Ase­vä­ki­val­ta on yh­dys­val­ta­lais­ta yh­teis­kun­taa vai­vaa­va epi­de­mia. Sen rat­kai­se­mi­seen tar­vi­taan pal­jon muu­ta­kin kuin vain ase­la­ke­ja. Jouk­ko­sur­mien li­säk­si enem­män huo­mi­o­ta pi­täi­si kiin­nit­tää jo­ka­päi­väi­seen vä­ki­val­taan, joka tu­ho­aa eri­tyi­ses­ti köy­hil­lä asui­na­lu­eil­la ko­ko­nai­sia su­ku­pol­via.

Aseväkivalta on epidemia

Ase­vä­ki­val­ta on yk­si ylei­sim­mis­tä syis­tä en­ne­nai­kai­siin kuo­le­miin Yh­dys­val­lois­sa. Ame­ri­can Pub­lic He­alth As­so­ci­a­ti­on luo­kit­te­lee ase­vä­ki­val­lan epi­de­mi­ak­si. Vuon­na 2020 yh­dys­val­ta­lai­sia kuo­li asei­den ta­kia en­nä­tys­mää­rä – niin mur­hia kuin it­se­mur­hi­a­kin teh­tiin enem­män kuin kos­kaan. Co­vid-19-pan­de­mia on vain pa­hen­ta­nut on­gel­maa. Vii­den vuo­den ta­kaa esi­mer­kik­si ase­mur­hat ovat nous­seet 49 pro­sen­til­la. Asu­kas­lu­kuun­kin suh­teu­tet­tu­na ase­kuo­le­mia on ta­pah­tu­nut yh­tä pal­jon vii­mek­si 1990-lu­vul­la.

Joka vuo­si pa­hem­mak­si muut­tu­va on­gel­ma nä­kyy myös jouk­ko­sur­mien nou­sus­sa. Tou­ko­kuun 14. päi­vä New Yor­kin Buf­fa­los­sa val­koi­sen yli­val­lan kan­nat­ta­jak­si it­sen­sä ni­men­nyt nuo­ri sur­ma­si kym­me­nen ih­mis­tä ruo­ka­kau­pas­sa pää­a­si­al­li­ses­ti mus­tien asut­ta­mal­la alu­eel­la. Rei­lua viik­koa myö­hem­min 24. päi­vä Te­xa­sin Uval­des­sa toi­nen nuo­ri sur­ma­si 20 las­ta ja kak­si opet­ta­jaa Robb Ele­men­ta­ry School ala-as­teel­la.

Nämä mur­hat ovat kar­mi­vuu­des­saan jär­kyt­tä­neet koko yh­dys­val­ta­lais­ta yh­teis­kun­taa. Täs­tä­kin huo­li­mat­ta, kun tämä pu­heen­vuo­ro jul­kais­taan, kan­sa on to­den­nä­köi­ses­ti siir­ty­nyt su­re­maan jo seu­raa­vaa jouk­ko­sur­maa.

Joukkosurmat huomion keskipisteessä

Jouk­ko­sur­mien ta­pah­tu­es­sa eri­näi­set asi­a­no­mis­ta­jat uh­reis­ta lain­sää­tä­jiin usein vaa­ti­vat uu­sia la­ke­ja, joil­la tiu­ken­taa ase­ra­joi­tuk­sia. Me­di­an huo­mio kiin­nit­tyy het­kel­li­ses­ti näi­hin vaa­ti­muk­siin luo­den toi­voa la­kien muut­tu­mi­ses­ta.

Uu­tis­syk­li on kui­ten­kin no­pea ja kan­san aset­ta­man pai­neen hii­pu­es­sa ei kong­res­sis­sa ol­la yh­tei­sym­mär­rys­tä löy­det­ty edes sii­tä, tu­li­si­ko os­ta­jan taus­ta­tie­dot tar­kis­taa ase­kaup­po­jen yh­tey­des­sä. Lii­to­val­ti­on ta­sol­la asei­ta ra­joit­ta­via la­ke­ja ol­laan sää­det­ty vii­mek­si vuon­na 1994.

Suu­rem­pi mer­ki­tys jouk­ko­sur­mil­la on ol­lut ak­ti­vis­tien mo­bi­li­soin­nis­sa. Vuon­na 2012 San­dy Hoo­kin ala-as­teel­la Con­nec­ti­cu­tis­sa ta­pah­tu­nut kou­lu­sur­ma on jät­tä­nyt py­sy­vän haa­van kan­sal­li­seen muis­tiin. Jo vuon­na 2000 sa­dat tu­han­net äi­dit mars­si­vat en­sim­mäi­sen ker­ran ka­duil­la yh­te­näi­se­nä jouk­ko­na vaa­tien tiu­kem­pia ase­la­ke­ja (Mil­li­on Mom March), mut­ta vas­ta San­dy Hoo­kin kou­lu­sur­man jäl­keen on asi­an ym­pä­ril­le ke­hit­ty­nyt laa­jaa ja pit­kä­jän­teis­tä ruo­hon­juu­ri­ta­son ak­ti­vis­mia.

Myös opis­ke­li­jat ovat mer­kit­tä­vä osa lii­ket­tä. Vuon­na 2018 Flo­ri­dan Park­lan­dis­sa ta­pah­tu­neen kou­lu­sur­man jäl­keen nuo­ret mars­si­vat ulos kou­luis­ta pro­tes­toi­dak­seen ase­vä­ki­val­taa. Mars­si oli laa­jin Yh­dys­val­lois­sa ta­pah­tu­nut nuo­ri­sop­ro­tes­ti Viet­na­min so­dan jäl­keen. 11. ke­sä­kuu­ta nuo­ret mars­si­vat jäl­leen Uval­den sur­man uh­re­ja kun­ni­oit­ta­en.

Nämä ak­ti­vis­tit ovat on­nis­tu­neet muut­ta­maan ase­la­ke­ja pai­kal­li­sel­la ta­sol­la sel­lai­sis­sa osa­val­ti­os­sa ku­ten Co­lo­ra­do, Flo­ri­da ja Con­nec­ti­cut, jot­ka ovat ol­leet jouk­ko­sur­mien näyt­tä­mö­jä. Myös sel­lai­sis­sa osa­val­ti­ois­sa ku­ten Ka­li­for­nia ja New York, jois­sa de­mok­raat­ti­nen puo­lue on pi­tä­nyt po­liit­tis­ta val­taa, on ase­la­ke­ja ki­ris­tet­ty vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na.

Näis­sä osa­val­ti­ois­sa on sää­det­ty la­ke­ja, jot­ka ovat muun mu­as­sa aset­ta­neet ra­joi­tuk­sia aseen­kan­to­lu­piin, li­sän­neet po­lii­sien toi­mi­val­tuuk­sia asei­den ta­ka­va­ri­koi­mi­sek­si ris­ki­ryh­mäk­si kat­so­mil­taan ih­mi­sil­tä ja mää­rit­tä­neet vaa­ti­muk­sia liit­ty­en aseen tur­val­li­seen säi­lyt­tä­mi­seen. GVPe­dia-tie­to­kan­ta on koon­nut yh­teen tut­ki­mus­tu­lok­sia, joi­den mu­kaan täl­lai­sil­la la­eil­la on ol­lut po­si­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia.

Hiljaisuus jokapäiväisen aseväkivallan ympärillä

Jouk­ko­sur­mat ovat kui­ten­kin vain pie­ni osa Yh­dys­val­to­ja rie­pot­te­le­vaa ase­vä­ki­val­ta­on­gel­maa. Vuon­na 2022 kai­kis­ta ase­kuo­le­mis­ta 1,5 pro­sent­tia on ta­pah­tu­nut jouk­ko­sur­mis­sa. Suu­rin osa ase­kuo­le­mis­ta on ol­lut it­se­mur­hia sekä mur­hia köy­hil­lä, usein vä­hem­mis­tö­jen asut­ta­mil­la alu­eil­la. Ase on ylei­sin syy mus­tien nuor­ten mies­ten en­ne­nai­kai­seen kuo­le­maan.

His­to­ri­al­li­nen, sys­te­maat­ti­nen ra­sis­mi on aja­nut vuo­si­sa­to­jen ajan mus­tia per­hei­tä ta­lou­del­li­seen ja so­si­aa­li­seen ah­din­koon. Su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le pe­riy­ty­neet trau­mat ovat suo­raan vai­kut­ta­neet sii­hen, et­tä kur­jis­tu­nei­den lä­hi­öi­den ka­duil­la käy­dään nyt so­taa, jos­sa ase­vä­ki­val­ta on nor­maa­lia ja päi­vit­täis­tä.

Tämä jo­ka­päi­väi­nen ase­vä­ki­val­ta ei ole saa­nut lä­hes­kään yh­tä suur­ta huo­mi­o­ta me­di­al­ta ja val­ta­o­sal­ta yh­dys­val­ta­lai­sis­ta. Jouk­ko­sur­mien yh­tey­des­sä syn­ty­nyt ruo­hon­juu­ri­ta­son so­si­aa­li­nen lii­ke on eit­tä­mät­tä val­koi­nen. Hei­dän rat­kai­su­jaan ase­vä­ki­val­lan eh­käi­syk­si on syy­tet­ty riit­tä­mät­tö­mäk­si vas­taa­maan nii­den yh­tei­sö­jen tar­pei­siin, joi­ta vä­ki­val­ta on eni­ten kos­ket­ta­nut. Asei­den hal­lus­sa­pi­don kri­mi­na­li­soin­nil­la on esi­mer­kik­si ol­lut lä­hin­nä päin­vas­tai­nen vai­ku­tus.

Resursseja – ei kriminalisointia

Ko­vem­mat tuo­mi­ot ase­ri­kok­sis­ta ei­vät ole aut­ta­neet vä­hen­tä­mään ase­vä­ki­val­taa yh­tei­söis­sä, jois­sa sii­tä on tul­lut jo­ka­päi­väis­tä. Moni re­kis­te­röi­mät­tö­män aseen kan­nos­ta kiin­ni jää­nyt nuo­ri on tuo­mit­tu tör­ke­ä­nä ri­kok­sen­te­ki­jä­nä, mut­ta tämä ei ole es­tä­nyt hei­tä te­ke­mäs­tä ri­kos­ta uu­del­leen.

Hen­ki­lö­koh­tai­set kau­nat, työt­tö­myys, ko­dit­to­muus, huu­mei­den käyt­tö ja huu­mei­den myyn­tiin liit­ty­vät alu­e­rii­dat ovat usein ase­vä­ki­val­lan taus­tal­la. Päi­vit­täi­nen ase­vä­ki­val­ta li­sää tur­vat­to­muut­ta, joka ajaa ih­mi­set tur­vau­tu­maan omaan asee­seen. Tämä on joh­ta­nut kier­tee­seen, jota ei ko­ven­ne­tuil­la ran­gais­tuk­sil­la rat­kais­ta.

Yh­tei­söt tar­vit­se­vat re­surs­se­ja, joil­la jär­jes­tää apua asun­non han­kin­taan ja töi­den et­si­mi­seen. He tar­vit­se­vat re­surs­se­ja, joil­la jär­jes­tää kun­tout­ta­vaa toi­min­taa ad­dik­teil­le ja van­ki­las­ta va­pau­te­tuil­le hen­ki­löil­le, konf­lik­tien rat­kai­su­tai­to­ja ja trau­ma­te­ra­pi­aa. He tar­vit­se­vat us­kot­ta­via vies­tin­tuo­jia, jot­ka pys­ty­vät py­säyt­tä­mään vä­ki­val­lan kier­teen tu­ke­mal­la am­mut­tu­ja uh­re­ja hei­dän pää­ty­es­sä sai­raa­laan.

New Yor­kis­sa en­ti­set van­git Os­bor­ne-or­ga­ni­saa­ti­os­sa pi­tä­vät ris­ki­nuo­ril­le työ­pa­jo­ja, jois­sa ope­te­taan konf­lik­tin rat­kai­su­tai­to­ja ja au­te­taan niin asu­mi­sen, opin­to­jen kuin työ­haun­kin kans­sa. ”Vaih­to­eh­to vä­ki­val­lal­le”-ko­kei­luoh­jel­mas­sa kes­ki­ty­tään ni­me­no­maan nuo­riin, jot­ka ovat jou­tu­neet ase­vä­ki­val­lan kier­tee­seen tai jää­neet kiin­ni re­kis­te­röi­mät­tö­män aseen hal­lus­sa­pi­dos­ta. Työ­pa­jat aloi­te­taan ryh­mä­lei­keil­lä, joi­den tar­koi­tus on luo­da yh­teis­hen­keä nuor­ten vä­lil­le.

Usein nuo­ret pää­ty­vät työ­pa­jaan oi­keu­den mää­rää­mä­nä vält­tääk­seen van­ki­lan. Mo­net tu­le­vat sin­ne myös ys­tä­vien­sä ins­pi­roi­ma­na. Toi­set ovat ol­leet mu­ka­na or­ga­ni­saa­ti­on toi­min­nas­sa pie­nes­tä pi­tä­en, kos­ka hei­dän van­hem­pan­sa ovat en­sin jou­tu­neet käy­mään työ­pa­joil­la. Or­ga­ni­saa­ti­on työn­te­ki­jät ovat näh­neet ko­ko­nai­sia per­hei­tä kas­va­mas­sa hei­dän ti­lois­saan.

Ki­ris­tä­mäl­lä ase­la­ke­ja on on­nis­tut­tu osa­val­ti­oi­den ta­sol­la vä­hen­tä­mään it­se­mur­hia, puut­tu­maan pa­ri­suh­de­vä­ki­val­taan sekä py­säyt­tä­mään mah­dol­li­sia jouk­ko­sur­maa­jia. Nämä ei­vät kui­ten­kaan rii­tä on­gel­man rat­kai­suun. Yh­tei­söt tar­vit­se­vat so­si­aa­li­sia pal­ve­lui­ta, jot­ka pu­reu­tu­vat ase­vä­ki­val­lan juu­ri­syi­hin. En­nen kaik­kea kult­tuu­rin on muu­tut­ta­va, jos ase­vä­ki­val­lal­le toi­vo­taan lop­pua.

***

Mila Sep­pä­lä (FM) on väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja Tu­run yli­o­pis­tos­sa. Hän työs­ken­te­lee Poh­jois-Ame­ri­kan tut­ki­muk­sen John Mor­ton -kes­kuk­ses­sa (JMC) ja te­kee väi­tös­kir­jaan­sa val­tio-opin op­pi­ai­nee­seen. Vuon­na 2021–2022 hän tut­ki Fulb­right-sti­pen­di­aat­ti­na ase­vä­ki­val­taa The Uni­ver­si­ty of Te­xas at Aus­ti­nis­sa.