Meil­le syn­tyi huh­ti­kuus­sa vau­va! Ash­to­nis­ta tuli kuu­kau­si sit­ten iso­ve­li, kun pik­ku­sis­ko Em­mi saa­pui maa­il­maan 12. huh­ti­kuu­ta. Täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa ker­ron syn­ny­tys­sai­raa­la­ko­ke­muk­ses­ta­ni tääl­lä Wis­con­si­nis­sa. 

Vakuutus ja miten se toimii

Tämä oli toi­nen ras­kau­te­ni Wis­con­si­nis­sa asu­es­sa­ni. Vaik­ka työ­nan­ta­ja­ni tar­jo­a­ma va­kuu­tus oli täl­lä ker­taa eri va­kuu­tu­syh­ti­ön kaut­ta kuin Ash­to­nia odot­ta­es­sa­ni, sa­mat sai­raa­lat ja lää­kä­rit kuu­lui­vat sil­ti tä­män­kin va­kuu­tuk­sen pii­riin, on­nek­si! Tämä mah­dol­lis­ti mel­kein ident­ti­set ras­kaus- ja syn­ny­tys­ko­ke­muk­set, sekä sen, et­tä sain va­li­ta lää­kä­rik­se­ni sa­man gy­ne­ko­lo­gin kuin Ash­to­nia odot­ta­es­sa­ni. Tu­tun lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le oli mu­ka­va men­nä, ja sa­man sai­raa­lan va­lin­ta syn­ny­tys­pai­kak­si toi mie­len­rau­haa. 

Tääl­lä riip­puu täy­sin va­kuu­tuk­ses­ta, min­ne sai­raa­laan ja mil­le lää­kä­ril­le voi men­nä niin, et­tä va­kuu­tus kat­taa ter­veys­pal­ve­lut ai­na­kin osit­tain. Va­kuu­tu­syh­ti­öt te­ke­vät las­ku­tus­so­pi­muk­sia sai­raa­la­ver­kos­to­jen ja mui­den pal­ve­lun­tar­jo­a­jien kans­sa, ja näin mää­rit­tyy, min­ne yk­si­lö voi ha­keu­tua hoi­toon. Jot­kut lää­kä­rit ei­vät edes hy­väk­sy po­ti­lai­ta, joi­den va­kuu­tus ei ole sol­mi­nut so­pi­mus­ta hei­dän kans­saan ja jot­ka ei­vät si­ten kuu­lu va­kuu­tuk­sen pii­riin. Sai­raa­laan ja en­si­a­puun pää­see kyl­lä, mut­ta tu­han­sien dol­la­rien las­ku voi ko­lah­taa pos­ti­luu­kus­ta, jos ky­sei­nen pal­ve­lun­tar­jo­a­ja ei kuu­lu va­kuu­tuk­sen pii­riin (ja vä­lil­lä vaik­ka kuu­lui­si­kin). 

Entäs meidän vakuutus?

Va­kuu­tuk­sem­me kat­taa 90-100 pro­sent­tia käy­te­tyis­tä pal­ve­luis­ta, kun­han ne kuu­lu­vat va­kuu­tuk­sen pii­riin. Tämä toki sen jäl­keen, kun vuo­sit­tai­nen 6 000 dol­la­rin oma­vas­tuu­o­suus on tul­lut täy­teen. Tämä tar­koit­taa sitä, et­tä kuu­kau­sit­tai­sen va­kuu­tus­mak­sun li­säk­si mak­sam­me ter­veys­pal­ve­lui­ta tuo­hon 6 000,00 dol­la­riin as­ti, jon­ka jäl­keen lää­kä­ri­käyn­nit ovat joko täy­sin tai mel­kein il­mai­sia. Tä­män sys­tee­min ta­kia Em­min ja mi­nun sai­raa­la­las­kuis­ta jäi meil­le yh­teen­sä mak­set­ta­vak­si noin 1 500 dol­la­ria. Va­kuu­tu­syh­ti­ön lä­het­tä­män kuu­kau­si­ra­por­tin mu­kaan sai­raa­la las­kut­ti hei­tä n. $16 000.00 edes­tä. On­nek­si on va­kuu­tus! 

Synnytys sektiolla

Ras­kaus su­jui hy­vin ja ras­kaus­vii­kol­la 39+1 suun­ta­sim­me sai­raa­laan kei­sa­rin­leik­kauk­seen. Mat­kal­la veim­me Ash­to­nin Ty­le­rin isän ja äi­ti­puo­len luo, jos­sa hän viet­ti kak­si yö­tä. Leik­kau­sai­ka oli klo 12 ja mei­dät oli mää­rät­ty saa­pu­vak­si sai­raa­laan klo 10. Sai­raa­laan kir­jau­tu­mi­sen jäl­keen sai­raan­hoi­ta­ja oh­ja­si mei­dät huo­nee­seen, jos­sa vie­tim­me seu­raa­vat 3 päi­vää. Sai­raan­hoi­ta­ja teki alus­ta­vat tes­tit ja ky­syi liu­dan ky­sy­myk­siä, muun mu­as­sa pyy­si mi­nua va­paa­muo­toi­ses­ti ker­to­maan, mikä toi­men­pi­de oli ky­sees­sä - ole­tet­ta­vas­ti mit­taak­seen ym­mär­ryk­se­ni sii­tä, mitä oli ta­pah­tu­ma­sa. Hän an­toi meil­le ran­nek­keet, jot­ka tu­li­si­vat ole­maan ident­ti­set vau­van ran­nek­keen kans­sa. 

Vä­hän klo 12 jäl­keen anes­te­si­a­lää­kä­ri oli val­mis ja sit­ten men­tiin. Ty­ler lait­toi pääl­leen leik­kaus­sa­liin tar­vit­ta­vat vaat­teet ja sai­raan­hoi­ta­ja rul­la­si sän­ky­ni sa­lin odo­tu­sau­laan. Siel­lä anes­te­si­a­lää­kä­ri esit­te­li it­sen­sä, ky­syi muu­ta­man ky­sy­myk­sen (muun mu­as­sa uu­des­taan et­tä ker­toi­sin, mikä toi­men­pi­de oli ky­sees­sä) ja se­los­ti sit­ten mi­ten spi­naa­li­puu­du­tus ta­pah­tui­si. Ty­le­rin käs­ket­tiin odot­taa odo­tu­sau­las­sa, ja mi­nut kii­ku­tet­tiin sa­liin. 

Leik­kaus­sa­lis­sa lää­kä­ri­ni odot­ti avus­ta­van lää­kä­rin, sai­raan­hoi­ta­jien, tek­nik­ko­jen ja anes­te­si­a­lää­kä­rien kans­sa. Po­ruk­kaa oli vaik­ka muil­le ja­kaa! Yl­lä­tyin hen­ki­lö­kun­nan pal­jou­des­ta, sil­lä sitä oli Ash­to­nin sek­ti­os­sa pal­jon vä­hem­män. Ole­tet­ta­vas­ti sik­si, et­tei Ash­to­nin sek­tio ol­lut suun­ni­tel­tu. Kun kaik­ki oli al­ku­val­mis­te­lut oli hoi­det­tu, Ty­ler pääs­tet­tiin si­sään ja ope­raa­tio suo­ri­tet­tiin. 

Sairaalassa toipuminen 

Em­mi syn­tyi maa­il­maan ter­vee­nä klo 12.45, hän pai­noi 3,6 ki­log­ram­maa ja oli 50cm pit­kä. Em­mil­le lai­tet­tiin ran­tee­seen tun­nis­te­ran­ne­ke, ja nilk­kaan va­ras­hä­ly­tin. Nilk­ka­hä­ly­tin lau­kai­see syn­ny­ty­so­sas­ton tur­va­jär­jes­tel­män, jos se pääl­lä läh­tee osas­tol­ta pois, tai jos sen yrit­tää ot­taa pois omin avuin. Nilk­ka­hä­ly­tin oli tut­tu käy­tän­tö jo 4 vuo­den ta­kaa, kun Ash­ton syn­tyi. 

Il­ta­päi­väl­lä, kun tun­to oli pa­lan­nut jal­koi­hi­ni, pää­sin sai­raan­hoi­ta­jien avul­la sei­so­maan, ja al­kuil­las­ta jo kä­ve­le­mään. Vie­tin sai­raa­las­sa 3 yö­tä, kes­ki­vii­kos­ta lau­an­tai­hin. Ty­ler oli kans­sam­me 2 yö­tä, ja vii­mei­sen yön ko­to­na Ash­to­nin kans­sa. Ha­lu­tes­sa­ni oli­sin pääs­syt ko­tiin jo per­jan­tai­na, mut­ta ki­pu­jen ta­kia vii­vyin lau­an­tai­hin. 

Sai­raa­las­sa las­ten­lää­kä­ri kävi päi­vit­täin tar­kas­ta­mas­sa Em­min, ja sai­raan­hoi­ta­jat vie­rai­li­vat huo­nees­sam­me en­sim­mäi­sen 24 tun­nin ai­ka­na 2-3 tun­nin vä­lein te­ke­mäs­sä meil­le mo­lem­mil­le tar­vit­ta­vat tes­tit. Toi­sen vuo­ro­kau­den ai­ka­na huol­toa oli hiu­kan har­vem­min, ja vii­mei­se­nä päi­vä­nä sai­raan­hoi­ta­jat tar­kis­ti­vat ti­lan­teen vain muu­ta­man ker­ran. 

Iida Berg

Tääl­lä syn­ny­ty­so­sas­toil­la on nur­se­ry, jon­ne voi pyy­tää sai­raan­hoi­ta­jien vie­vän vau­van yök­si klo 22-6 vä­lil­lä, jot­ta äi­ti saa muu­ta­man tun­nin rau­hal­lis­ta un­ta. Sai­raan­hoi­ta­jat tuo­vat vau­van ta­kai­sin huo­nee­seen 2-3 tun­nin vä­lein syö­mään. Jos hen­ki­lö­kun­taa ei ole tar­peek­si, nur­se­ryyn ei pää­se. En­sim­mäi­sen yön jäl­keen lä­he­tim­me Em­min nur­se­ryyn öik­si, jot­ta saim­me le­vät­tyä muu­ta­man het­ken. 

Sitten kotiin!

Lau­an­tai­na kir­jau­duim­me sai­raa­las­ta ulos mu­ka­nam­me liu­ta oh­jei­ta ja pa­pe­rei­ta ko­tiin vie­mi­sik­si. En­sim­mäi­nen las­ten­lää­kä­ri­ai­ka omal­le lää­kä­ril­lem­me oli jo ko­tiu­tu­mis­ta seu­raa­va­na päi­vä­nä, ja sitä seu­raa­va tar­kas­tus täs­tä vii­kon pääs­tä kun Em­mi oli 2 viik­koa van­ha. Kah­den vii­kon iäs­sä hän oli jo ylit­tä­nyt syn­ty­mä­pai­non­sa, ja li­ho­nut 50 gram­maa.

En­sim­mäi­set vii­kot ko­to­na oli­vat ran­kat Ash­to­nin to­tu­tel­les­sa ja­ka­maan van­hem­pien huo­mio pik­ku­sis­kon kans­sa. Nyt, kun yh­tei­se­loa on ta­ka­na jo vä­hän yli kuu­kau­si, ar­ki su­juu pa­rem­min. Leik­kauk­ses­ta pa­ra­ne­mi­nen oli myös oma tur­haut­ta­va urak­kan­sa, mut­ta se­kin on suu­rim­mak­si osak­si jo ta­ka­na­päin.

Pys­tyn pi­tä­mään 12 viik­koa äi­tiys­lo­maa, jo­ten pa­laan töi­hin hei­nä­kuun alus­sa. Pa­lat­tu­a­ni töi­hin voin työs­ken­nel­lä ko­toa kä­sin 4 päi­vää vii­kos­sa, jo­ten tämä hel­pot­taa Ty­le­rin oloa ko­to­na kah­den lap­sen kans­sa. Elä­mä ne­li­hen­ki­se­nä per­hee­nä läh­tee täs­tä käyn­tiin.

***
Ii­da Berg asuu ame­rik­ka­lai­sen mie­hen­sä ja kah­den lap­sen kans­sa rei­lun 70 000 asuk­kaan Ap­p­le­to­nis­sa Wis­con­si­nis­sa, jon­ne hän muut­ti hel­mi­kuus­sa 2016. Ii­da on suu­rim­mak­si osak­si äi­ti ja vai­mo, mut­ta hän yrit­tää myös ko­vas­ti to­teut­taa it­se­ään näi­den mää­ri­tel­mien ul­ko­puo­lel­la.