Minun Amerikkani-palstalla esitellään SAM-jäsenien omakohtaisia Amerikka-tarinoita.
Minulla oli ainutlaatuinen tilaisuus vierailla Yhdysvalloissa ensimmäistä kertaa 1970-luvulla, ollessani noin 11-vuotias. Silloin oli melko harvinaista lentää Atlantin yli, joten lento sinänsä oli jo elämys – ja melko pitkä sellainen!
Pan Amilla mentiin, Helsingistä New Yorkiin. Olimme Yhdysvalloissa noin kuukauden, jonka aikana näimme ja koimme hyvinkin erilaisia todellisuuksia: kiersimme ihailemassa upeita luonnonpuistoja (Yellowstone, Grand Canyon, Niagara Falls), kaupunkeja (New York, Los Angeles), huvipuistoja (Disneyland, Disney World) ja intiaanireservaatteja (Arizona); elämyksiä oli paljon. Mieleen jäi myös television animaatioiden virta.
1980-luvun ikimuistoinen New York
Ensimmäinen pidempi vierailu Yhdysvaltoihin osui noin 10 vuotta myöhemmäksi, jolloin aika hurahti Brooklynin Park Slopessa. Pari vuotta sen jälkeen olin taas New Yorkissa, tällä kertaa asuin Manhattanin länsipuolella silloisessa latinalaiskorttelissa, West 92 ja Amsterdam. New York oli tuolloin likainen ja vaarallinen, etnisiin kaupunginosiin jakautunut kaupunki, jonka musiikillinen tarjonta oli mahtava: CBGB’s ja Mudd Club pyörittivät punk -konsertteja, Ramones esiintyi Brooklynin high schoolissa ja Bob Marley soitti viimeisen New Yorkin konserttinsa. Kävin katsomassa tanssiesityksiä, Broadway ja off-Broadway esityksiä, kokeilemassa jazz-tanssitunteja, poimimassa omenia Woodstockissa…
Illalla subway-metrossa vartioivat Guardian Angels -vapaaehtoisjoukot, joiden jäsenet oli helppo tunnistaa punaisista baskereista. Jokaisessa vaunussa seisoi yksi ”enkeli” ja metron pysähtyessä asemilla he pistivät päänsä ulos vaunusta tarkistaakseen, että viereisten vaunujen ”enkelit” olivat kunnossa tai ylipäätään hengissä! Metrovaunut olivat graffitien peitossa ja usein junat jopa syttyivät palamaan tai menivät muuten epäkuntoon. Silloin sai uuden ’tokenin’, jolla pääsi toiselle juna-asemalle jatkamaan taas matkaa.
Monikulttuurinen yhteiskunta
Vaikka silloinen New York oli kenties pelottavakin, ihmiset olivat silloin kuin myös aina myöhemminkin tehneet minuun suuren vaikutuksen. Olen tavannut kaikkialla todella ystävällisiä monikulttuurisia amerikkalaisia, ulospäin suuntautuvia, puheliaita, auttavaisia ihmisiä, lyhyesti sanoen: ”tosi amerikkalaisia.” Heidän muodostamansa yhteiskunta ja kulttuurinsa ovatkin olleet juuri elämysteni suurin lähde.
Ruokakulttuurin, kirjallisuuden, tanssitaiteen, musiikin ja kuvataiteiden rikkaus heijastaa hienosti tätä erilaisista taustoista tulevien ihmisten muodostamaa yhteiskuntaa. Yhdysvalloissa Aasia kohtaa Afrikan, Latinalainen Amerikka Euroopan, muun muassa. Alueellisestikin asenteissa ja tavoissa voi olla suuriakin eroja: Teksasissa asekulttuuri kukoistaa, kristilliset arvot ovat voimissaan ja jalkapalloa kannustetaan; Etelä-Kaliforniassa silmiin pistää taas ”beach”-kulttuuri, bikinit ja bodaus; itärannikon pohjoisosissa elää puolestaan intellektuellimpi korkeakulttuuri.
Vuosien varrella olen kiertänyt Yhdysvaltoja ristiin rastiin. Parikymppisenä ajoin Greyhound-bussilla pitkin itärannikkoa, myöhemmin lomailin Havaijilla, pistäydyin Alabamassa, kiersin Kaliforniaa autolla, patikoin Arizonassa, vierailin Texasin rancheilla. Olen nähnyt suurkaupunkeja, pikkukyliä, maistellut etelän cajun- ja soul-ruokaa, ihastellut valaita, kolibreja ja kalkkarokäärmeitä ja kuullut Angela Davisin luennoivan.
Olen tehnyt tutkimustyötä, ensin Suomi-Amerikka Seuran kautta saamallani American Scandinavian säätiön apurahalla, myöhemmin muun muassa Baylor yliopiston (Waco, Teksas) apurahoilla ja nyt työskentelen Smithsonian Terra Foundation for American Art -tutkijana. Käyn vuosittain Yhdysvalloissa paitsi konferensseissa myös ystäviä tervehtimässä. Tunnen joka kerta oppivani jotain uutta ja ymmärtäväni, että paljon on vielä näkemättä ja kokematta. Jään siksi odottamaan taas uusia elämyksiä!
***
Sirpa Salenius on Amerikan tutkimukseen erikoistunut dosentti Itä-Suomen yliopistossa, jossa hän opettaa kirjallisuutta. Tällä hetkellä Salenius keskittyy tutkimustyöhön Smithsonian American Art Museumin 2020-21 Terra Foundation for American Art Senior Fellow -tutkijana.