Mi­nun Ame­rik­ka­ni-pals­tal­la esi­tel­lään SAM-jä­se­nien oma­koh­tai­sia Ame­rik­ka-ta­ri­noi­ta.

Lap­suu­des­sa­ni Ame­rik­ka näyt­täy­tyi mi­nul­le Dis­neyn piir­ret­ty­jen kaut­ta. Koko maa tun­tui yh­tä ta­run­hoh­toi­sel­ta kuin Dis­ney­land ja niin kau­kai­sel­ta, et­tä sin­ne tus­kin kos­kaan pää­si­sin.

Vie­tin suu­ren osan lap­suu­des­ta­ni val­ta­vien ro­mu­ka­so­jen kes­kel­lä Piek­sä­mä­el­lä, sil­lä van­hem­pa­ni pyö­rit­ti­vät kier­rä­ty­sy­ri­tys­tä. Opin jo nuo­re­na, et­tä yh­den romu voi ol­la toi­sen aar­re.

Makeammat Kalifornian rusinat

Toi­si­naan meil­le tuo­tiin käy­tös­tä pois­tet­tu­ja au­to­ja kier­rä­tet­tä­väk­si, nii­den jou­kos­sa oli myös van­ho­ja ame­ri­kan­rau­to­ja. Vaik­ka usein näis­tä au­tois­ta jäl­jel­lä oli enää vain ruos­teen run­te­le­ma run­ko, oli 50-lu­vun muo­to­kie­les­sä jo­tain hy­vin kau­nis­ta ja kieh­to­vaa.

Myö­hem­min Ame­ri­kan-au­tot täyt­ti­vät nuo­ruut­ta­ni pal­jon­kin, sil­lä ka­ve­ri­ni kaut­ta pää­dyin mo­de­roi­maan au­to­har­ras­ta­jien kes­kuu­des­sa suo­sit­tua overd­ri­ve.fi-kes­kus­te­lu­foo­ru­mia ja jär­jes­tä­mään Big Wheels -har­ras­te­a­jo­neu­vo­ta­pah­tu­maa, joka ko­ko­si vuo­sit­tain Piek­sä­mä­el­le tu­han­sia upei­ta har­ras­te­au­to­ja omis­ta­ji­neen. Haa­ve mat­kus­ta­mi­ses­ta noi­den upei­den au­to­jen syn­nyin­si­joil­le vah­vis­tui vuo­si vuo­del­ta.

Kun opis­ke­lin Jy­väs­ky­län am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun Tii­mi­a­ka­te­mi­as­sa, meil­lä oli opis­ke­li­ja­ka­ve­rei­dem­me kans­sa ta­voit­tee­na teh­dä yh­tei­siä pro­jek­te­ja niin pal­jon, et­tä saam­me ke­rät­tyä ra­hat mat­kaan maa­il­man ym­pä­ri. Suun­nit­te­lim­me mat­ka­rei­tin yh­des­sä ja mi­nul­la oli sen suh­teen oi­ke­as­taan yk­si ai­noa toi­ve; ha­lu­sin pääs­tä kat­so­maan, on­ko Ka­li­for­nia oi­ke­as­ti sel­lai­nen kuin se on mie­li­ku­vis­sa­ni.

Ta­voit­teem­me to­teu­tui ja pää­sim­me mat­kal­le. Kun aje­lim­me mut­kit­te­le­vaa High­way 1:tä San Fran­cis­cos­ta koh­ti Los An­ge­le­sia, muis­tan häm­mäs­tel­lee­ni kuin­ka tar­kas­ti to­del­li­suus vas­ta­si odo­tuk­si­a­ni. Myös Ka­li­for­ni­an ru­si­nat mais­tui­vat siel­lä vä­hän ma­ke­am­mil­ta.

Tarinan syntysijoilla

Kym­me­nen vuot­ta sit­ten pe­rus­tin pa­rin ka­ve­ri­ni kans­sa ra­vin­to­lan, jon­ka ni­me­sim­me Mor­to­nik­si. Ra­vin­to­la sai ni­men­sä ta­ri­nas­ta, joka al­koi sa­mas­ta pai­kas­ta mis­sä en­sim­mäi­nen ra­vin­to­lam­me si­jait­si, Rau­ta­lam­mil­ta. Ta­ri­nan mu­kaan 1600-lu­vul­la rau­ta­lam­pi­lai­nen Mart­ti Mart­ti­nen läh­ti kas­ken­polt­ta­jak­si Ruot­sin suo­ma­lais­met­siin ja myö­hem­min su­vun mat­ka jat­kui me­ren yli Ame­ri­kan man­te­reel­le. Siel­lä su­ku­ni­mi tai­pui pai­kal­li­seen suu­hun so­pi­vas­ti Mor­to­nik­si. Myö­hem­min su­vun nimi ikuis­tet­tiin his­to­ri­an­kir­joi­hin, kun vä­rik­käi­den vai­hei­den jäl­keen yk­si su­vun jäl­ke­läi­sis­tä, John Mor­ton raa­pus­ti al­le­kir­joi­tuk­sen­sa Yh­dys­val­to­jen it­se­näi­syys­ju­lis­teen (Dec­la­ra­ti­on of In­de­pen­den­ce) ja liit­tyi ar­vos­tet­tu­jen pe­rus­ta­jai­sien, foun­ding fat­her­sien, jouk­koon.

Mi­nua tuos­sa ta­ri­nas­sa ins­pi­roi se, kuin­ka roh­ke­an sa­vo­lai­su­kon ot­ta­mil­la pie­nil­lä as­ke­lil­la voi lo­pul­ta ol­la ai­van val­ta­via vai­ku­tuk­sia. Tuo ta­ri­na muut­tui mi­nul­le to­dek­si vii­meis­tään, kun vuon­na 2015 pää­sin vii­mein vie­rai­le­maan John Mor­to­nin ko­ti­ta­lol­la Pros­pect Par­kin pik­ku­kau­pun­gis­sa Pen­n­syl­va­ni­as­sa ja Phi­la­delp­hi­an In­de­pen­den­ce Hal­lis­sa.

Al­ku­pe­räi­ses­sä ta­ri­nas­sa Mart­ti Mart­ti­nen pak­ka­si evään­sä tuo­hi­kont­tiin ja läh­ti ih­met­te­le­mään maa­il­maa. Me puo­les­tam­me pää­tim­me pa­ka­ta evääm­me me­ri­kont­tiin ja niin syn­tyi Kont­ti­ra­vin­to­la Mor­ton. Ny­ky­ään kont­ti­ra­vin­to­lam­me toi­mi­vat ke­säi­sin kuu­del­la paik­ka­kun­nal­la sekä mar­ras­kuus­ta läh­tien Hel­sin­gis­sä ym­pä­ri vuo­den. Toi­von, et­tä voim­me Kont­ti­ra­vin­to­loi­den kaut­ta roh­kais­ta ih­mi­siä kat­so­maan elä­mää seik­kai­lu­na.

Mi­nul­le yk­si tu­le­vai­suu­des­sa siin­tä­vä seik­kai­lu on koko per­heen yh­tei­nen mat­ka Ka­li­for­ni­aan. Mie­he­ni ja poi­ka­ni kans­sa olem­me haa­veil­leet kur­vai­le­vam­me yh­des­sä pit­kin Tyy­nen val­ta­me­ren ran­ta­tei­tä py­säh­ty­en ran­nik­ko­kau­pun­kei­hin jän­nit­tä­mään NHL-jää­kiek­koa. Mat­ka oli suun­nit­te­luil­la jo tä­män vuo­den ke­vääl­le, mut­ta maa­il­man­ti­lan­tees­ta joh­tu­en se siir­tyi tu­le­vai­suu­teen. Toi­von, et­tä tämä haa­ve vie­lä to­teu­tuu ja eh­kä sit­ten vii­mein pää­sen myös sin­ne Dis­ney­lan­diin.

Jut­tu on jul­kais­tu SAM Ma­ga­zi­ne 4/2020-nu­me­ros­sa jou­lu­kuus­sa 2020.

Jar­na Kap­las on kuo­pi­o­lai­nen ra­vin­to­la-alan yrit­tä­jä, joka pe­rus­ti en­sim­mäi­sen Mor­ton-ra­vin­to­lan­sa Rau­ta­lam­mil­le vuon­na 2010.