Tä­män ko­lum­nin kir­joi­tus­het­kel­lä Pa­rii­sin olym­pi­a­lai­set ovat päät­ty­neet. Ky­sees­sä oli­vat 33. ny­ky­ai­kai­set ke­sä­o­lym­pi­a­lai­set, vaik­ka­kin vas­ta 30., jois­sa ki­sail­tiin. Vuo­sien 1916, 1940 ja 1944 olym­pi­a­lai­set jäi­vät ni­mit­täin vä­liin maa­il­man­so­tien ta­kia.

Ki­so­jen jäl­keen mer­kit­tä­vin pu­hee­nai­he on ol­lut, et­tä Suo­mi jäi olym­pi­a­lai­sis­sa en­sim­mäis­tä ker­taa il­man yh­tään mi­ta­lia. Sa­maan ai­kaan Yh­dys­val­lat ot­ti to­tu­tus­ti mi­ta­li­ti­las­ton kär­ki­pai­kan. Mi­ta­li­mää­rän las­ke­mi­ses­ta on tul­lut olym­pi­a­lais­ten koh­dal­la kes­kei­nen nor­mi, vaik­ka ny­ky­ai­kai­sen olym­pi­a­liik­keen ide­an muo­tou­tu­es­sa ur­hei­lu­me­nes­tys oli vain asia mui­den jou­kos­sa.

Modernit olympialaiset juontavat juurensa 1800-luvulle

En­sim­mäi­si­nä olym­pi­a­lai­si­na pi­de­tään ylei­ses­ti vuon­na 776 eaa. Krei­kas­sa jär­jes­tet­ty­jä Olym­pi­an ki­so­ja. An­tii­kin ai­ka­na ki­sat jär­jes­tet­tiin joka nel­jäs vuo­si ja pe­rin­ne jat­kui sa­to­jen vuo­sien ajan ai­na kes­ki­a­jan al­ka­mi­seen, eli 400─500 -lu­vuil­le saak­ka.

Ny­ky­ai­kai­sen olym­pi­a­liik­keen pe­rus­ti puo­les­taan rans­ka­lai­nen pa­ro­ni Pier­re de Cou­ber­tin vuon­na 1894 an­tii­kin esi­ku­vien poh­jal­ta. Sen kes­ki­ös­sä oli­vat aja­tuk­set ur­hei­lu­kil­pai­lus­ta, mut­ta myös laa­jem­mas­ta yh­teis­kun­nal­li­ses­ta liik­kees­tä ja elä­män­fi­lo­so­fi­as­ta. Tätä pe­rin­töä kun­ni­oit­ta­en en­sim­mäi­set ny­ky­ai­kai­set olym­pi­a­lai­set jär­jes­tet­tiin Atee­nas­sa vuon­na 1896.

Cou­ber­tin olym­pi­a­lai­set ero­si­vat Pa­rii­sin vuo­den 2024 ki­sois­ta hui­mas­ti. Ur­hei­lu­kil­pai­lu­jen ohel­la oleel­li­ses­sa osas­sa oli­vat ide­o­lo­gi­nen nä­ke­mys hy­väs­tä elä­mäs­tä, ja mui­den yh­teis­kun­nan osa-alu­ei­den esiin nos­ta­mi­nen ur­hei­lun ohel­la. Esi­mer­kik­si vuo­sien 1912─1948 vä­lil­lä olym­pi­a­lai­sis­sa ki­sat­tiin tai­de­la­jeis­sa, eli ark­ki­teh­tuu­ris­sa, kir­jal­li­suu­des­sa, ku­van­veis­tos­sa, maa­laus­tai­tees­sa ja mu­sii­kis­sa. Pa­rii­sin vuo­den 1900 olym­pi­a­lais­ten kans­sa sa­maan ai­kaan jär­jes­tet­tyä maa­il­man­näyt­te­lyä ar­vos­tet­tiin puo­les­taan niin pal­jon, et­tä olym­pi­a­mi­ta­lien etu­puo­lel­la lu­kee Pa­rii­sin maa­il­man­näyt­te­ly 1900. Mai­nin­ta ur­hei­lu­kil­pai­luis­ta on sen si­jaan si­joi­tet­tu mi­ta­lien ta­ka­puo­lel­le.

Michael Phelps ja Paavo Nurmi ovat maidemme menestyneimpiä olympi­aur­hei­lijoita

Ur­hei­lun puo­lel­la olym­pi­a­lais­ten kaik­kien ai­ko­jen me­nes­ty­nein val­tio on yli­voi­mai­ses­ti Yh­dys­val­lat. Sa­ma­ten kaik­kien ai­ko­jen me­nes­ty­nein olym­pi­aur­hei­li­ja on yh­dys­val­ta­lai­nen ui­ma­ri Mic­ha­el Phelps 28 mi­ta­lil­la, jois­ta 23 kul­tai­sia. Yh­dys­val­lois­sa kesä- ja tal­vi­o­lym­pi­a­lai­set on mo­lem­mat jär­jes­tet­ty nel­jäs­ti: ke­sä­ki­sat vuon­na 1904 St. Lou­i­sis­sa, 1932 ja 1984 Los An­ge­le­sis­sa sekä vuon­na 1984 At­lan­tas­sa. Tal­vi­ki­sat taas vuo­si­na 1932 ja 1980 Lake Pla­ci­dis­sa, vuon­na 1960 Squaw Val­leys­sa sekä vuon­na 2002 Salt Lake Ci­tys­sä.

Yh­dys­val­toi­hin ver­rat­tu­na Suo­men saa­vu­tuk­set kal­pe­ne­vat. Suo­mi on toi­mi­nut olym­pi­ai­sän­tä­nä vain ker­ran, kun ke­sä­ki­sat jär­jes­tet­tiin Hel­sin­gis­sä vuon­na 1952. Ma­ra­ton­mi­ta­li­tau­lu­kos­ta Suo­mi löy­tyy si­jal­ta 17.

Yh­des­sä ka­te­go­ri­as­sa Suo­mi on kui­ten­kin Yh­dys­val­to­jen edel­lä: ylei­sur­hei­lus­sa kaik­kien ai­ko­jen me­nes­ty­nein ur­hei­li­ja on Paa­vo Nur­mi, joka voit­ti kol­mis­sa ki­sois­sa 12 mi­ta­lia, jois­ta 9 kul­tai­sia. Yh­dys­val­to­jen Carl Le­wis jäi taak­se kah­den ho­pe­a­mi­ta­lin ver­ran.

Juoksijoiden kuninkaaksikin kutsuttu kestävyysjuoksija Paavo Nurmi on yksi menestyneimpiä suomalaisurheilijoita.

o.Ang.

Suo­ma­lais­ten ja yh­dys­val­ta­lais­ten link­ki olym­pi­a­lai­sis­sa on kui­ten­kin vie­lä Paa­vo Nur­me­a­kin van­hem­paa te­koa. Kaik­ki al­koi Atee­nan vuo­den 1906 vä­li­ki­so­jen ava­jai­sis­ta, jois­sa suo­ma­lai­sil­ta evät­tiin oi­keus kan­taa omaa lip­pua. Mää­räys­ten mu­kaan hei­dän oli­si pi­tä­nyt mars­sia osa­na Ve­nä­jän jouk­ku­et­ta. Nis­koit­te­le­vat suo­ma­lai­set ei­vät täs­tä ym­mär­ret­tä­väs­ti pi­tä­neet, vaan pai­kal­la ol­leet nel­jä suo­ma­lai­sur­hei­li­jaa aset­tui­vat juh­lan ai­ka­na mie­luum­min osak­si Yh­dys­val­to­jen jouk­ku­et­ta - he kun käyt­ti­vät sa­man­lai­sia ol­ki­hat­tu­ja kuin suo­ma­lai­set.

Seu­raa­vat ke­sä­o­lym­pi­a­lai­set jär­jes­te­tään vuon­na 2028 kol­man­nen ker­ran Los An­ge­le­sis­sa. Ai­ka näyt­tää mil­lai­set ol­ki­ha­tut ovat sil­loin muo­tia.

Vuoden 2028 Los Angelesin olympialaisiin ei rakennetta yhtään uutta olympia-areenaa. Sen sijaan olympialaisissa käytetään hyödyksi esimerkiksi aikaisempien vuoden 1984 olympialaisten urheilukenttiä.

***

Kim­mo Iso­ta­lo on suo­ma­lai­sen ur­hei­lu­kult­tuu­rin muu­tok­ses­ta ja jää­kie­kos­ta vuon­na 2021 väi­tel­lyt fi­lo­so­fi­an toh­to­ri, joka päi­vä­töis­sään et­sii kei­no­ja ih­mis­ten fyy­si­sen ak­tii­vi­suu­den li­sää­mi­sek­si.