Tämän kolumnin kirjoitushetkellä Pariisin olympialaiset ovat päättyneet. Kyseessä olivat 33. nykyaikaiset kesäolympialaiset, vaikkakin vasta 30., joissa kisailtiin. Vuosien 1916, 1940 ja 1944 olympialaiset jäivät nimittäin väliin maailmansotien takia.
Kisojen jälkeen merkittävin puheenaihe on ollut, että Suomi jäi olympialaisissa ensimmäistä kertaa ilman yhtään mitalia. Samaan aikaan Yhdysvallat otti totutusti mitalitilaston kärkipaikan. Mitalimäärän laskemisesta on tullut olympialaisten kohdalla keskeinen normi, vaikka nykyaikaisen olympialiikkeen idean muotoutuessa urheilumenestys oli vain asia muiden joukossa.
Modernit olympialaiset juontavat juurensa 1800-luvulle
Ensimmäisinä olympialaisina pidetään yleisesti vuonna 776 eaa. Kreikassa järjestettyjä Olympian kisoja. Antiikin aikana kisat järjestettiin joka neljäs vuosi ja perinne jatkui satojen vuosien ajan aina keskiajan alkamiseen, eli 400─500 -luvuille saakka.
Nykyaikaisen olympialiikkeen perusti puolestaan ranskalainen paroni Pierre de Coubertin vuonna 1894 antiikin esikuvien pohjalta. Sen keskiössä olivat ajatukset urheilukilpailusta, mutta myös laajemmasta yhteiskunnallisesta liikkeestä ja elämänfilosofiasta. Tätä perintöä kunnioittaen ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin Ateenassa vuonna 1896.
Coubertin olympialaiset erosivat Pariisin vuoden 2024 kisoista huimasti. Urheilukilpailujen ohella oleellisessa osassa olivat ideologinen näkemys hyvästä elämästä, ja muiden yhteiskunnan osa-alueiden esiin nostaminen urheilun ohella. Esimerkiksi vuosien 1912─1948 välillä olympialaisissa kisattiin taidelajeissa, eli arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa, kuvanveistossa, maalaustaiteessa ja musiikissa. Pariisin vuoden 1900 olympialaisten kanssa samaan aikaan järjestettyä maailmannäyttelyä arvostettiin puolestaan niin paljon, että olympiamitalien etupuolella lukee Pariisin maailmannäyttely 1900. Maininta urheilukilpailuista on sen sijaan sijoitettu mitalien takapuolelle.
Michael Phelps ja Paavo Nurmi ovat maidemme menestyneimpiä olympiaurheilijoita
Urheilun puolella olympialaisten kaikkien aikojen menestynein valtio on ylivoimaisesti Yhdysvallat. Samaten kaikkien aikojen menestynein olympiaurheilija on yhdysvaltalainen uimari Michael Phelps 28 mitalilla, joista 23 kultaisia. Yhdysvalloissa kesä- ja talviolympialaiset on molemmat järjestetty neljästi: kesäkisat vuonna 1904 St. Louisissa, 1932 ja 1984 Los Angelesissa sekä vuonna 1984 Atlantassa. Talvikisat taas vuosina 1932 ja 1980 Lake Placidissa, vuonna 1960 Squaw Valleyssa sekä vuonna 2002 Salt Lake Cityssä.
Yhdysvaltoihin verrattuna Suomen saavutukset kalpenevat. Suomi on toiminut olympiaisäntänä vain kerran, kun kesäkisat järjestettiin Helsingissä vuonna 1952. Maratonmitalitaulukosta Suomi löytyy sijalta 17.
Yhdessä kategoriassa Suomi on kuitenkin Yhdysvaltojen edellä: yleisurheilussa kaikkien aikojen menestynein urheilija on Paavo Nurmi, joka voitti kolmissa kisoissa 12 mitalia, joista 9 kultaisia. Yhdysvaltojen Carl Lewis jäi taakse kahden hopeamitalin verran.
Juoksijoiden kuninkaaksikin kutsuttu kestävyysjuoksija Paavo Nurmi on yksi menestyneimpiä suomalaisurheilijoita.
o.Ang.
Suomalaisten ja yhdysvaltalaisten linkki olympialaisissa on kuitenkin vielä Paavo Nurmeakin vanhempaa tekoa. Kaikki alkoi Ateenan vuoden 1906 välikisojen avajaisista, joissa suomalaisilta evättiin oikeus kantaa omaa lippua. Määräysten mukaan heidän olisi pitänyt marssia osana Venäjän joukkuetta. Niskoittelevat suomalaiset eivät tästä ymmärrettävästi pitäneet, vaan paikalla olleet neljä suomalaisurheilijaa asettuivat juhlan aikana mieluummin osaksi Yhdysvaltojen joukkuetta - he kun käyttivät samanlaisia olkihattuja kuin suomalaiset.
Seuraavat kesäolympialaiset järjestetään vuonna 2028 kolmannen kerran Los Angelesissa. Aika näyttää millaiset olkihatut ovat silloin muotia.
Vuoden 2028 Los Angelesin olympialaisiin ei rakennetta yhtään uutta olympia-areenaa. Sen sijaan olympialaisissa käytetään hyödyksi esimerkiksi aikaisempien vuoden 1984 olympialaisten urheilukenttiä.
***
Kimmo Isotalo on suomalaisen urheilukulttuurin muutoksesta ja jääkiekosta vuonna 2021 väitellyt filosofian tohtori, joka päivätöissään etsii keinoja ihmisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi.