

Ys­tä­vä­ni ker­toi, kuin­ka yk­si pro­fes­so­reis­ta oli nos­ta­nut tuo­reil­le toh­to­reil­le mal­jan ja sa­no­nut: ”Ter­ve­tu­loa yh­teen pro­sent­tiin! Siis sii­hen hy­vään!” Täl­lä on­nit­te­lul­la pro­fes­so­ri ha­lu­si muis­tut­taa, mi­ten iso saa­vu­tus toh­to­rik­si väit­te­le­mi­nen oli.


Kahdella prosentilla on tohtorin tutkinto

Vain pie­nel­lä osaa ame­rik­ka­lai­sis­ta on toh­to­rin tut­kin­to (oi­kea luku tai­taa ol­la noin kah­den pro­sen­tin tie­noil­la). Li­sää­mäl­lä, et­tä tä­hän pie­neen pro­sent­tiin kuu­lu­mi­nen oli ”hy­vien” puo­lel­la ole­mis­ta, pro­fes­so­ri oli ken­ties ha­lun­nut il­mais­ta, et­tä tuo­reet toh­to­rit ei­vät kui­ten­kaan kuu­lu­neet sii­hen pro­sent­tiin ih­mi­siä, joi­ta moni ame­rik­ka­lai­nen ei kat­so hy­väl­lä: ve­ro­jen­mak­sua vält­te­le­viä ult­ra­rik­kai­ta.

Ys­tä­vä­ni ker­toi, kuin­ka il­lan ede­tes­sä pai­kal­la ole­vien kes­ken oli vaih­det­tu ko­ke­muk­sia yli­o­pis­to­maa­il­mas­ta. Ys­tä­vä­ni huo­mi­on oli kiin­nit­tä­nyt se, kuin­ka kai­kil­la pro­fes­so­reil­la oli ker­rot­ta­vi­naan ta­ri­noi­ta sii­tä, mil­lä Yh­dys­val­to­jen yli­o­pis­to­kam­puk­sel­la hei­dän omat van­hem­pan­sa oli­vat teh­neet post­doc-tut­ki­mus­taan ja mil­le kam­puk­sel­le nämä oli­vat aset­tu­neet pro­fes­so­rin­vir­koi­hin­sa. Il­lan ai­ka­na oli ker­rot­tu ta­ri­noi­ta sii­tä, kuka kuu­lui­sa pro­fes­so­ri oli kou­lut­ta­nut juu­ri tä­män pro­fes­so­rin van­hem­mat.

Jäin miet­ti­mään ys­tä­vä­ni ker­to­maa, sil­lä hä­nen ko­ke­muk­sen­sa kuu­los­ti­vat tu­tuil­ta. Muis­te­lin it­se­kin, et­tä moni opis­ke­lu­ai­kai­sis­ta­ni pro­fes­so­reis­ta Yh­dys­val­lois­sa oli mai­nin­nut su­vus­sa kul­ke­van am­ma­tin.

Oli sel­vää, et­tä pie­nes­tä pi­tä­en oli to­tut­tu sii­hen, et­tä per­he­pii­ris­sä on pro­fes­so­rei­ta. Ys­tä­vä­ni ko­ke­muk­set kuu­los­ti­vat tu­tuil­ta myös sik­si, kos­ka ku­ten hän, en tule aka­tee­mi­ses­ta su­vus­ta. Mo­net aka­tee­mi­set ti­lan­teet ovat ol­leet meil­le mo­lem­mil­le ik­ku­noi­ta eri­lai­seen maa­il­maan, sel­lai­seen, jo­hon em­me ole kas­va­neet mut­ta jo­hon myös nyt it­se­kin osin kuu­lum­me. Kult­tuu­ris­ho­kit ovat ol­leet meil­le mo­lem­mil­le ar­ki­päi­vää.
 

Perheen akateemisuudella suuri merkitys

Pro­fes­so­rin am­mat­tiin ei pää­se il­man toh­to­rin­tut­kin­toa. Kas­va­va osa toh­to­reik­si väi­tel­leis­tä ame­rik­ka­lai­sis­ta (ja kan­sain­vä­li­sis­tä opis­ke­li­jois­ta) kui­ten­kin pää­tyy töi­hin yli­o­pis­ton ul­ko­puo­lel­le. Pro­fes­so­rik­si, var­sin­kaan va­ki­tui­seen vir­kaan, pää­see vain mur­to-osa ha­luk­kais­ta. Kuka siis pää­tyy pro­fes­so­rik­si Yh­dys­val­lois­sa? Ky­sy­mys on re­le­vant­ti, mut­ta sitä on tut­kit­tu yl­lät­tä­vän vä­hän.

Tä­hän ky­sy­myk­seen läh­ti­vät vas­taus­ta et­si­mään Uni­ver­si­ty of Co­lo­ra­do Boul­de­rin ja San­ta Fe:n tut­ki­mu­sins­ti­tuu­tin tut­ki­jat, jot­ka kes­kit­tyi­vät sel­vit­tä­mään pro­fes­so­rin am­ma­tis­sa toi­mi­vien lap­suu­den­per­hei­den so­si­oe­ko­no­mis­ta ase­maa. Jul­kai­sus­saan So­ci­oe­co­no­mic Roots of Aca­de­mic Fa­cul­ty[1] tut­ki­jat ra­por­toi­vat mo­ni­vuo­ti­ses­ta hank­kees­taan, jos­sa lä­he­tet­tiin ky­se­ly­lo­ma­ke tu­han­sil­le eri alo­jen va­ki­tui­ses­sa työ­suh­tees­sa ole­vil­le pro­fes­so­reil­le.

Ky­se­lyn tu­lok­set osoit­ta­vat, et­tä pro­fes­so­ri­na työs­ken­te­le­vil­lä oli mui­ta ame­rik­ka­lai­sia 25 ker­taa to­den­nä­köi­sem­min van­hem­pi, jol­la oli toh­to­rin­tut­kin­to. Hei­dän lap­suu­den­per­hei­den­sä tu­lo­ta­so oli 23,7% kor­ke­am­pi kuin muil­la ame­rik­ka­lai­sil­la ja he asui­vat lap­si­na to­den­nä­köi­sem­min va­rak­kaim­mil­la asui­na­lu­eil­la suu­ris­sa kau­pun­geis­sa.

Li­säk­si pro­fes­so­reil­la, jot­ka työs­ken­te­li­vät Yh­dys­val­to­jen par­haim­mik­si ar­vi­oi­duis­sa yli­o­pis­tois­sa, kol­man­nes oli per­heis­tä, jois­sa vä­hin­tään yh­del­lä van­hem­mal­la oli toh­to­rin­tut­kin­to.

Tu­lok­set ei­vät äk­ki­sel­tään ole ken­ties yl­lät­tä­viä. Tu­lee­han lää­kä­rei­den lap­sis­ta usein lää­kä­rei­tä ja tai­tei­li­joi­den lap­sis­ta tai­tei­li­joi­ta.


Moninaiset taustat hyödyttäisivät myös opiskelijoita

So­ci­oe­co­no­mic Roots of Aca­de­mic Fa­cul­ty-tut­ki­mus kui­ten­kin osoit­taa en­sim­mäis­tä ker­taa, kuin­ka laa­jal­le ulot­tu­vas­ta ja tie­tee­na­las­ta riip­pu­mat­to­mas­ta il­mi­ös­tä on kyse pro­fes­so­rien koh­dal­la Yh­dys­val­lois­sa. Pro­fes­so­reil­la on suu­ri vas­tuu, val­ta ja va­paus kou­lut­ta­mi­ses­sa ja tie­don tuot­ta­mi­ses­sa. Jos pro­fes­so­rin­vi­rat ovat edel­leen pa­rem­min saa­vu­tet­ta­vis­sa niil­le, jot­ka ovat kas­va­neet etuo­i­keu­te­tum­mis­sa olo­suh­teis­sa, on sil­lä suu­ri mer­ki­tys yli­o­pis­toil­le ja yh­teis­kun­nal­le.

Pro­fes­so­ri­vi­ran mo­ni­nai­suu­del­la tai sen puut­teel­la on mo­nia käy­tän­nön vai­ku­tuk­sia opis­ke­li­joi­hin. Yh­dys­val­lois­sa esi­mer­kik­si vä­hem­mis­tö­o­pis­ke­li­joi­den tie­de­tään me­nes­ty­vän opin­nois­saan pa­rem­min, jos heil­lä on pro­fes­so­rei­ta, joi­den ko­ke­muk­siin he voi­vat sa­mais­tua, ja jot­ka voi­vat toi­mia po­si­tii­vi­si­na roo­li­mal­lei­na ja men­to­rei­na[2].

Ih­mi­sen taus­ta ja elin­kaa­ren ai­kai­set ko­ke­muk­set vai­kut­ta­vat myös sii­hen, mil­lai­sia tut­ki­mus­ky­sy­myk­siä ky­sy­tään: hei­jas­te­le­vat­ko ne tar­peek­si sitä yh­teis­kun­taa, jos­sa eri­taus­tai­set nuo­ret kas­va­vat? En­tä mil­lai­sia uu­sia avauk­sia us­kal­le­taan teh­dä tie­tees­sä? Mitä tie­teel­li­siä kek­sin­tö­jä jää te­ke­mät­tä, jos eri taus­tois­ta ole­vat ih­mi­set ei­vät pää­se koh­taa­maan toi­si­aan ja ide­oi­maan uu­sia tut­ki­mus­suun­tia pro­fes­so­rei­na?

Tut­ki­mus voi myös osal­taan se­lit­tää sitä, mik­si Yh­dys­val­lois­sa va­ki­tui­nen pro­fes­so­rin vir­ka on edel­leen pit­käl­ti val­kois­ten am­mat­ti. Tie­de­tään, et­tä esi­mer­kik­si vuon­na 2018 Yh­dys­val­to­jen 1,5 mil­joo­nas­ta pro­fes­so­ris­ta 75 % oli val­koi­sia (40 % val­koi­sia mie­hiä ja 35 % val­koi­sia nai­sia), kun taas esi­mer­kik­si mus­tien pro­fes­so­rien osuus oli 6 % (n. 3 % mus­tia mie­hiä ja 3 % mus­tia nai­sia)[3].

Pro­fes­so­ri­am­ma­tin kriit­ti­nen tar­kas­te­lu osoit­taa, et­tä ame­rik­ka­lai­ses­sa yli­o­pis­to­maa­il­mas­sa on vie­lä pal­jon teh­tä­vää yh­den­ver­tai­suu­den eteen. En­tä mil­tä sa­man­kal­tai­sen tut­ki­muk­sen tu­lok­set näyt­täi­si­vät Suo­mes­sa?

 

Läh­teet: 
[1] Mor­gan, A., Clau­set, A., Lar­re­mo­re, D., La­Ber­ge, N., & Ga­le­sic, M. (2021, March 24). So­ci­oe­co­no­mic Roots of Aca­de­mic Fa­cul­ty. https://doi.org/10.31235/osf.io/6wjxc
[2] https://www.pew­re­se­arch.org/fact-tank/2019/07/31/us-col­le­ge-fa­cul­ty-stu­dent-di­ver­si­ty/
[3] https://nces.ed.gov/fast­facts/disp­lay.asp?id=61

***

Lau­ra Kihlst­röm on juu­ri val­mis­tu­nut Uni­ver­si­ty of South Flo­ri­das­ta fi­lo­so­fi­an toh­to­rik­si ja kan­san­ter­veys­tie­tei­den mais­te­rik­si. Lau­ra on myös tie­to­kir­jai­li­ja, ko­lum­nis­ti ja ame­ri­kan­suo­ma­lai­sil­le nai­sil­le suun­na­tun an­ti­ra­sis­ti­sen kir­ja­ker­hon pe­rus­ta­ja. Lau­ra on toi­mi­nut ”Ame­ri­kas­ta, rak­kau­del­la”-pod­cas­tin toi­se­na juon­ta­ja­na yh­des­sä Co­lo­ra­dos­sa asu­van sis­kon­sa kans­sa tam­mi­kuus­ta 2021 läh­tien.