Usein tois­tet­tu lau­se kuu­luu, et­tä Yh­dys­val­lat on kan­so­jen su­la­tu­suu­ni. Täl­lä vii­ta­taan sii­hen, kuin­ka tuo siir­to­lai­suu­teen no­jan­nut val­tio yh­dis­ti 1700-lu­vul­ta läh­tien eri­taus­tai­set maa­han­muut­ta­jat yh­dek­si kan­sa­kun­nak­si. Yh­dys­val­to­jen su­la­tu­suu­ni­roo­li ei kui­ten­kaan ra­joi­tu vain sen maan­tie­teel­li­sen ra­jo­jen si­sä­puo­lel­le, vaan sen kult­tuu­ri­nen do­mi­noin­ti on luo­nut yh­te­näi­sen ja glo­baa­lin viih­de­kult­tuu­rin sa­teen­var­jon kai­kil­le asu­te­tuil­le man­te­reil­le.

Glo­baa­lin viih­de­kult­tuu­rin osa­na Yh­dys­val­to­jen vai­ku­tus on muo­kan­nut kes­kei­sel­lä ta­val­la län­si­maa­lais­ta ur­hei­lu­kult­tuu­ria. Sen seu­rauk­se­na ylä­luok­kais­ten va­paa­her­ro­jen har­ras­tus­toi­min­nan on kor­van­nut täh­ti­tie­teel­li­siä palk­ko­ja tie­naa­vien am­mat­ti­lai­sur­hei­li­joi­den ki­sai­lu, jon­ka ym­pä­ril­le on ra­ken­tu­nut mil­jar­dien eu­ro­jen ar­voi­nen lii­ke­toi­min­ta. Täs­tä osan­sa ha­lu­a­vat ur­hei­li­joi­den ohel­la val­men­ta­jat, spon­so­rit, ur­hei­lu­paik­ko­jen ra­ken­ta­jat sekä vii­mei­sim­pä­nä Lähi-idän ku­nin­gas­huo­neet.

Urheilun synty

Ih­mi­set ovat ki­sail­leet toi­si­aan vas­taan tu­han­sien vuo­sien ajan. Men­neil­tä ajoil­ta tun­ne­taan eri­tyi­ses­ti an­tii­kin Olym­pi­an kil­pai­lut, joi­ta jär­jes­tet­tiin ajan­las­ku­na­lun mo­lem­min puo­lin.

Ny­ky­a­jan­kal­tai­nen ur­hei­lu­kult­tuu­ri muo­tou­tui en­sim­mäi­se­nä Eu­roo­pas­sa 1800-lu­vun jäl­ki­puo­lel­la. Sen kes­kei­sin te­ki­jä oli te­ol­lis­tu­mi­sen myö­tä ta­pah­tu­nut työ- ja va­paa-ajan erot­tu­mi­nen toi­sis­taan, mikä mah­dol­lis­ti sään­nöl­li­sen kil­pai­lu­toi­min­nan. Usei­den ur­hei­lu­la­jien esi­muo­to­ja oli har­ras­tet­tu jo pit­kään esi­mer­kik­si eng­lan­ti­lai­sis­sa si­sä­op­pi­lai­tok­sis­sa, min­kä poh­jal­ta vi­ral­li­sia sään­tö­jä läh­det­tiin kir­jaa­maan. No­pe­as­ti syn­tyi­vät myös or­ga­ni­soi­dut kil­pai­lu­ka­len­te­rit sekä eri ur­hei­lu­la­jien kat­to­jär­jes­töt. Näis­tä mer­kit­tä­vin oli kan­sain­vä­li­nen olym­pi­a­ko­mi­tea, jon­ka ama­töö­ri­sään­nöt kiel­si­vät pe­ri­aat­tees­sa toi­meen­tu­lon an­sait­se­mi­sen ur­hei­le­mi­sel­la.

Yh­dys­val­lois­sa ur­hei­lu­kult­tuu­ri muo­tou­tui Eu­roo­pan va­na­ve­des­sä. Olym­pi­a­lii­ke ei kui­ten­kaan saa­nut yh­tä vah­vaa otet­ta uu­del­ta kuin van­hal­ta man­te­reel­ta, mikä jät­ti ti­laa ur­hei­lu­lii­ke­toi­min­nan ke­hit­ty­mi­sel­le. 1900-lu­vun alus­sa muo­tou­tu­neet Poh­jois-Ame­ri­kan mer­kit­tä­vät ur­hei­lu­sar­jat ame­rik­ka­lai­ses­sa jal­ka­pal­los­sa, ba­se­bal­lis­sa ja jää­kie­kos­sa te­ki­vät ur­hei­li­jois­taan jo var­hai­ses­sa vai­hees­sa am­mat­ti­lai­sia, jot­ka sai­vat pe­laa­mi­ses­taan vä­hin­tään riit­tä­vän kor­vauk­sen.

Ame­rik­ka­lai­sen jal­ka­pal­lon pe­laa­ja Pud­ge Hef­fel­fin­ger ja pe­sä­pal­loi­li­ja Babe Ruth ovat esi­merk­ke­jä en­sim­mäi­sis­tä yh­dys­val­ta­lai­sis­ta ur­hei­li­jois­ta, joil­le mak­set­tiin oman la­jin­sa pe­laa­mi­ses­ta.

Kahdenlaisen urheilun taisto

Län­si­maa­lai­sen ur­hei­lu­kult­tuu­rin kak­si­na­pai­suu­des­ta ke­hit­tyi vuo­si­kym­men­ten mit­tai­nen kiis­ta­nai­he. Se tii­vis­tyi olym­pi­a­vuo­si­na ur­hei­li­joi­den edus­tu­soi­keuk­sien ar­vi­oi­mi­seen, mikä es­ti muun mu­as­sa Na­ti­o­nal Hoc­key Le­a­gu­en (NHL) ja Na­ti­o­nal Bas­ket­ball As­so­ci­a­ti­o­nin (NBA) pe­laa­jien olym­pi­ae­dus­tuk­set ai­na 1990-lu­vul­le as­ti. Suo­ma­lai­sil­le tun­ne­tuin ta­paus on Paa­vo Nur­men ki­saa­mi­sen es­tä­mi­nen vuo­den 1932 Los An­ge­le­sin olym­pi­a­lai­sis­sa, kun Nur­mi tuo­mit­tiin am­mat­ti­lai­sek­si ruot­sa­lai­sen Sigf­rid Edst­rö­min aloit­tees­ta.

Ama­töö­ri­sään­nöt pe­rus­tui­vat kui­ten­kin hei­lu­vil­le sa­vi­ja­loil­le. Jo olym­pi­a­liik­keen ihai­le­man an­tii­kin ai­ka­na ur­hei­li­joil­le oli mak­set­tu palk­ki­oi­ta, ei­kä 1900-lu­vul­la kas­va­vaa ur­hei­lu­lii­ket­tä voi­nut ra­ja­ta vain työn­te­os­ta va­paan ylä­luo­kan har­ras­tuk­sek­si. Var­sin­kaan, kun suu­ri ylei­sö ha­lu­si näh­dä par­haim­pien yk­si­löi­den vä­lis­tä kil­voit­te­lu. Nämä taas ym­mär­ret­tä­väs­ti pyr­ki­vät mak­si­moi­maan an­si­o­tu­lon­sa Poh­jois-Ame­ri­kan am­mat­ti­lai­sa­ree­noil­la.

Lo­pul­ta pai­ne kävi glo­ba­li­soi­tu­vas­sa ur­hei­lu­maa­il­mas­sa lii­an suu­rek­si. Vuon­na 1980 Kan­sain­vä­li­sen olym­pi­a­ko­mi­te­an pu­heen­joh­ta­jak­si tul­lut es­pan­ja­lai­nen Juan An­to­nio Sa­ma­ranch päät­ti sal­lia am­mat­ti­lais­ten osal­lis­tu­mi­nen olym­pi­a­lai­siin sekä ava­ta ki­so­jen spon­so­roin­ti- ja te­le­vi­si­o­mark­ki­nat avoi­mil­le mark­ki­noil­le. Pää­tös joh­ti laa­jas­sa pers­pek­tii­vis­sä olym­pi­a­lais­ten suo­si­on, ur­hei­li­joi­den ja olym­pi­a­ko­mi­te­an tu­lo­jen kas­vuun. Yh­tääl­tä se mer­kit­si ur­hei­lu­kult­tuu­rin yh­den­mu­kais­tu­mis­ta, kun poh­joi­sa­me­rik­ka­lai­nen mark­ki­nal­lis­tu­mi­nen val­ta­si Eu­roo­pan ja myö­hem­min myös suu­ren osan muus­ta maa­il­mas­ta.

Tänä päi­vä­nä käy­tän­nös­sä kaik­ki glo­baa­lis­ti mer­kit­tä­vä ur­hei­lu on jär­jes­täy­ty­nyt poh­joi­sa­me­rik­ka­lai­sen am­mat­ti­lai­suu­den mu­kai­ses­ti. Muu­tos on ko­ros­ta­nut ur­hei­lun ja lii­kun­nan eroa, ja si­ten erot­ta­nut alan am­mat­ti­lai­set ta­val­li­sis­ta liik­ku­jis­ta. Län­si­mais­sa ur­hei­li­jan am­mat­ti on osin täs­tä syys­tä useim­mil­le var­sin har­vi­nai­nen ja kau­kai­nen haa­ve. Sa­ma­ten ur­hei­lun etu­na pi­det­ty esi­ku­va­vai­ku­tus him­me­nee, kun ur­hei­li­jat etään­ty­vät kan­nat­ta­jis­taan. Ti­lan­tees­ta te­kee en­tis­tä haas­teel­li­sem­man se, et­tä vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä ur­hei­lu­kult­tuu­rin kes­kei­nen muu­tos on ol­lut yri­tys­maa­il­mas­ta tun­net­tu voit­ta­ja vie kai­ken -il­miö. Sen mu­kai­ses­ti suo­si­tuim­mis­ta ur­hei­lu­la­jeis­ta on jal­ka­pal­lon joh­dol­la kas­va­nut jat­ku­vas­ti suo­si­tum­pia. Sa­ma­nai­kai­ses­ti taas pie­nem­mät la­jit ka­pe­ne­vat en­tis­tä sel­ke­äm­min mar­gi­naa­liin ja nou­se­vat pin­nal­le lä­hin­nä ker­ran nel­jäs­sä vuo­des­sa jär­jes­tet­tä­vis­sä olym­pi­a­lai­sis­sa.

Ur­hei­lun naa­mi­ot on nyt rii­sut­tu.

***

Kim­mo Iso­ta­lo on suo­ma­lai­sen ur­hei­lu­kult­tuu­rin muu­tok­ses­ta ja jää­kie­kos­ta vuon­na 2021 väi­tel­lyt fi­lo­so­fi­an toh­to­ri, joka päi­vä­töis­sään et­sii kei­no­ja ih­mis­ten fyy­si­sen ak­tii­vi­suu­den li­sää­mi­sek­si.