Flo­ri­da on ny­kyi­sin Yh­dys­val­tain kol­man­nek­si vä­ki­rik­kain osa­val­tio, jos­sa on asuk­kai­ta noin 22 mil­joo­naa. Se on pin­ta-alal­taan noin puo­let Suo­mea pie­nem­pi. Es­pan­ja­lai­set pe­rus­ti­vat sin­ne en­sim­mäi­set siir­to­kun­nat jo 1500-lu­vul­la, mut­ta brit­tien py­sy­vään hal­lin­taan se tuli vas­ta 1760-lu­vul­la. Es­pan­ja luo­pui Flo­ri­dan hal­lin­nas­ta vi­ral­li­ses­ti vas­ta vuon­na 1819 ja Yh­dys­val­tain osa­val­tio sii­tä tuli vuon­na 1845.

Maan­tie­teel­li­ses­ti Flo­ri­dal­le an­taa lei­man­sa sen si­jain­ti kah­den me­ren, At­lan­tin ja Ka­ri­bi­an, vä­lis­sä. Mer­kit­tä­vä osa sen vä­es­tös­tä on kes­kit­ty­nyt mo­lem­mil­le ran­ni­koil­le, kun taas sen si­sä­o­sat ovat sois­ta maas­toa mo­ni­ne luon­non­va­rai­si­ne eläi­mi­neen. Flo­ri­das­ta on tul­lut myös osa­val­tio, jon­ne on muut­ta­nut run­saas­ti elä­kei­käis­tä vä­es­töä niin Poh­jois-Ame­ri­kan eri osis­ta kuin jopa Suo­mes­ta­kin.

Flo­ri­da­lai­nen ruo­ka on pit­käl­le sekä eri kan­sal­lis­ten osien­sa sum­ma et­tä me­rel­li­sen si­jain­nin sa­ne­le­ma vält­tä­mät­tö­myys. Osa­val­ti­os­sa on eri­tyi­sen pal­jon kuu­ba­lais­ta ja hai­ti­lais­ta vä­es­töä, mikä nä­kyy myös ruo­ka­pöy­däs­sä. Ka­lat ja muut eri­lai­set me­re­ne­lä­vät ovat myös olen­nai­nen osa pai­kal­lis­ta ruo­ka­va­li­oi­ta. Ek­soot­ti­sem­mis­ta vaih­to­eh­dois­ta voi­daan mai­ni­ta muun mu­as­sa al­li­gaat­to­ri ja sam­mak­ko, joi­ta mo­lem­pia pää­sim­me mais­ta­maan fri­tee­rat­tui­na pie­nes­sä tien­var­si­baa­ris­sa kes­kel­lä Everg­la­de­sin suo­a­lu­et­ta. Oli­vat muu­ten to­del­la hy­viä. Baa­rin pi­tä­jä kävi ha­ke­mas­sa tar­vit­ta­vat ai­ne­so­sat joka aa­mu­yö tas­ku­lamp­pu kä­des­sä vie­res­sä le­vit­täy­ty­väl­tä suol­ta. Näi­den ruo­ka­la­jien si­jas­ta esi­tel­lään kui­ten­kin kak­si hel­pom­min val­mis­tet­ta­vaa ruo­ka­la­jia, gril­lat­tua ka­laa ja sal­saa sekä hai­ti­lais­ta por­sas­ta.

Grillattua kalaa ja salsaa (Grilled Chicken or Fish with Salsa)

Sampsa Pärnänen

Tä­hän ruo­ka­la­jiin tör­mä­sim­me Flo­ri­dan kär­jes­sä si­jait­se­vas­sa Key Wes­tin kau­pun­gis­sa, yh­des­sä Yh­dys­val­tain kau­neim­mis­ta pai­kois­ta. Ra­vin­to­las­sa, joka si­jait­si vain muu­ta­man ta­lon pääs­sä No­bel-kir­jai­li­ja Er­nest He­ming­wa­yn ko­dis­ta.

Key West si­jait­see yli 100 ki­lo­met­riä pit­kän Flo­ri­dan nie­mi­maan kär­jes­tä koh­ti lou­naa­seen kul­ke­van saa­ri­jo­non pääs­sä me­ren ym­pä­röi­mä­nä. Tuo me­rel­li­nen si­jain­ti nä­kyy myös si­kä­läi­ses­sä ruo­as­sa. Oheis­ta ruo­kaa voi teh­dä yh­tä hy­vin niin ka­las­ta kuin ka­nas­ta. Olen­nais­ta sen val­mis­ta­mi­ses­sa on, et­tä ko­ko­nai­nen kala gril­la­taan pa­rin kol­men mi­nuu­tin ajan kor­ke­as­sa läm­pö­ti­las­sa. Se ma­ri­noi­daan en­nen gril­laus­ta kas­tik­keel­la, jos­sa on öl­jyn li­säk­si murs­kat­tua val­ko­si­pu­lia, suo­laa ja pip­pu­ria. Jos käy­tät raa­ka-ai­nee­na ka­lan si­jas­ta ka­naa, se kan­nat­taa esi­pais­taa pais­tin­pan­nul­la, jot­ta gril­laa­mi­seen ei ku­lui­si lii­ak­si ai­kaa.

1 vaa­lea kala (kuha, sii­ka tai muu vas­taa­va)

Sal­sa:
2½ dl man­goa pa­loi­tel­tu­na
1 li­men mehu
1 tl raas­tet­tua li­men kuor­ta
1 pa­loi­tel­tu pie­ni pu­na­si­pu­li
1 pa­loi­tel­tu pie­ni pu­nai­nen pap­ri­ka
sil­put­tua vi­her­si­pu­lia
2 tl olii­vi­öl­jyä
1 tl juok­se­vaa hu­na­jaa
2 tl sil­put­tua ko­ri­an­te­ria
suo­laa
rou­hit­tua mus­ta­pip­pu­ria 

- Sal­san ai­nek­set yh­dis­te­tään kul­hos­sa ja an­ne­taan aset­tua jää­kaa­pis­sa riit­tä­vän pit­kän ajan, mie­luus­ti jopa yön yli.
- Gril­lat­tu kala ase­te­taan tar­joi­lu­as­ti­al­le ja pei­te­tään sal­sal­la.
- Li­säk­si ko­ris­teek­si lai­te­taan ko­ko­nai­sia per­sil­jan ja ko­ri­an­te­rin ok­sia.
- Rii­si toi­mii eri­no­mai­se­na li­suk­kee­na.

Haitilaista porsasta

Sampsa Pärnänen

Var­sin­kin Mi­a­min alu­eel­ta löy­tyy run­saas­ti kuu­ba­lai­sia ja hai­ti­lai­sia ra­vin­to­loi­ta. Tätä her­kul­lis­ta pos­sua söim­me kui­ten­kin erää­nä var­hais­syk­syn päi­vä­nä Ny­ac­kin pik­ku­kau­pun­gis­sa New Yor­kin poh­jois­puo­lel­la ys­tä­viem­me Ani­tan ja Car­lin (ys­tä­vien kes­ken Kal­le) ja hei­dän poi­kien­sa Se­bas­ti­a­nin ja Ben­ja­mi­nin ko­to­na. Carl ja hä­nen laa­ja hai­ti­lai­nen su­kun­sa (iso­äi­ti ja isoi­sä, si­sa­ruk­set puo­li­soi­neen ja lap­si­neen, ser­kut, se­dät ja tä­dit) ovat muut­ta­neet Hai­tis­ta tuo­hon pik­ku­kau­pun­kiin ja loih­ti­vat siel­lä her­kul­li­sia, tu­li­sia ruo­kia, jois­ta me­kin olem­me siis pääs­seet naut­ti­maan.

Tuol­ta ate­ri­al­ta muis­tuu mie­leen yk­si eri­tyi­nen ko­ke­mus. Hai­ti­lai­set isän­täm­me oli­vat saa­neet kuul­la miel­ty­myk­ses­tä­ni vah­vas­ti maus­tet­tui­hin chi­li­ruo­kiin. Niin­pä he päät­ti­vät alis­taa mi­nut eri­tyi­seen ma­ku­tes­tiin. Mi­nua var­ten oli val­mis­tet­tu hai­ti­lai­sit­tain maus­tet­tu­ja vi­han­nek­sia, pää­a­si­as­sa pork­ka­naa, her­nei­tä ja kuk­ka­kaa­lia. Niil­le oli val­mis­tet­tu ma­ri­noin­ti­lie­mi, jos­sa oli suo­laa ja etik­kaa sekä run­saas­ti (siis to­del­la run­saas­ti) ha­ba­ne­ro­ja. Tuo la­si­purk­ki ase­tet­tiin etee­ni ja kä­tee­ni lyö­tiin haa­ruk­kaa ja ke­ho­tet­tiin mais­ta­maan. Kun lai­toin en­sim­mäi­set vi­han­nes­pa­lat suu­hu­ni ja tun­sin ki­ta­la­es­sa­ni ha­ba­ne­ron voi­mak­kaan pot­kun, huo­ma­sin, kuin­ka koko suku oli ko­koon­tu­nut ym­pä­ril­le­ni seu­raa­maan re­ak­ti­oi­ta­ni. Si­suk­kaa­na suo­ma­lai­se­na mi­nul­la ei ol­lut muu­ta vaih­to­eh­toa kuin mais­taa kaik­kia pur­kis­sa ol­lei­ta vi­han­nek­sia. Sel­vi­sin tes­tis­tä kui­ten­kin kun­ni­al­la ja se oli pää­a­sia.

Jos ko­kei­let­te näi­tä ma­ri­noi­tu­ja hai­ti­lai­sia vi­han­nek­sia hai­ti­lai­sen pos­sun kans­sa, voit­te mai­ni­os­ti ko­keil­la nii­tä ko­to­na, ha­ba­ne­rot­han kuu­lu­vat ny­kyi­sin kaik­kien hy­vien ruo­ka­kaup­po­jen va­li­koi­maan. Muis­ta­kaa kui­ten­kin ol­la va­ro­vai­sia!

Noin 1 kg por­saan­nis­kaa
vet­tä
1 iso si­pu­li
val­ko­si­pu­lia
1 ha­ba­ne­ro
1 rkl etik­kaa
suo­laa
mus­ta­pip­pu­ria
per­sil­jaa
tim­ja­mia 

- Por­saan­li­ha (kas­s­ler so­pii tä­hän ruo­kaan eri­no­mai­ses­ti) lei­ka­taan suu­reh­koik­si pa­la­sik­si ja lai­te­taan kat­ti­laan.
- Kie­hau­te­taan pie­nes­sä ve­si­til­kas­sa ja kuo­ri­taan vaah­to pois. Li­sä­tään vet­tä, niin et­tä li­hat peit­ty­vät kun­nol­la.
- Lai­te­taan mu­kaan yk­si suu­reh­ko, pa­loi­tel­tu si­pu­li ja muu­ta­ma kuo­rit­tu val­ko­si­pu­lin kyn­si.
- Li­sä­tään vie­lä tuo­ret­ta per­sil­jaa ja tim­ja­mia, yk­si ko­ko­nai­nen ha­ba­ne­ro, lo­raus etik­kaa sekä suo­laa ja mus­ta­pip­pu­ria.
- Liha hau­du­te­taan kan­nen al­la kyp­säk­si (noin 1 tun­ti).
- Nos­te­taan li­han­pa­lat pois lie­mes­tä, lai­te­taan uu­ni­vuo­kaan ja pais­te­taan uu­nis­sa (noin 200 as­tet­ta) ra­pe­an rus­keik­si.
- Hai­ti­lai­sen por­saan kans­sa nau­ti­taan kei­tet­tyä rii­siä.

Li­han seu­rak­si voi­daan val­mis­taa myös hai­ti­lais­ta mais­si­puu­roa. Kei­te­tään suo­la­ve­des­sä kui­vat­tu­ja sie­niä (ko­ti­te­koi­set sup­pi­lo­vah­ve­rot so­pi­vat hy­vin, mut­ta kui­va­tut kii­na­lai­set sie­net ovat par­hai­ta), ha­kat­tua si­pu­lia, pa­loi­tel­tua val­ko­si­pu­lia ja yk­si ko­ko­nai­nen ha­ba­ne­ro. Li­sä­tään jouk­koon kar­ke­aa mais­si­jau­hoa, kun­nes vesi on haih­tu­nut ja mais­si on kyp­sää.

 ***

Jyr­ki Ii­vo­nen vas­taa ruo­ka­la­jien va­lin­nas­ta, re­sep­tii­kas­ta ja nii­hin liit­ty­vis­tä his­to­ri­al­li­sis­ta taus­tois­ta. Suo­men suur­lä­he­tys­tös­sä Was­hing­to­nis­sa 1990-lu­vul­la työs­ken­nel­lyt Kim Pal­hus on tar­kis­ta­nut ja ko­e­val­mis­ta­nut kaik­ki oh­jeet, jot­ta ne toi­mi­si­vat mah­dol­li­sim­man moit­teet­to­mas­ti. Ruo­ka­ku­vat on ku­van­nut va­lo­ku­vaa­ja Samp­sa Pär­nä­nen.

Jyr­ki Ii­vo­nen on Tam­pe­reel­la asu­va eläk­keel­lä ole­va puo­lus­tus­mi­nis­te­ri­ön en­ti­nen vies­tin­tä­joh­ta­ja. Hän on työs­ken­nel­lyt li­säk­si Suo­men suur­lä­he­tys­tös­sä Was­hing­to­nis­sa, Ul­ko­po­liit­ti­ses­sa ins­ti­tuu­tis­sa eri­kois­tut­ki­ja­na sekä eri­lai­sis­sa ope­tus- ja tut­ki­mus­teh­tä­vis­sä Tam­pe­reen yli­o­pis­tos­sa. Ruo­ka ja ruo­ka­kult­tuu­rit ovat eri­tyi­sen lä­hel­lä hä­nen sy­dän­tään.

Kim Pal­hus on gast­ro­no­mi­an seik­kai­li­ja, joka on ma­ri­noi­tu­nut mo­nes­sa maa­il­man keit­ti­ön maus­tees­sa. Hän kier­tää edel­leen maa­il­maa saa­dak­seen uu­sia vai­kut­tei­ta eri mai­den ruo­ka­kult­tuu­reis­ta ja ruo­kat­ren­deis­tä. Hän on myös vank­ku­ma­ton suo­ma­lai­sen ruo­an ja raa­ka-ai­nei­den puo­les­ta­pu­hu­ja.