Ker­ron si­nul­le ta­ri­nan. Oli­pa ker­ran, kaun kau­an sit­ten, ruot­sa­lai­nen fi­nans­si­a­lan yri­tys­joh­ta­ja, joka ha­lu­si pal­ka­ta Lon­toon toi­mis­toon­sa alan par­haat osaa­jat kai­kis­ta Poh­jois­mais­ta. Hän mat­kus­ti jo­kai­seen maa­han vuo­ron pe­rään, lait­toi il­moi­tuk­sen työ­pai­kas­ta leh­teen, haas­tat­te­li ha­ki­jat ja palk­ka­si par­haat. Vih­doin joh­ta­ja saa­pui Suo­meen. Hän toi­mi sa­mal­la ta­val­la kuin muis­sa­kin poh­jois­mais­sa. Il­moi­tus leh­teen, haas­tat­te­lut, mut­ta sit­ten… ei pal­kan­nut ke­tään. Pet­ty­nee­nä hän jou­tui to­te­a­maan, et­tei Suo­mes­sa ol­lut riit­tä­vän ko­va­ta­soi­sia kan­sain­vä­li­siä osaa­jia.

Mitä sit­ten ta­pah­tui, on rat­kai­se­vaa.

Joku toi­nen ruot­sa­lai­nen yri­tys­joh­ta­ja oli­si eh­kä kään­tä­nyt sel­kän­sä Suo­mel­le ja miet­ti­nyt, et­tä tei­dän­pä­hän on me­ne­tyk­sel­le, mut­ta tämä ei. Hä­nel­lä on Suo­meen eri­tyi­nen suh­de. Hän lait­toi ra­haa pöy­tään ja sa­noi, et­tä näil­lä ra­hoil­la alam­me lä­het­tää sys­te­maat­ti­ses­ti suo­ma­lai­sia kor­ke­a­kou­luo­pis­ke­li­joi­ta Yh­dys­val­to­jen par­haim­piin yli­o­pis­toi­hin kar­tut­ta­maan osaa­mis­taan ja ko­ke­mus­taan sekä ra­ken­ta­maan ar­vok­kai­ta ver­kos­to­ja.

Tuos­ta rek­ry­toin­tiy­ri­tyk­ses­tä on nyt ku­lu­nut rei­lut 20 vuot­ta, kun Björn Savén lah­joit­ti en­sim­mäi­sen sti­pen­din­sä ja olem­me voi­neet yh­des­sä lä­het­tää USA:n par­hai­siin yli­o­pis­toi­hin kym­me­niä suo­ma­lai­sia opis­ke­li­joi­ta. Mi­ten pal­jon enem­män voi­sim­me­kaan teh­dä, jos lä­het­tä­jiä oli­si enem­män.

No mik­si sit­ten juu­ri Yh­dys­val­toi­hin? On­han nii­tä mui­ta­kin yli­o­pis­to­ja!

Top Uni­ver­si­ties[1] mit­taus­ten mu­kaan, maa­il­man par­hais­ta yli­o­pis­tois­ta joka vuo­si 5–8 yli­o­pis­toa on Yh­dys­val­lois­sa. Tä­män li­säk­si opis­ke­lu­jen ai­ka­na tu­tus­tu­taan vie­raa­seen kult­tuu­riin ja luo­daan ar­vok­kai­ta ver­kos­to­ja, jois­ta par­haim­mil­laan on koko elä­män mit­tais­ta hyö­tyä ja iloa.

Yh­dys­val­to­ja oli­si hyvä ym­mär­tää myös kaup­pa­po­liit­ti­sis­ta syis­tä. 

Amc­ha­min jul­kai­se­man Tran­sat­lan­tic Eco­no­my 2021 -ra­por­tin[2] mu­kaan:
- Yh­dys­val­lat oli Suo­men toi­sek­si suu­rin kaup­pa­kump­pa­ni vuon­na 2020 - kaup­pa oli mel­kein yh­tä suur­ta kuin Ruot­sin kans­sa.
- Vien­ti Suo­mes­ta Yh­dys­val­toi­hin kas­voi 13,4 % vuon­na 2020 (kas­vua oli yli mil­jar­di eu­roa) huo­li­mat­ta sii­tä, et­tä Suo­men vien­nin vuo­tui­nen ko­ko­nai­sar­vo las­ki 11 %.
- Yh­dys­val­lat oli ai­noa Suo­men seit­se­mäs­tä suu­rim­mas­ta vien­ti­mark­ki­nas­ta, jon­ne vien­ti kas­voi vuon­na 2020
- Vaik­ka ta­va­roi­den vien­ti Suo­mes­ta Yh­dys­val­toi­hin las­ki pro­sen­tin, vien­tiä Suo­mes­ta Yh­dys­val­toi­hin li­sä­si pal­ve­lui­den vien­nin 34 %:n kas­vu edel­li­seen vuo­teen ver­rat­tu­na
- Yh­dys­val­lat oli vuon­na 2020 tär­kein pal­ve­lu­vien­nin koh­de Suo­mel­le – sen osuus oli 18 % pal­ve­lui­den ko­ko­nais­vien­nis­tä
- Yh­dys­val­lat on Suo­mel­le toi­sek­si suu­rin suo­rien kan­sain­vä­lis­ten si­joi­tus­ten läh­de (Ruot­sin jäl­keen).

Sa­ma­nai­kai­ses­ti se­lail­les­sa­ni van­ho­ja ar­kis­to­jam­me, löy­sin kir­joi­tuk­sen vuo­del­ta 1953, jos­sa vii­si elin­kei­no­e­lä­män edus­ta­jaa poh­ti­vat Suo­men ja Yh­dys­val­tain vä­lis­tä kau­pan­käyn­tiä.

Tuol­loin mer­kit­tä­vi­nä vien­nin es­tei­nä pi­det­tiin
▶️ 1. kor­ke­aa kus­tan­nus­ta­soa ja
▶️ 2. keh­noa mark­ki­na­tun­te­mus­ta.

Mi­ten­käs vuon­na 2022? Mis­sä seis­tään?

Vuon­na 1951 vien­tim­me USA:han oli 6,8%, vuon­na 2021 8,2%. 50-lu­vul­la vien­ti oli pää­o­sin puun­ja­los­tus­tuot­tei­ta, nyt ne ovat enää n. 18% vien­nis­tä. Töi­tä on sel­väs­ti­kin edel­leen teh­tä­vä kil­pai­lu­ky­vyn ja mark­ki­na­tun­te­muk­sen eteen.

Sik­si on niin tär­ke­ää, et­tä jat­kos­sa­kin ta­kaam­me suo­ma­lai­sil­le mah­dol­li­suu­den opis­kel­la Yh­dys­val­lois­sa, jot­ta kas­va­tam­me seu­raa­via su­ku­pol­via ym­mär­tä­mään Yh­dys­val­to­jen suu­ria mark­ki­noi­ta. Kui­ten­kin il­man lä­het­tä­jiä ei ole läh­ti­jöi­tä.

Kui­ten­kin ope­tus­hal­li­tuk­sen te­ke­män tut­ki­muk­sen[3] mu­kaan, ul­ko­maan­jak­sol­le läh­te­vien mää­rä on las­ke­nut lä­hes kai­kis­sa suo­ma­lai­sis­sa kor­ke­a­kou­luis­sa. Kan­sain­vä­li­sen Eu­ros­tu­dent-tut­ki­muk­sen[4]  mu­kaan ylei­sim­mät syyt ol­la läh­te­mät­tä vaih­toon ovat ta­lou­del­li­set syyt, ero per­hees­tä tai puo­li­sos­ta sekä huo­li va­ki­tui­sen työ­pai­kan me­net­tä­mi­ses­tä.  

Sa­ma­nai­kai­ses­ti Nor­ja ja Ruot­si lä­het­tä­vät sys­te­maat­ti­ses­ti opis­ke­li­joi­ta Yh­dys­val­toi­hin, sekä val­ti­on tu­ke­ma­na, et­tä yk­si­tyi­sin va­roin. Suo­mes­ta läh­ti­jöi­den mää­rä on py­sy­nyt mel­ko lail­la va­ki­o­na  2000-lu­vul­la. Täl­lä tah­dil­la jääm­me väis­tä­mät­tä naa­pu­rien jal­koi­hin, ei vain osaa­mi­ses­sa, mut­ta myös niis­sä kul­la­nar­vois­ten ver­kos­to­jen luo­mi­ses­sa.

SAM on toi­mi­nut lä­het­tä­jän jo koh­ta 80 vuot­ta. Nyt toi­min­ta on kui­ten­kin uhat­tu­na, jol­lem­me saa li­sää työn tu­ki­joi­ta ja lä­het­tä­jiä. Löy­sit­kö si­nus­ta oman si­säi­nen ”Björn Savén” tai tun­net­ko jon­kun, jol­la oli­si sama palo tä­män asi­an eteen vie­mi­ses­sä kuin Björ­nil­lä?

Kes­kus­te­lem­me mie­lel­läm­me kans­sa­si, mi­ten voi­sim­me taa­ta use­am­mal­le suo­ma­lai­sel­le mah­dol­li­suu­den kan­sain­vä­li­seen ko­ke­muk­seen. Vain täl­lä ta­val­la voim­me var­mis­taa kil­pai­luil­la glo­baa­leil­la työ­mark­ki­noil­la, et­tä meil­lä­kin on rau­dan­ko­via osaa­jia tu­le­vai­suu­des­sa. Täs­tä hyö­tyy jo­kai­nen yri­tys, joka ha­lu­aa mah­dol­lis­taa, et­tä Suo­mel­la on oi­ke­an­lai­nen ”ta­lent pool” käy­tös­sä.

Lai­ta vies­tiä lena.gre­nat@sam­suo­mi.fi , mi­kä­li ai­he kiin­nos­taa.
 

Lena Gre­nat
SAM, toi­min­nan­joh­ta­ja
 

Läh­teet:

[1] https://www.to­pu­ni­ver­si­ties.com/stu­dent-in­fo/choo­sing-uni­ver­si­ty/worlds-top-100-uni­ver­si­ties                             

[2] https://www.sttin­fo.fi/tie­do­te/vien­ti-suo­mes­ta-yh­dys­val­toi­hin-nyt-mel­kein-yh­ta-suur­ta-kuin-suo­mes­ta-ruot­siin---tuo­reet-tie­dot-yh­dys­val­tain-ja-suo­men-va­li­ses­ta-kau­pas­ta-on-koot­tu-tran­sat­lan­tic-eco­no­my-2021--ra­por­tin-uu­teen-suo­mi-liit­tee­seen?pub­lis­he­rId=69817150&re­le­a­seId=69904832                

[3] https://www.oph.fi/si­tes/de­fault/fi­les/do­cu­ments/ti­las­to­ja-kor­ke­a­kou­luo­pis­ke­li­joi­den-ul­ko­maan­jak­sois­ta-2018.pdf                       

[4]  Opis­ke­li­ja­tut­ki­mus 2017. EU­ROS­TU­DENT VI –tut­ki­muk­sen kes­kei­set tu­lok­set. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön jul­kai­su­ja 2017:37