Kulttuureiden vaikutus johtamistyyleihin on merkittävä, ja kansainvälisten organisaatioiden olisi hyvä ymmärtää tämä.
Brittiläinen kielitieteilijä Richard D. Lewis kartoitti näitä eroja kirjassaan ”When Cultures Collide”.
Lewisin käyttämät kaaviot ja määritelmät tuntuvat intuitiivisesti oikeilta, joskaan eivät yksipuolisesti paikkansapitäviltä koko maasta. On olemassa innostuneita suomalaisia, jäykkiä italialaisia, varovaisia amerikkalaisia ja karismaattisia japanilaisia.
Lewis myöntää, että stereotypioiden käyttämiseen liittyy riskejä: "Kansallisten ominaispiirteiden määrittäminen on epätarkkojen arvioiden ja yllättävien poikkeusten miinakentällä kulkemista. On kuitenkin olemassa sellainen asia kuin kansallinen normi."
Hän väittää, että nämä mallit eivät muutu lähiaikoina: "Jopa maissa, joissa poliittinen ja taloudellinen muutos on tällä hetkellä nopeaa tai laajaa, syvään juurtuneet asenteet ja uskomukset vastustavat äkillistä arvomuutosta uudistusmielisten, hallitusten tai monikansallisten monialayritysten painostuksesta."
Monien suomalaisyritysten katseet ovat suunnattu Yhdysvaltojen markkinoille, mutta ymmärrämmekö riittävän hyvin amerikkalaisen ja suomalaisen yrityskulttuurin eroja?
On harhaa kuvitella, että käymällä turistimatkalla Miamissa tai New Yorkissa, saisimme riittävän ymmärryksen koko maan moninaisesta kulttuurista. Vaikka voimme kategorisoida toisen kulttuurin tavat ja johtamistyylin typistetysti, opimme parhaat toimintatavat silti usein vain harjoittelun kautta.
Tyypillisesti amerikkalaiset johtajat ovat itsevarmoja, aggressiivisia, tavoitteellisia ja toimintaan suuntautuneita, tarmokkaita, optimistisia ja muutosvalmiita. He ovat taitavia tiimityöskentelijöitä ja hyviä yhteishengen luomisessa, mutta arvostavat yksilönvapautta. Usein heidän ensisijainen kiinnostuksen kohteensa on oman uran edistäminen.
Suomessa insinöörijohtajien valta-asema on johtanut vahvaan tekniseen suuntautumiseen, jossa luotetaan järjestelmiin ja hyvin organisoituihin käytäntöihin. Johtajat painottavat enemmän tehokkuutta ja järjestystä kuin taitoa ja aloitteellisuutta.
Saksalaisille ja suomalaisille totuus on totuus. Japanilaisille ja briteille se on ok, kunhan se ei heiluta venettä. Kiinassa ei ole absoluuttista totuutta, kun taas Italiassa se on neuvoteltavissa.
Tässä kulttuurien sulavassa sekasotkussa meidän tulee kuitenkin voida elää ja toimia, tehdä hyviä päätöksiä, neuvotella kannattavia diilejä, sopia luotettavia sopimuksia ja solmia pitkäkestoisia suhteita.
Kulttuurien ymmärtämistaidot tulevat useimmiten vasta kokemuksen mukana, mutta niitä on myös mahdollista harjoituttaa kouluttautumalla. Yhdessä kokemus ja koulutus antavat varmuutta päätöksentekoon.
Voimme SAM:ssa auttaa sinua tutustumaan amerikkalaiseen toimintakulttuuriin. Ehdit nimittäin vielä mukaan lokakuussa alkavaan 6-osaiseen American Leadership & Innovation-koulutukseen. Tutustu ohjelmaan tarkemmin SAM:n nettisivuilla.
***
Lena Grenat on SAM:n toiminnanjohtaja. Grenat on asunut Yhdysvalloissa 20 vuotta ja hän on työskennellyt monenlaisissa tehtävissä monikulttuurisissa työyhteisöissä.