Kesä meni sii­vil­lä ot­ta­es­sam­me sii­tä kai­ken ilon ir­ti. Ke­sä­kuun alus­sa pää­tim­me ot­taa 3-vuo­ti­aan Ash­ton-poi­kam­me pois tar­has­ta. Pää­tök­sem­me oli tut­ta­va­pii­ris­säm­me uniik­ki, sil­lä päi­vä­ko­ti­pai­kat ovat ko­ro­na­vi­rus­pan­de­mi­an ta­kia ki­ven al­la, ja jo­no­tus­lis­tat ovat pit­kät. Em­me tun­ne ke­tään, joka oli­si ot­ta­nut lap­sen­sa pois päi­vä­ko­dis­ta sin­ne ”pääs­ty­ään”.

Mie­he­ni Ty­ler jäi pää­o­sin koti-isäk­si, sil­lä hän pys­tyy te­ke­mään osa-ai­kai­sia kiin­teis­tön­vä­li­tys­bis­nek­si­ään jous­ta­vas­ti ko­to­na ole­mi­sen ohel­la. Minä teen töi­tä ko­toa kä­sin kol­me päi­vää vii­kos­sa ja voin tar­peen tul­len pi­tää Ash­to­nia sil­mäl­lä, jos Ty­le­rin täy­tyy käy­dä asi­oil­la tai toi­mis­tol­la.

Olim­me poh­ti­neet tätä jo pit­kään ja lop­pu­ke­vääs­tä vii­mein roh­kais­tuim­me oi­ke­as­ti te­ke­mään pää­tök­sen. Mak­soim­me 800 dol­la­ria kuu­kau­des­sa hy­vä­ta­soi­ses­ta päi­vä­ko­dis­ta (4/5 täh­teä osa­val­ti­om­me val­vo­van vi­ra­no­mai­sen luo­ki­tuk­sel­la), jos­sa Ash kävi nel­jä päi­vää vii­kos­sa. Näin­pä vii­mei­sen kol­me kuu­kau­den ai­ka­na tas­kuun on jää­nyt ke­vy­es­ti yli 2000 dol­la­ria enem­män - huh huh! Päi­vä­ko­tim­me ei ol­lut edes kal­leim­mas­ta pääs­tä alu­eel­lam­me, sil­lä täys­päi­väi­ses­tä las­ten­hoi­dos­ta saa hel­pos­ti mak­saa tääl­lä Ap­p­le­to­nis­sa yli ton­nin kuus­sa.

Päiväkotien tilanne

Vaik­ka päi­vä­ko­tim­me oli laa­du­kas ja pi­dim­me Ash­to­nin opet­ta­jis­ta, ko­ro­na­vi­ruk­sen ai­heut­ta­mien han­ka­luuk­sien jäl­keen päi­vä­ko­din pyö­rit­tä­mi­ses­sä oli ol­lut mie­les­tä­ni pa­ran­net­ta­vaa. Ko­ro­nan jäl­ki­pyy­kis­sä alu­eem­me, ku­ten mo­net muut­kin alu­eet ym­pä­ri Yh­dys­val­to­ja, kär­vis­te­lee opet­ta­ja­pu­lan kou­ris­sa. Päi­vä­ko­tien on vai­kea löy­tää täl­lä het­kel­lä ko­ke­nut­ta ja am­mat­ti­tai­tois­ta hen­ki­lö­kun­taa. Se nä­kyi mie­les­tä­ni eri­tyi­ses­ti sii­nä, et­tä opet­ta­ja­na oli usein si­jai­nen, tai ryh­män apuo­pet­ta­ja vaih­tui len­nos­sa.

Wis­con­si­nis­sa 3-vuo­ti­ai­den ryh­mäs­sä saa ol­la 8 las­ta opet­ta­jaa koh­den, jo­ten Ash­to­nin ryh­mäs­sä oli enim­mil­lään 16 las­ta ja 2 opet­ta­jaa. Ryh­män ener­gia tun­tui usein vien­nin ja haun yh­tey­des­sä ka­oot­ti­sel­ta. Opet­ta­jas­ta riip­pu­en ti­lan­ne näyt­ti ole­van enem­män tai vä­hem­män hal­lus­sa. Pää­tös pi­tää Ash­ton ko­to­na oli meil­le tä­hän het­keen oi­kea.

Uusi arkijärjestys vielä hakusessa

Kesä meni sa­la­man­no­pe­as­ti eri­lai­sien ak­ti­vi­teet­tien pa­ris­sa ja me­hu­jäi­tä syö­den. Vaik­ka tämä kesä Wis­con­si­nis­sa ei ol­lut eri­tyi­sen kuu­ma, hel­let­tä riit­ti. Ke­sä­kuu­kau­si­na läm­pö­ti­la ko­ho­aa useim­pi­na päi­vi­nä +30C tie­noil­le.

Päi­vät ko­to­na Ash­to­nin kans­sa viet­tä­nyt Ty­ler pyr­ki vie­mään poi­kaa eri paik­koi­hin, jot­tei ai­ka kä­vi­si lii­an pit­käk­si. Niin­pä vie­rai­lu­ja teh­tiin muun mu­as­sa fris­bee­golf­ra­doil­le, eläin­tar­hoi­hin ja ve­si­puis­toon. Pää­sim­me myös lo­mai­le­maan Suo­meen mel­kein 3 vii­kok­si.

Kes­kus­te­lim­me pal­jon jon­kin sor­tin ru­tii­nin luo­mi­ses­ta, mut­ta se tun­tui haas­ta­val­ta ke­sä­rien­to­jen lo­mas­sa. Nyt kun il­mat kyl­me­ne­vät ja myö­hem­min syk­syl­lä ul­koi­lu ei ole yh­tä hou­kut­te­le­vaa, jon­kin­lai­nen päi­vit­täi­nen "lu­ku­jär­jes­tys" tu­lee to­den­nä­köi­ses­ti luo­tua. Päi­vä­ko­din kal­tais­ta mi­nuut­ti­ai­ka­tau­lua tus­kin teem­me, mut­ta py­rim­me pi­tä­mään huol­ta ak­ti­vi­teet­tien mo­ni­nai­suu­des­ta ja pe­rus­tai­to­jen opet­te­lus­ta, jot­ta esi­kou­luun siir­ty­mi­nen vuo­den pääs­tä su­juu jou­he­vas­ti - ai­na­kin te­o­ri­as­sa.

On­nek­si eh­dim­me vie­lä naut­tia ke­sän vii­mei­sis­tä läm­möis­tä en­nen kuin syk­sy ja sen hu­li­nat kun­nol­la al­ka­vat. Wis­con­si­nin syk­sy on par­haim­mil­laan ai­van iha­na, jos swe­a­ter we­at­her (vil­la­pai­ta­ke­lit), pit­kit­ty­nyt rus­ka ja läm­pö osu­vat koh­dil­leen. En­si ker­ral­la ker­ron, mi­ten vie­täm­me syk­syn ja tal­ven mu­ka­naan tuo­mia ame­rik­ka­lai­sia juh­la­py­hiä.

 ***

Ii­da Berg asuu ame­rik­ka­lai­sen mie­hen­sä ja poi­kan­sa kans­sa rei­lun 70 000 asuk­kaan Ap­p­le­to­nis­sa Wis­con­si­nis­sa, jon­ne hän muut­ti hel­mi­kuus­sa 2016. Ii­da on suu­rim­mak­si osak­si äi­ti ja vai­mo, mut­ta hän yrit­tää myös ko­vas­ti to­teut­taa it­se­ään näi­den mää­ri­tel­mien ul­ko­puo­lel­la.