Ten­nes­see on yk­si mie­len­kiin­toi­sim­mis­ta Yh­dys­val­tain osa­val­ti­ois­ta. Se on pin­ta-alal­taan noin kol­man­nek­sen Suo­mes­ta, mut­ta asuk­kai­ta siel­lä on ny­kyi­sin noin seit­se­män mil­joo­naa. Oma kiin­nos­tuk­se­ni Ten­nes­see­tä koh­taan he­rä­si 1960-lu­vun puo­li­vä­lin paik­keil­la kun ra­di­os­sa soi lä­hes päi­vit­täin Al­ma Co­ga­nin tul­kin­ta osa­val­ti­on epä­vi­ral­li­ses­ta tun­nus­lau­lus­ta. Ten­nes­see Waltz ei toki ker­ro niin­kään osa­val­ti­os­ta it­ses­tään kuin pe­te­tys­tä rak­kau­des­ta ja sii­tä ai­heu­tu­vas­ta me­ne­tyk­sen tus­kas­ta. Sil­ti se loi oman ku­van­sa tuos­ta mi­nul­le tuol­loin vie­lä tun­te­mat­to­mas­ta osa­val­ti­os­ta.

Ten­nes­see ulot­tuu itä-län­si­suun­nas­sa Ap­pa­lak­kien ete­läi­sil­tä rin­teil­tä ai­na Mis­sis­sip­pi-jo­el­le saak­ka. Sen alu­eel­la on näin usei­ta il­mas­tol­li­ses­ti ja maas­tol­li­ses­ti eri­lai­sia alu­ei­ta. Län­nen ta­san­got so­vel­tu­vat hy­vin maan­vil­je­lyk­sen tar­pei­siin, mut­ta idän vuo­ris­toi­sil­la seu­duil­la luon­no­no­lot ovat an­ka­ram­mat. Myös pe­rin­tei­set ruo­ka­la­jit ovat eri puo­lil­la osa­val­ti­o­ta eri­lai­set.

Idän an­ka­ra luon­to on syn­nyt­tä­nyt sin­ne omat ruo­ka­la­jin­sa, kun taas län­nes­sä Ten­nes­see on osa kes­ki­län­nen suu­ria kar­jan­kas­va­tus- ja vil­je­ly­a­lu­ei­ta. Erot nä­ky­vät myös osa­val­ti­on suu­ris­sa kau­pun­geis­sa ja nii­den elä­mäs­sä. Län­nen Memp­his on jo­el­li­sen si­jain­tin­sa an­si­os­ta lii­ken­teel­li­nen kes­kus, kes­ki­nen Nash­vil­le on kuu­lui­sa eri­tyi­ses­ti kant­ri-mu­sii­kin keh­to­na ja vuo­ris­toi­nen Knox­vil­le on lei­mal­li­ses­ti yli­o­pis­to­kau­pun­ki. Omat ko­ke­muk­se­ni ovat lä­hin­nä osa­val­ti­on itäi­sis­tä osis­ta.

Kasvislasagne Tennesseestä (Vegetarian Lasagne from Tennessee)

Sampsa Pärnänen

Ku­ten ai­kai­sem­min­kin on to­det­tu, ovat ame­rik­ka­lai­set jo yli sa­dan vuo­den ajan suh­tau­tu­neet myön­tei­ses­ti ita­li­a­lais­ta al­ku­pe­rää ole­viin ruo­kiin. Ame­ri­kan-ita­li­a­lai­sis­ta her­kuis­ta on tul­lut koko kan­san omai­suut­ta. Oheis­ta kas­vis­la­sag­nea val­mis­tim­me ai­koi­naan ys­tä­viem­me Jer­ryn ja Ca­ro­lin ko­to­na Knox­vil­les­sa Ten­nes­sees­sä.

800 g (2 purk­kia) to­maat­ti­murs­kaa
½ dl olii­vi­öl­jyä
2 hie­non­net­tua si­pu­lia
2 murs­kat­tua val­ko­si­pu­lin­kynt­tä
2 tl suo­laa
1 tl rou­hit­tua mus­ta­pip­pu­ria
½ tl ca­yen­ne­pip­pu­ria
500 g (1 pa­ket­ti) la­sag­ne­le­vy­jä
250 g tuo­ret­ta pi­naat­tia 
3 iso raas­tet­tua pork­ka­naa
1 pie­ni ruuk­ku tuo­ret­ta ba­si­li­kaa
150 g raas­tet­tua em­men­ta­lia ja moz­za­rel­laa
1 purk­ki (400 g) pa­see­rat­tua to­maat­tia
400 g vii­pa­loi­tua vuo­hen­mai­to­juus­toa

- Kuu­men­na uu­ni 180-as­tee­seen. 
- Kuu­men­na ka­sa­ri, li­sää olii­vi­öl­jy ja kuul­lo­ta si­pu­lit ke­vy­es­ti, älä rus­kis­ta. Li­sää to­maat­ti­murs­ka, suo­la, mus­ta- ja ca­yen­ne­pip­pu­ri. 
-Voi­te­le uu­ni­vuo­ka ja kaa­da vuo­an poh­jal­le to­maat­ti­kas­ti­ket­ta. Aset­te­le la­sag­ne­le­vy­jä kas­tik­keen pääl­le. 
- Kuu­men­ne­taan tuo­re pi­naat­ti ja pork­ka­na­raas­te pan­nul­la til­kas­sa ruo­ka­öl­jyä. Nos­ta pi­naat­ti-pork­ka­na­se­os­ta ta­sai­ses­ti la­sag­ne­le­vy­jen pääl­le. Ri­pot­te­le juus­to­raas­tet­ta pin­nal­le. Aset­te­le toi­nen ker­ros la­sag­ne le­vy­jä pääl­le. Tois­ta en­sim­mäi­nen työ­vai­he ja tee toi­nen ja kol­mas ker­ros.
- Kaa­da vii­mei­sen la­sag­ne­ker­rok­sen pääl­le pur­kil­li­nen pa­see­rat­tua to­maat­tia, jo­hon on se­koi­tet­tu hie­nok­si lei­kat­tu tuo­re ba­si­li­ka. Aset­te­le pin­nal­le ohu­ek­si lei­kat­tu­ja vuo­hen­juus­to­vii­pa­lei­ta ja lo­put juus­to­raas­tees­ta.
- Pei­tä la­sag­ne alu­mii­ni­fo­li­ol­la ja lai­ta uu­niin. Pois­ta fo­lio puo­len tun­nin pais­ta­mi­sen jäl­keen ja jat­ka kyp­sen­nys­tä vie­lä noin 15–20 mi­nuut­tia, kun­nes pin­ta on kau­niin rus­kea ja la­sag­ne kyp­sää. Nau­ti la­sag­ne kuu­ma­na.

Mustik­ka­muf­finssit (Blueberry Muffins)

Sampsa Pärnänen

Eri­lai­sia mus­tik­ka- ja mui­ta muf­fins­se­ja nau­ti­taan Ame­ri­kas­sa niin aa­mi­ai­sel­la voin kera kuin ma­ke­a­na vä­li­pa­la­na kah­vin, kaa­ka­on tai teen kans­sa. Suo­ma­lai­set luon­non­mus­ti­kat so­pi­vat eri­tyi­sen hy­vin muf­fins­sei­hin, mut­ta muut­kin luon­non- ja puu­tar­ha­mar­jat (puo­luk­ka, kar­pa­lo, man­sik­ka jne.) kyl­lä käy­vät. Oma lu­kun­sa ovat myös suk­laal­la ryy­di­te­tyt muf­fins­sit. Muf­fins­se­ja voi­daan myös kuor­rut­taa eri ta­voin. Pa­laan myö­häi­sem­mäs­sä vai­hees­sa vie­lä suo­lai­siin muf­fins­sei­hin.

5 dl tuo­rei­ta mus­ti­koi­ta
5 dl veh­nä­jau­ho­ja
1 dl so­ke­ria
1 rkl lei­vin­jau­het­ta
½ tl suo­laa
2½ dl mai­toa
1 tl va­nil­jau­u­tet­ta tai 1 rkl va­nil­ja­so­ke­ria
1 iso muna
100 g voi­ta

- Se­koi­ta kul­hos­sa jau­hot, lei­vin­jau­he, so­ke­ri ja suo­la.
- Su­la­ta voi, ja pidä si­vus­sa läm­pi­mä­nä, et­tei se ko­ve­tu uu­del­leen.
- Vat­kaa ka­nan­mu­na vaah­dok­si ja li­sää mai­to ja va­nil­ja. Kaa­da su­la­tet­tu voi vä­hän ker­ral­laan, 3–4 eräs­sä, mai­to-va­nil­ja­se­ok­seen koko ajan se­koit­ta­en. Li­sää se­ok­seen kui­vat ai­neet ja se­koi­ta no­pe­as­ti il­ma­vas­ti nos­tel­len muu­ta­man se­kun­nin ajan. Tai­ki­na saa jää­dä hie­man kok­ka­rei­sek­si. Se­koi­te­taan lo­puk­si mus­ti­kat va­ro­vas­ti tai­ki­naan.
- Kaa­da tai­ki­na voi­del­tui­hin ja ke­vy­es­ti jau­ho­tet­tui­hin muf­fins­si­vuo­kiin tai vas­taa­van­lai­siin pa­pe­ri­vuo­kiin. Pais­ta 200 as­tei­ses­sa uu­nis­sa noin 18–20 mi­nuut­tia. Tar­kis­ta kyp­syys esim. ham­mas­ti­kul­la. Pai­na tik­ku muf­fins­siin. Jos tik­kuun jää tai­ki­naa, muf­fins­si ei ole vie­lä kyp­sä. 
- Nau­ti läm­pi­mät muf­fins­sit kuu­man tai jää­kah­vin tai kyl­män kaa­ka­on kans­sa.

Kaalisalaatti (Coleslaw)

Ame­rik­ka­lais­tyy­li­nen kaa­li­sa­laat­ti on ter­veel­lis­tä ja so­vel­tuu tar­joil­ta­vak­si mo­nien eri­lais­ten ruo­kien kans­sa. Se tu­kee niin ham­pu­ri­lai­sia kuin eri­lai­sia liha- ja ka­la­ruo­kia ja on li­säk­si yk­sin­ker­tai­nen val­mis­taa.

3-4 dl pak­sua ma­jo­nee­sia
3 rkl val­ko­vii­nie­tik­kaa
1 rkl si­nap­pia (Di­jon-si­nap­pi so­pii par­hai­ten)
2 tl tum­maa so­ke­ria
1 rkl murs­kat­tu­ja ku­mi­nan­sie­me­niä
½ rkl suo­laa
1 tl rou­hit­tua mus­ta­pip­pu­ria
1 hie­nok­si sui­ka­loi­tu pie­ni ke­rä­kaa­li (400 g)
2 kes­ki­ko­kois­ta sui­ka­loi­tua pork­ka­naa
1 ohu­ek­si sui­ka­loi­tu si­pu­li tai pu­na­si­pu­li

- Se­koi­ta kul­hos­sa ma­jo­nee­si, etik­ka, si­nap­pi, so­ke­ri, suo­la ja mus­ta­pip­pu­ri ja murs­ka­tut ku­mi­nan­sie­me­net.
- Sui­ka­loi kaa­li, pork­ka­na ja si­pu­li. 
- Se­koi­ta kas­ti­ke raas­teen jouk­koon hy­vin ja tar­kis­ta maku. 
- Pei­tä kul­ho kel­mul­la ja lai­ta se jää­kaap­piin pa­rik­si tun­nik­si te­key­ty­mään en­nen tar­joi­lua. Kaa­lin maku tu­lee sitä peh­me­äm­mäk­si, mitä pi­dem­pään se saa ma­ri­noi­tua.

***

Jyr­ki Ii­vo­nen vas­taa ruo­ka­la­jien va­lin­nas­ta, re­sep­tii­kas­ta ja nii­hin liit­ty­vis­tä his­to­ri­al­li­sis­ta taus­tois­ta. Suo­men suur­lä­he­tys­tös­sä Was­hing­to­nis­sa 1990-lu­vul­la työs­ken­nel­lyt Kim Pal­hus on tar­kis­ta­nut ja ko­e­val­mis­ta­nut kaik­ki oh­jeet, jot­ta ne toi­mi­si­vat mah­dol­li­sim­man moit­teet­to­mas­ti. Ruo­ka­ku­vat on ku­van­nut va­lo­ku­vaa­ja Samp­sa Pär­nä­nen.

Jyr­ki Ii­vo­nen on Tam­pe­reel­la asu­va eläk­keel­lä ole­va puo­lus­tus­mi­nis­te­ri­ön en­ti­nen vies­tin­tä­joh­ta­ja. Hän on työs­ken­nel­lyt li­säk­si Suo­men suur­lä­he­tys­tös­sä Was­hing­to­nis­sa, Ul­ko­po­liit­ti­ses­sa ins­ti­tuu­tis­sa eri­kois­tut­ki­ja­na sekä eri­lai­sis­sa ope­tus- ja tut­ki­mus­teh­tä­vis­sä Tam­pe­reen yli­o­pis­tos­sa. Ruo­ka ja ruo­ka­kult­tuu­rit ovat eri­tyi­sen lä­hel­lä hä­nen sy­dän­tään.

Kim Pal­hus on gast­ro­no­mi­an seik­kai­li­ja, joka on ma­ri­noi­tu­nut mo­nes­sa maa­il­man keit­ti­ön maus­tees­sa. Hän kier­tää edel­leen maa­il­maa saa­dak­seen uu­sia vai­kut­tei­ta eri mai­den ruo­ka­kult­tuu­reis­ta ja ruo­kat­ren­deis­tä. Hän on myös vank­ku­ma­ton suo­ma­lai­sen ruo­an ja raa­ka-ai­nei­den puo­les­ta­pu­hu­ja.