Mar­ras­kuus­sa SAM, Suo­men Yh­dys­val­tain tut­ki­muk­sen seu­ra (FASA), Hel­sin­gin yli­o­pis­ton hu­ma­nis­ti­nen tie­de­kun­ta ja Tu­run yli­o­pis­ton Poh­jois-Ame­ri­kan tut­ki­muk­sen John Mor­ton -kes­kus jär­jes­ti­vät yh­tei­ses­ti kes­kus­te­lu­pa­nee­lin tä­män vuo­den vä­li­vaa­leis­ta.

Ku­ten ti­lai­suu­des­sa näh­tiin, Poh­jois-Ame­ri­kan tut­ki­muk­sen tut­ki­jat omaa­vat laa­ja-alais­ta tie­toa Yh­dys­val­to­jen po­li­tii­kan li­säk­si myös kult­tuu­ris­ta ja yh­teis­kun­nas­ta. He osaa­vat ana­ly­soi­da ke­hi­tys­tä sekä liit­to­val­ti­on ta­sol­la et­tä huo­mi­oi­den alu­eel­li­set erot ym­pä­ri maa­ta. Täs­sä ko­lum­nis­sa tuon esil­le kes­kus­te­lun tär­kein­tä an­tia, ko­ros­ta­en eten­kin sitä, kuin­ka tär­keä Poh­jois-Ame­ri­kan tut­ki­muk­sen ala on. Myös Suo­mes­sa tar­vi­taan Poh­jois-Ame­ri­kan tut­ki­joi­ta ja tut­ki­mus­ta, et­tei suu­ren ylei­sön ym­mär­rys Yh­dys­val­tain ta­pah­tu­mis­ta jää pel­kän ul­ko­po­li­tii­kan pin­ta­raa­pai­sun ta­sol­le.

Ta­pah­tu­mas­sa ylei­sön ky­sy­myk­siin vas­ta­si­vat pa­nee­li Poh­jois-Ame­ri­kan tut­ki­muk­sen rau­tai­sia am­mat­ti­lai­sia: Tu­run yli­o­pis­ton Poh­jois-Ame­ri­kan tut­ki­muk­sen pro­fes­so­ri ja John Mor­ton -kes­kuk­sen joh­ta­ja Be­ni­ta Heis­ka­nen, Hel­sin­gin yli­o­pis­ton hu­ma­nis­ti­sen tie­de­kun­nan va­ra­de­kaa­ni ja Yh­dys­val­tain tut­ki­muk­sen McDon­nell Doug­las -pro­fes­so­ri Mik­ko Saik­ku ja Itä-Suo­men yli­o­pis­ton laa­dul­lis­ten tut­ki­mus­me­ne­tel­mien yli­o­pis­ton­leh­to­ri Ou­ti Ha­ko­la. Li­säk­si Hel­sin­gin yli­o­pis­ton pro­fes­so­ri eme­ri­tus Mark­ku Hen­riks­son tuu­ra­si sai­raa­na ol­lut­ta yli­o­pis­ton­leh­to­ri Rani-Hen­rik An­ders­so­nia. Toi­min ti­lai­suu­den mo­de­raat­to­ri­na Yle Svens­kan toi­mit­ta­jan Vil­le Hu­pan kans­sa.

Pa­ne­lis­tien alus­tuk­set ja sitä seu­ran­nut kes­kus­te­lu ylei­sön kans­sa oli osoi­tus Poh­jois-Ame­ri­kan tut­ki­muk­sen mer­ki­tyk­ses­tä Yh­dys­val­to­jen po­liit­ti­sen ti­lan­teen ym­mär­tä­mi­sel­le Suo­mes­sa. Kes­kus­te­lul­le oli myös sel­väs­ti ky­syn­tää – pai­kan pääl­lä ja li­vest­rii­min kaut­ta ti­lai­suut­ta seu­ra­si yh­teen­sä mel­kein 170 ih­mis­tä.

Mitkä ihmeen välivaalit?

Ta­pah­tu­man aluk­si Be­ni­ta Heis­ka­nen ava­si vä­li­vaa­lien mer­ki­tys­tä. Yh­dys­val­lois­sa vä­li­vaa­lit käy­dään ai­na pre­si­dent­ti­kau­den puo­li­vä­lis­sä ja niis­sä ei ole­kaan kyse yk­sis­tä vaa­leis­ta vaan sa­maan ai­kaan käy­dään koko jouk­ko eri vaa­le­ja. Mer­kit­tä­vim­pä­nä ovat tie­tys­ti kong­res­si­vaa­lit, mut­ta osa­val­ti­oi­den ta­sol­la ää­nes­te­tään myös ku­ver­nöö­reis­tä, she­rif­feis­tä ja esi­mer­kik­si kou­lu­lau­ta­kun­tien ko­koon­pa­nos­ta. Vaik­ka kä­si­te on suo­ma­lai­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta vie­ras, vä­li­vaa­leil­la on niin pai­kal­lis­ta kuin val­ta­kun­nal­lis­ta mer­ki­tys­tä.

Liit­to­val­ti­on ta­sol­la vä­li­vaa­leil­la on eri­tyis­tä mer­ki­tys­tä pre­si­den­til­le. Vaa­leis­sa va­li­taan sekä kaik­ki kong­res­sin 535 edus­ta­jaa et­tä kol­ma­so­sa se­naa­tis­ta. Se­naa­tin ja edus­ta­jain­huo­neen ja­kau­tu­mi­sel­la on sel­ke­ät vai­ku­tuk­set pre­si­den­tin ja koko hal­lin­non toi­min­ta­ky­kyyn – jos so­pua ei löy­dy, voi tu­lok­se­na ol­la esi­mer­kik­si val­ti­on­hal­lin­non sei­sauk­sia, ku­ten näh­tiin pre­si­dent­ti Ba­rack Oba­man ai­ka­na vuon­na 2013 ja Do­nald Trum­pin ai­ka­na.

Mitä tulokset merkitsevät?

Ta­pah­tu­ma pi­det­tiin vain nel­jä päi­vää vaa­lien jäl­keen eli kaik­ki tu­lok­set ei­vät ol­leet sil­loin vie­lä var­mis­tu­neet. Vaik­ka se­naa­tin vaa­lien tu­lok­set näyt­ti­vät ta­sai­sil­ta, ta­pah­tu­man ai­ka­na Ge­or­gi­an lop­pu­tu­los oli vie­lä epä­var­ma. De­mok­raat­tien Rap­ha­el War­noc­kin voit­to var­mis­tui vas­ta vaa­lien toi­sel­la kier­rok­sel­la jou­lu­kuus­sa. Se­naa­tin ää­net näyt­tä­vät siis ja­kaan­tu­vat hy­vin ta­sai­ses­ti, vaik­ka Ari­zo­nan de­mok­raat­tie­dus­ta­ja Kyrs­ten Si­ne­ma vas­ti­kään siir­tyi si­tou­tu­mat­to­mak­si.

Toi­saal­ta edus­ta­jain­huo­neen tu­lok­set yl­lät­ti­vät jopa ta­pah­tu­man pa­ne­lis­te­ja. Re­pub­li­kaa­nien pu­nai­nen hyö­ky­aal­to jäi va­jaak­si ja puo­lue sai vain yh­dek­sän edus­ta­jan enem­mis­tön. Mark­ku Hen­riks­so­nin mu­kaan odo­tet­tua vaa­ti­mat­to­mam­pi tu­los kie­lii puo­lu­een ja­kau­tu­nei­suu­des­ta mal­til­li­siin re­pub­li­kaa­nei­hin ja Trum­pin kan­nat­ta­jiin eli niin kut­sut­tui­hin Make Ame­ri­ca Great Again tai MAGA-re­pub­li­kaa­nei­hin. Hen­riks­so­nin mu­kaan käy­tän­nös­sä Yh­dys­val­tain po­li­tiik­ka on si­ten ja­kau­tu­nut kol­meen puo­lu­ee­seen kah­den si­jaan. Mik­ko Saik­ku komp­pa­si Hen­riks­so­nia ja huo­maut­ti eri­tyi­ses­ti Ge­or­gi­an vaa­li­tu­los­ten osoit­ta­van tap­pi­o­ta MAGA-re­pub­li­kaa­neil­le. Esi­mer­kik­si osa­val­ti­on ku­ver­nöö­rik­si uu­del­leen­va­lit­tu Brian Kemp torp­pa­si Trum­pin vaa­ti­muk­set ky­see­na­lais­taa 2020 vuo­den pre­si­den­tin­vaa­lien ään­ten­las­ken­taa.

En­si­sil­mäyk­sel­lä vaa­lien tu­lok­set saat­ta­vat­kin siis näyt­tää de­mok­raat­tien tor­jun­ta­voi­tol­ta. Mut­ta ku­ten Heis­ka­nen muis­tut­ti, hie­noi­nen­kin re­pub­li­kaa­nie­nem­mis­tö edus­ta­jain­huo­nees­sa ja to­del­la ta­sai­nen se­naa­tin ja­kau­tu­mi­nen joka ta­pauk­ses­sa vai­keut­ta­vat Bi­de­nin hal­lin­non toi­min­taa. Kong­res­sin yh­teis­työ pre­si­den­tin kans­sa ei mis­sään ni­mes­sä ole jat­kos­sa sel­vää.

Mi­hin kan­nat­taa tut­ki­joi­den mu­kaan kiin­nit­tää huo­mi­o­ta?

Tu­los­kat­sauk­sen jäl­keen jo­kai­nen pa­ne­lis­ti sai vuo­rol­laan ker­toa, mi­hin kiin­nit­ti vä­li­vaa­leis­sa huo­mi­o­ta omas­ta tut­ki­jan nä­kö­kul­mas­taan. Vaik­ka kum­pi­kaan puo­lue ei nous­sut val­ta­vaan enem­mis­töön, me­di­a­tut­ki­muk­sen asi­an­tun­ti­ja Ou­ti Ha­ko­lan mu­kaan sekä yh­dys­val­ta­lai­nen pe­rin­tei­nen me­dia et­tä so­me­kes­kus­te­lut ku­va­si­vat de­mok­raat­te­ja vaa­lien voit­ta­jak­si jo ään­ten­las­ken­nan ai­ka­na. Ha­ko­lan te­ke­män alus­ta­van tie­to­ko­ne­a­na­lyy­sin mu­kaan, li­be­raa­li­me­di­at ku­va­si­vat vaa­le­ja po­si­tii­vi­ses­ti ja de­mok­ra­ti­aa vah­vis­ta­vik­si, kun taas kon­ser­va­tii­vi­me­di­at ker­toi­vat ää­nes­tä­jien tul­leen ma­ni­pu­loi­duik­si tai vaa­lien ol­leen muul­la ta­voin epä­oi­keu­den­mu­kai­set. Nämä kak­si sel­vää suun­taus­ta ovat osoi­tus yh­dys­val­ta­lai­sen me­di­an kah­tia ja­kau­tu­nei­suu­des­ta, mikä voi suo­ma­lai­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta ol­la yl­lät­tä­vän­kin kär­jis­ty­nyt­tä.

Vaik­ka me­dia sekä ku­vaa et­tä it­ses­sään tuot­taa Yh­dys­val­lois­sa kah­tia ja­kau­tu­nei­suut­ta de­mok­raat­tien ja re­pub­li­kaa­nien vä­lil­lä, Heis­ka­nen omas­sa alus­tuk­ses­saan nos­ti esil­le sen, et­tä iden­ti­teet­ti ja kult­tuu­ri ei­vät ai­na sovi nä­tis­ti näi­hin puo­lu­e­ra­joi­hin. Tämä nä­kyi esi­mer­kik­si niin kut­su­tuis­sa kult­tuu­ri­so­ta­ky­sy­myk­sis­sä ku­ten abort­ti­oi­keu­des­sa. Heis­ka­sen mu­kaan oven­suu­ky­se­lyi­den mu­kaan 60 pro­sent­tia ää­nes­tä­jis­tä kan­nat­ti abort­ti­oi­keu­den säi­lyt­tä­mis­tä, mikä ei vas­taa puh­taas­ti puo­lu­e­ra­jo­ja.

Hen­riks­son huo­maut­ti Yh­dys­val­lois­sa vaa­lien ai­na ole­van pai­kal­li­set. Näin ol­len jopa pro­sen­tu­aa­li­ses­ti pie­net ää­nes­tä­jä­jou­kot, ku­ten al­ku­pe­räis­kan­sat, voi­vat vai­kut­taa liit­to­val­ti­on po­li­tiik­kaan vah­vas­ti­kin. Täs­tä esi­merk­ki­nä toi­mii Ari­zo­nan kään­ty­mi­nen de­mok­raa­teil­le sekä 2020 pre­si­den­tin­vaa­leis­sa et­tä jäl­leen nyt vä­li­vaa­leis­sa, joh­tu­en al­ku­pe­räis­kan­so­jen vah­vas­ta Trum­pin vas­tus­tuk­ses­ta.

Sai­kun mu­kaan kan­na­tuk­sen kään­nök­siä puo­lu­ees­ta toi­seen nä­kyi näis­sä vaa­leis­sa myös toi­seen suun­taan. Vaik­ka vä­ki­val­lan tee­ma jäi näis­sä vaa­leis­sa odo­tet­tua pie­nem­mäk­si, re­pub­li­kaa­nien 1980-lu­vul­ta jat­ku­nut kam­pan­join­ti hyö­dyn­tä­en ste­re­o­tyyp­pis­tä ku­vas­toa vä­ki­val­tai­sis­ta mus­tis­ta mie­his­tä ja tar­pees­ta näin ol­len tiu­ken­taa ri­kos­ran­gais­tuk­sia il­mei­ses­ti on­nis­tu kään­tä­mään jot­kin pe­rin­tei­set de­mok­raat­ti­a­lu­eet vas­tus­ta­jan­sa puo­leen.

Yleisökeskustelun antia

Kes­kus­te­lun jäl­ki­puo­lis­kol­la ylei­söl­lä oli ti­lai­suus ky­syä as­kar­rut­ta­via asi­oi­ta vaa­lei­hin liit­ty­en. Kes­kus­te­lus­sa nä­kyi ylei­sön mo­nen­lai­set kiin­nos­tuk­sen koh­teet, mu­kaan lu­kien vä­li­vaa­lien vai­ku­tuk­set Uk­rai­nan so­taan, niin sa­no­tun ”wo­keis­min” roo­li vaa­leis­sa ja su­ku­pol­vien vä­li­set erot ää­nes­tys­käyt­täy­ty­mi­ses­sä ja tiet­ty­jen osa­val­ti­oi­den, ku­ten Flo­ri­dan ja Pen­n­syl­va­ni­an tu­lok­set.

Ti­lai­suus pää­tet­tiin poh­ti­mal­la vaa­lien vai­ku­tuk­sia Bi­de­nin hal­lin­non jat­kol­le. Pa­ne­lis­tit oli­vat yh­tä miel­tä sii­tä, et­tä jat­ko riip­puu täy­sin sii­tä, kuin­ka hy­vin vaa­lien ai­ka­na vah­vas­ti ja­kau­tu­nut re­pub­li­kaa­ni­puo­lue tii­vis­tää ri­vin­sä kong­res­sis­sa. Mitä jat­kos­sa ta­pah­tuu­kaan, poik­ki­tie­teel­lis­tä Poh­jois-Ame­ri­kan tut­ki­mus­ta tar­vi­taan avaa­maan sy­vem­min sitä, mi­ten Yh­dys­val­tain his­to­ri­al­li­set, kult­tuu­ri­set ja yh­teis­kun­nal­li­set il­mi­öt muo­vaa­vat sitä po­li­tii­kan mii­na­kent­tää, mitä me Suo­mes­ta kä­sin seu­raam­me.

 ***
Reet­ta Hu­ma­la­jo­ki on his­to­ria-ai­nei­den yli­o­pis­to-opet­ta­ja Tu­run yli­o­pis­ton His­to­ri­an, kult­tuu­rin ja tai­tei­den tut­ki­muk­sen lai­tok­sel­la. Hän tut­kii al­ku­pe­räis­kan­so­jen ak­ti­vis­mia ja po­li­tiik­kaa Yh­dys­val­lois­sa ja Ka­na­das­sa 1900-lu­vun puo­li­vä­lis­tä ny­ky­päi­vään ja toi­mi vuo­si­na 2017-2020 Suo­men Aka­te­mi­an tut­ki­ja­toh­to­ri­na. Hän on kiin­nos­tu­nut myös laa­jem­min ak­ti­vis­mi­liik­keis­tä, vä­hem­mis­tö­jen rep­re­sen­taa­ti­ois­ta po­pu­laa­ri­kult­tuu­ris­sa ja kult­tuu­ri­ses­ta omi­mi­ses­ta. Hä­net ta­voit­taa osoit­tees­ta: reet­ta.hu­ma­la­jo­ki@utu.fi.

Asi­an­tun­ti­ja-ar­tik­ke­li on osa Fin­nish Ame­ri­can As­so­ci­a­ti­o­nin SAM Ma­ga­zi­nel­le kir­joit­ta­maa ajan­koh­tais­ta Yh­dys­val­lat-ko­lum­ni­sar­jaa.