Al­ku­pe­räis­kan­so­jen las­ten asun­to­la­kou­lu­jen ym­pä­ris­tös­tä löy­de­tyt ni­me­ä­mät­tö­mät hau­dat ovat ku­lu­neen vuo­den ai­ka­na voi­mis­ta­neet kes­kus­te­lua ko­lo­ni­a­lis­min ja al­ku­pe­räis­kan­soi­hin koh­dis­tu­neen su­lat­ta­mis­po­li­tii­kan mer­ki­tyk­sis­tä Ka­na­das­sa. Kyse ei ole vain men­nei­syy­den vää­ryyk­sis­tä, vaan myös nii­den jat­ku­mois­ta nyky-yh­teis­kun­nas­sa: sa­maan ai­kaan val­ti­on ja al­ku­pe­räis­kan­so­jen edus­ta­jat yrit­tä­vät pääs­tä yh­tei­sym­mär­ryk­seen oi­ke­as­ta ta­vas­ta kor­ja­ta asun­to­la­kou­lu­jen pe­rin­töä las­ten­suo­je­lus­sa.

Jou­lu­kuus­sa 2021 Ka­na­dan hal­li­tus jul­kis­ti alus­ta­van suun­ni­tel­man jopa 40 mil­jar­din dol­la­rin koh­den­ta­mi­ses­ta kor­vaus­ten mak­sa­mi­seen las­ten­suo­je­lun kaut­ta ko­din ul­ko­puo­lel­le si­joi­te­tuil­le al­ku­pe­räis­kan­so­jen lap­sil­le ja näi­den per­heil­le sekä las­ten­suo­je­lu­jär­jes­tel­män uu­dis­tuk­siin.

Il­moi­tuk­sen taus­tal­la on jo 14 vuot­ta jat­ku­nut oi­keus­tais­te­lu. Kak­si al­ku­pe­räis­kan­so­ja edus­ta­vaa or­ga­ni­saa­ti­o­ta, First Na­ti­ons Child and Fa­mi­ly Ca­ring So­cie­ty ja As­semb­ly of First Na­ti­ons (AFN), jät­ti­vät vuon­na 2007 Ka­na­dan ih­mi­soi­keus­tuo­mi­ois­tui­meen va­li­tuk­sen re­ser­vaa­teis­sa asu­vien las­ten syr­jin­näs­tä las­ten­suo­je­lu­jär­jes­tel­mäs­sä. Va­li­tuk­sen mu­kaan liit­to­val­ti­on ra­hoi­tus­po­li­tiik­ka aset­taa nämä lap­set mui­ta alt­tiim­mik­si huos­taa­no­tol­le koh­dis­ta­mal­la re­ser­vaat­tien las­ten­suo­je­lun re­surs­se­ja enem­män ko­din ul­ko­puo­li­siin si­joi­tuk­siin kuin en­nal­ta­eh­käi­se­viin pal­ve­lui­hin.

Ih­mi­soi­keus­tuo­mi­ois­tuin to­te­si pää­tök­ses­sään vuon­na 2016 va­li­tuk­sen pe­rus­tel­luk­si. Kol­me vuot­ta myö­hem­min tuo­mi­ois­tuin mää­rä­si val­ti­on mak­sa­maan kor­vauk­sia vuo­des­ta 2006 al­ka­en re­ser­vaat­tien las­ten­suo­je­lu­pal­ve­lui­den kaut­ta ko­din ul­ko­puo­lel­le si­joi­te­tuil­le lap­sil­le ja näi­den huol­ta­jil­le. Ka­na­dan hal­li­tus on myön­tä­nyt jär­jes­tel­män on­gel­mat, mut­ta yrit­tä­nyt sil­ti ku­mo­ta pe­rus­teet­to­ma­na pi­tä­män­sä kor­vaus­pää­tök­sen.
 

Hautalöydöt ravistelevat käsityksiä väkivallattomasta historiasta

Vii­me jou­lu­kuun il­moi­tus osui mer­kit­tä­vään ajan­koh­taan; use­an en­ti­sen al­ku­pe­räis­kan­so­jen las­ten asun­to­la­kou­lu­jen ym­pä­ris­tös­tä ku­lu­neen vuo­den ai­ka­na löy­de­tyt ni­me­ä­mät­tö­mät hau­dat ovat he­rät­tä­neet jär­ky­tys­tä sekä Ka­na­das­sa et­tä kan­sain­vä­li­ses­ti.

1800-lu­vun lop­pu­puo­lel­ta pai­koin jopa 1990-lu­vul­le as­ti toi­mi­neet asun­to­la­kou­lut ovat nous­seet Ka­na­das­sa tun­ne­tuk­si esi­mer­kik­si al­ku­pe­räis­kan­soi­hin koh­dis­tu­nees­ta su­laut­ta­mis­po­li­tii­kas­ta. Kou­lu­jen tar­koi­tuk­se­na oli su­laut­taa lap­set eu­roop­pa­lais­pe­räi­seen val­ta­vä­es­töön etään­nyt­tä­mäl­lä hei­dät ko­tien­sa kult­tuu­ri­ses­ta vai­ku­tuk­ses­ta. Kou­lu­jen toi­min­taa tut­ki­nut to­tuus- ja so­vin­to­ko­mis­sio jul­kai­si vuon­na 2015 lop­pu­ra­port­tin­sa yh­tey­des­sä 94 suo­si­tus­ta ko­lo­ni­a­lis­tis­ten ra­ken­tei­den pur­ka­mi­sek­si ja so­vin­non edis­tä­mi­sek­si yh­teis­kun­nan eri osa-alu­eil­la.

Ka­na­dan val­tio on si­tou­tu­nut suo­si­tus­ten to­teut­ta­mi­seen ja omak­su­nut so­vin­non­te­on po­liit­ti­sek­si lä­hes­ty­mis­ta­vak­seen suh­tees­sa al­ku­pe­räis­kan­soi­hin, mut­ta sitä on kri­ti­soi­tu hi­tau­des­ta suo­si­tus­ten käy­tän­nön to­teut­ta­mi­ses­sa. Li­säk­si esi­mer­kik­si to­tuus­ko­mis­si­on jä­se­net ovat jäl­keen­päin ar­vi­oi­neet asun­to­la­kou­lu­his­to­ri­aan ja so­vin­non­te­koon liit­ty­vän kes­kus­te­lun jää­neen mo­nel­le ei al­ku­pe­räis­kan­soi­hin kuu­lu­val­le ka­na­da­lai­sel­le etäi­sek­si.

Hau­ta­löy­döt ovat nos­ta­neet asun­to­la­kou­lut uu­del­leen in­ten­sii­vi­seen jul­ki­seen kes­kus­te­luun ja vai­kut­ta­vat ra­vis­tel­leen mo­nen kä­si­tyk­siä Ka­na­dan his­to­ri­as­ta ja pe­rus­tas­ta. Ke­sän 2021 ai­ka­na ym­pä­ri maa­ta näh­tiin lu­kui­sia pro­tes­te­ja, jois­sa muun mu­as­sa vaa­dit­tiin hei­nä­kuun alus­sa vie­tet­tä­vän kan­sal­lis­päi­vän juh­lal­li­suuk­sien pe­ru­mis­ta ja asun­to­la­kou­lu­jen ta­pah­tu­mien tun­nus­ta­mis­ta kan­san­mur­hak­si.
 

Asuntolakoulujen perintö ei rajoitu menneeseen

Mo­net päät­tä­jät ny­kyis­tä pää­mi­nis­te­riä myö­ten ovat pu­heis­saan vii­tan­neet asun­to­la­kou­lui­hin “his­to­ri­an synk­kä­nä lu­ku­na”. An­teek­si­pyyn­nön ja so­vin­non po­li­tiik­kaa kä­sit­te­le­väs­sä tut­ki­muk­ses­sa täl­lai­sen re­to­rii­kan on esi­tet­ty si­joit­ta­van his­to­ri­al­li­set vää­ryy­det ko­ko­naan men­nei­syy­teen ja sul­ke­van nii­den mah­dol­li­set ra­ken­teel­li­set jat­ku­mot kes­kus­te­lun ul­ko­puo­lel­le.

Ka­na­dan ny­kyis­tä so­vin­toa pai­not­ta­vaa po­li­tiik­kaa on­kin kri­ti­soi­tu sii­tä, et­tä se ra­jaa asun­to­la­kou­lut men­nei­syy­teen kuu­lu­vak­si syn­käk­si vai­heek­si maan muu­ten vä­ki­val­lat­to­mas­sa his­to­ri­as­sa. Myös hau­ta­löy­tö­jä seu­ran­nees­sa kes­kus­te­lus­sa use­at al­ku­pe­räis­kan­so­ja edus­ta­vat ta­hot ovat pai­not­ta­neet kou­lu­jen pe­rin­nön tun­nis­ta­mis­ta nyky-yh­teis­kun­nas­sa: so­vin­to py­syy kau­kai­se­na ta­voit­tee­na niin kau­an, kun ko­lo­ni­a­lis­ti­siin ja ra­sis­ti­siin ra­ken­tei­siin ei puu­tu­ta.

Konk­reet­ti­nen esi­merk­ki asun­to­la­kou­lu­jen pe­rin­nös­tä löy­tyy las­ten­suo­je­lu­jär­jes­tel­mäs­tä. Al­ku­pe­räis­kan­soi­hin kuu­lu­vat lap­set ovat ylie­dus­tet­tui­na sekä las­ten­suo­je­lun asi­ak­kai­na et­tä ko­din ul­ko­puo­li­sis­sa si­joi­tuk­sis­sa. Ti­lan­net­ta on se­li­tet­ty asun­to­la­kou­lu­ko­ke­mus­ten va­hin­gol­li­sil­la vai­ku­tuk­sil­la per­hei­den ja yh­tei­sö­jen hy­vin­voin­tiin ja yli­su­ku­pol­vi­siin suh­tei­siin.

Asun­to­la­kou­lu­jen pe­rin­nön pel­kis­tä­mis­tä kou­lu­ko­ke­mus­ten psy­ko­so­si­aa­li­siin vai­ku­tuk­siin ovat kui­ten­kin kri­ti­soi­neet niin alan asi­an­tun­ti­jat kuin en­ti­set las­ten­suo­je­lun asi­ak­kaat. Hei­dän mu­kaan­sa per­hei­den olo­suh­tei­siin ja las­ten­suo­je­lu­pal­ve­lui­den tar­pee­seen vai­kut­ta­vat use­at ko­lo­ni­a­lis­min his­to­ri­an muok­kaa­mat ra­ken­teel­li­set te­ki­jät, ku­ten köy­hyys ja puut­teel­li­set asui­no­lo­suh­teet.

Li­säk­si on­gel­ma­na on it­se jär­jes­tel­mä, jon­ka puit­teis­sa al­ku­pe­räis­kan­so­jen las­ten erot­ta­mi­nen per­heis­tään jat­kuu yhä suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Re­ser­vaat­tien las­ten­suo­je­lu­pal­ve­luis­ta ih­mi­soi­keus­va­li­tuk­sen teh­nei­den ta­ho­jen mu­kaan kes­kei­nen te­ki­jä on pal­ve­lui­den ra­hoi­tus­mal­li, joka ra­joit­taa pai­kal­lis­ten las­ten­suo­je­luor­ga­ni­saa­ti­oi­den mah­dol­li­suuk­sia tu­kea per­hei­tä huos­taa­not­to­jen vält­tä­mi­sek­si.

Sa­maan ai­kaan kun Ka­na­dan hal­li­tus ke­säl­lä 2021 osoit­ti jul­ki­ses­ti si­tou­tu­mis­taan asun­to­la­kou­lu­his­to­ri­an vää­ryyk­sien hy­vit­tä­mi­seen ja so­vin­non­te­koon, se jat­koi oi­keus­tais­te­lua ih­mi­soi­keus­tuo­mi­ois­tui­men kor­vaus­pää­tös­tä vas­taan. Tämä ris­ti­rii­ta ke­rä­si laa­jaa kri­tiik­kiä, ja lop­pu­vuo­des­ta hal­li­tus pää­tyi vii­mein neu­vot­te­le­maan rat­kai­sus­ta pää­tök­sen täy­tän­töön­pa­ne­mi­sek­si yh­des­sä al­ku­pe­räi­sen va­li­tuk­sen jät­tä­nei­den ta­ho­jen kans­sa.
 

Pohjaa oikeuden­mu­kaiselle tulevaisuudelle rakennetaan hitaasti

Oi­keus­ta­pauk­sen muut osa­puo­let ovat suh­tau­tu­neet neu­vot­te­lu­jen tu­lok­seen va­ro­vai­sen op­ti­mis­ti­ses­ti. First Na­ti­ons Child and Fa­mi­ly Ca­ring So­cie­tya ta­pauk­ses­sa edus­ta­nut Cin­dy Blacks­tock kom­men­toi alus­ta­vaa so­pi­mus­ta muis­tut­ta­en, et­tä sa­no­jen li­säk­si tar­vi­taan konk­reet­ti­sia te­ko­ja. Me­nee ai­kaa, en­nen kuin nyt työn al­la ole­vat muu­tok­set nä­ky­vät las­ten­suo­je­lun ja sen asi­ak­kai­den ar­jes­sa. Sik­si Ca­ring So­cie­ty, AFN ja muut al­ku­pe­räis­kan­so­jen edus­ta­jat ovat pai­not­ta­neet myös jär­jes­tel­män on­gel­mis­ta jo kär­si­neil­le mak­set­ta­vien kor­vaus­ten tär­keyt­tä.

Sa­maan ai­kaan en­tis­ten asun­to­la­kou­lu­jen alu­eil­la eri puo­lil­la maa­ta jat­ku­vat pai­kal­lis­ten al­ku­pe­räis­kan­sa­yh­tei­sö­jen osin pro­vins­sien ja liit­to­val­ti­on tu­el­la käyn­nis­tä­mät tut­ki­muk­set mah­dol­lis­ten vie­lä löy­tä­mät­tö­mien hau­to­jen pai­kan­ta­mi­sek­si.

Ko­lo­ni­a­lis­min ja al­ku­pe­räis­kan­soi­hin koh­dis­tu­nut su­laut­ta­mis­po­li­tiik­ka on osa erot­ta­ma­ton osa Ka­na­dan his­to­ri­aa ja pe­rus­tei­ta, ei­kä sen pe­rin­töä nyky-yh­teis­kun­nas­sa muu­te­ta het­kes­sä. Ku­ten niin hau­ta­löy­tö­jen kuin las­ten­suo­je­lu­jär­jes­tel­män ym­pä­ril­lä käy­ty kes­kus­te­lu osoit­ta­vat, sekä to­tuu­des­ta yh­tei­sym­mär­ryk­seen pää­se­mi­nen et­tä so­vin­non­te­ko ovat yhä mitä suu­rim­mis­sa mää­rin kes­ken.

***

Han­na Rask (VTM) on väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa. Hän kä­sit­te­li pro gradu-työs­sään Ka­na­dan al­ku­pe­räis­kan­so­jen las­ten asun­to­la­kou­lui­hin liit­ty­vää so­si­aa­lis­ta muis­tia ja kes­kit­tyy väi­tös­kir­ja­tut­ki­muk­ses­saan asun­to­la­kou­lu­jen pe­rin­töön ny­ky­päi­vän las­ten­suo­je­lu­jär­jes­tel­mäs­sä.


Läh­teet:
*Bent­ley, T. 2016. Em­pi­res of Re­mor­se. Nar­ra­ti­ve, Post­co­lo­ni­a­lism and Apo­lo­gies for Co­lo­ni­al At­ro­ci­ty. Lon­don: Rout­led­ge.
*Fal­lon, B., Le­febv­re, R., Trocmé, N., Ric­hard, K., Hélie, S., Mont­go­me­ry, M., Ben­nett, M., Joh-Car­nel­la, N., Saint-Gi­rons, M., Fi­lip­pel­li, J., Mac­Lau­rin, B., Black, T., Es­po­si­to, T., King, B., Col­lin-Vézina, D., Dal­lai­re, R., Gray, R., Levi, J., Orr, M., Pet­ti, T., Tho­mas Pro­kop, S., & Soop, S. 2021. De­noun­cing the Con­ti­nu­ed Over­rep­re­sen­ta­ti­on of First Na­ti­ons Child­ren in Ca­na­di­an Child Wel­fa­re: Fin­dings from the First Na­ti­ons/Ca­na­di­an In­ci­den­ce Study of Re­por­ted Child Abu­se and Neg­lect-2019. On­ta­rio: As­semb­ly of First Na­ti­ons.
*Je­well, E. & Mos­by, I. 2021. Cal­ls to Ac­ti­on Ac­coun­ta­bi­li­ty: A 2021 Sta­tus Up­da­te on Re­con­ci­li­a­ti­on. A Spe­ci­al Re­port, De­cem­ber 2021. Yel­low­he­ad Ins­ti­tu­te, Ry­er­son Uni­ver­si­ty.