Minun Amerikkani-palstalla esitellään SAM-jäsenien omakohtaisia Amerikka-tarinoita.
Ensikäsitykseni amerikkalaisuudesta sain samasta lähteestä kuin lukemattomat muutkin suomalaislapset: Aku Ankasta. Lehden kautta tutustuin lohjalaisena pikkupoikana amerikkalaiseen elämänmuotoon.
Vuosia ajattelin, että Suomessakin palopostit törröttävät kaupungeissa jalkakäytävän reunassa. Olisin halunnut jokaiselle aamiaisleivälleni maapähkinävoita. Sarjakuvissa esitetty 1950- ja 1960-lukujen Yhdysvallat oli lapsuuteni mielikuvitusmaailma.
Haaveet ovat tulleet lähemmäs
Lapsuuteni Yhdysvallat edusti tavoittamatonta haavemaailmaa. Amerikkalaisissa elokuvissa ja politiikassaki oli niin paljon enemmän draamaa ja jännitystä kuin Suomessa. Tuntuu, että nämä tasoerot ovat pienentyneet muistakin syistä kuin siksi, että minä olen aikuistunut. Amerikkalainen elämänmuoto on vähitellen tullut sisään suomalaiseen kulttuuriin. Suomalainen unelma taitaa olla lähempänä amerikkalaista unelmaa kuin koskaan aiemmin. Keskeisenä syynä maailmojemme lähentymiseen on tietysti digitaalinen vallankumous ja kaupankäynnin vapautuminen.
Kävin ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa 26-vuotiaana, kun lähdin työmatkalle San Franciscoon. Haight
Ashburyn boheemin kaupunginosan tunnelma, Fisherman’s Wharfin kevyt tuulenvire, Golden Gaten sillan majesteettisuus, karu Alcatrazin vankilasaari ja hieman erikoisempi nähtävyys Yodan patsas Lucasfilmin toimistorakennusten pihalla tekivät vaikutuksen. Niin lähtemättömän, että muutama vuosi sitten reissasimme vaimoni Mian ja poikamme Aslanin kanssa lähes pariksi viikoksi Los Angelesiin.
Kesäkuussa 2013 osallistuin Yhdysvaltain ulkoministeriön järjestämään International Visitor Leadership -ohjelmaan. Usean Euroopan maan edustajista koostuva 12 hengen ryhmämme kiersi Yhdysvaltoja kolmen viikon ajan. Kävimme Washington D.C:ssä, Pittsburghissa, Minotissa, Santa Fessä ja New Yorkissa. Matka oli nuorelle politiikasta ja yhteiskunnasta kiinnostuneelle miehelle unelmien täyttymys. Opin kuinka monisyinen on Yhdysvaltain liittovaltion ja osavaltioiden välinen suhde. Näin kuinka monimuotoinen on Yhdysvallat. Kuulin kuinka eri tavalla amerikkalaiset ajattelevat eri puolilla laajaa maata.
George Masonin yliopiston professori Jeremy D. Mayer kuvasi ryhmällemme liittovaltiota todeten, että Yhdysvalloissa on 50 tapaa mennä naimisiin tai erota, riippuen osavaltiosta. Mayer jatkoi, että osavaltioiden lakien eroavaisuuksien ansiosta Yhdysvalloissa on niin paljon lakimiehiä. Mayerin mukaan amerikkalainen federalismi on kokeellinen, mukautuva ja estää tyrannian, mutta on samaan aikaan tehoton, kallis ja epätasa-arvoinen. Vuosien jälkeen olen yhä taipuvaisempi olemaan Mayerin kanssa samaa mieltä.
Olen ollut kaksi kertaa paikan päällä kuuntelemassa presidentti Donald Trumpin puhetta. Trumpin presidenttikausi on näyttänyt käytännössä, että Yhdysvaltain presidentillä on eurooppalaisin silmin katsottuna paljon valtaa, mutta jopa presidentin valtaoikeuksilla on liittovaltiojärjestelmässä selkeät rajansa.
Ystävyys murtaa raja-aitoja
Yhdysvallat on edustanut minulle vapauden majakkaa, kirkasta kaupunkia kukkulalla, kuten presidentti Ronald Reaganilla oli tapana sanoa. Länsimaisen demokratian kannattajana olen ollut surullinen siitä, kuinka päämäärätöntä Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikka on viime vuosina ollut. On uskallettava voimallisemmin puolustaa liberaalia demokratiaa.
Eurooppa ja Yhdysvallat tarvitsevat toisiaan ja toivon, että löydämme toisemme uudelleen. Suomi-Amerikka Yhdistysten liiton kaltaiset järjestöt tekevät arvokasta työtä edistäessään vuosikymmenestä toiseen kansojemme välistä ystävyyttä vaihtuvista poliittisista suhdanteista riippumatta. Olenkin toiveikas. Henkilökohtainen esimerkkini on, kuinka olen ystävystynyt senaattori Marco Rubion amerikansuomalaisen poliittisen avustajan Hunter Kosken kanssa. Ystävyys murtaa raja-aitoja.
Nuorempana minulla oli unelmana ja hieman suunnitelmissakin opiskella valtiotiedettä Yhdysvalloissa tai Britanniassa. Tapasin kuitenkin ihanan naisen ja perustin perheen. Politiikkakin vei voimalla mennessään. Loppu on historiaa.
Minulla on yhä amerikkalaisia unelmia. Haluaisin matkustaa autolla itärannikolta länsirannikolle. Vinkkejä hyvästä reittivalinnasta, huikeista nähtävyyksistä ja parhaista ravintoloista otetaan mieluusti vastaan. Tekisipä myös mieleni käydä Simi Valleyssa Ronald Reaganin presidentillisessä museossa ja kirjastossa.
Juttu on julkaistu SAM Magazine 3/2020-numerossa syyskuussa 2020.
Simon Elo on Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kok.). Hän toimi kansanedustajana eduskuntakaudella 2015-2019.