Yhdysvaltojen länsirannikko ja Kalliovuoret ovat otollista aluetta vierailla kuumilla lähteillä. Tyynenmeren tulirenkaan rajavyöhyke ja Yellowstonen supertulivuoren läheisyys luovat erinomaiset olosuhteet maankuoren geotermisestä lämmöstä nauttimiseen. Pienellä tutkimustyöllä luonnonlähteissä pääsee kylpemään useassakin osavaltiossa.
Koska kuumat lähteet, hot springs, ovat tyypillisesti pienempien teiden varrella, kaukana tavanomaisista nähtävyyksistä ja asutuksesta, ne ovat autoilevalle matkailijalle sopivia kohteita.
Olen listannut omat länsirannikon kuumien lähteiden suosikkini, jotka ovat kaikki hieman erityyppisiä. Chena Hot Springs Alaskassa on helppo kohde mukavuudenhaluiselle, koska siellä tavanomaiset kylpyläpalvelut ovat käden ulottavilla. Umpqua Hot Springs Oregonissa ja Travertine Hot Springs Kaliforniassa sopivat esimerkiksi niille, jotka haluavat lillua kuumissa lähteissä ilman rihman kiertämää, kun taas Idahon Goldbug Hot Springsin saavutettavuus vaatii jo hieman parempaa kuntoa ja seikkailumieltä.
Aloittelevalle tai mukavuudenhaluiselle: Chena Hot Springs, Alaska
Matka Chenan kuumille lähteille ei ole lyhyt, mutta se on ehdottomasti yksi Alaskassa koettavista erikoisuuksista. Chena on kuuluisa etenkin aasialaisten turistien keskuudessa, sillä revontulien alla kylpeminen lisää heidän uskomustensa mukaan hedelmällisyyttä.
Chenaan pääsee Fairbanksin itäpuolelta Chena Hot Springs-tietä pitkin, tai etelästä tullessa alaskalaisen joulukaupungin North Polen ohi. Asfaltoitu, metsäinen 100 kilometrin pituinen pikkutie kohti määränpäätä on hiljainen, lähes autio ja perillä odottaa kylpyläkompleksi keskellä Alaskan jylhää erämaata.
Chena Hot Springs Resort on yksityisyritys majoituksineen päivineen, ja siitä tulee suomalainen kylpylä mieleen, vaikka ulkona oleva luonnon geotermisellä vedellä täyttyvä lähde on tämän paikan ehdoton erikoisuus.
Ulkoaltaaseen on esteetön pääsy, pohja on soraa ja kivien välissä voi paikoin nauttia voimakkaasti virtaavasta kuumasta vedestä. Kylpylä vetää vierailijoita etenkin talvella, mutta kesälläkin kelpaa kylpeä Alaskan lämpötilojen ollessa mitä ovat. Ulkoaltaan vesi on ympäri vuoden 106 Fahrenheitia, noin 41C.
Kylpylässä on suihkut, uima-allas ja porealtaita niille, jotka eivät uskaltaudu ulos asti. Sisäänpääsymaksu kylpylään on 15 dollaria. Paras aika nähdä revontulia on syyskuusta maaliskuuhun. Ulkoallas on tarkoitettu vain 18 vuotta täyttäneille, ei nuoremmille.
Edistyneemmälle tai vapaamieliselle: Travertine Hot Springs, Kalifornia
Travertinen kuumat lähteet ovat Kalifornian Bridgeportissa Yosemiten kansallispuiston ja Mono Laken pohjoispuolella ja lähellä Bodien aavekaupunkia. Yosemiten Tioga Passin ollessa kesäkaudella auki Travertinen matkapäivään onkin kätevä yhdistää useampi edellä mainituista mielenkiintoisista kohteista.
Pienehkö kuoppainen hiekkatie vie lähes perille asti, parkkipaikka on riittävän suuri ja sieltä löytyy myös vessat, mutta ei suihkuja. Matka parkkipaikalta lähteille on suhteellisen lyhyt alamäkeen, ja luonnonmukaisia lähteitä on useampia laakealla alueella, joten ei välttämättä kannata tyytyä ensimmäiseen.
Travertinen kuumia lähteitä ympäröivät maisemat ovat erityisen hienot ja lumihuippuiset vuoret siintävät kaukaisuudessa. Älä ylläty kanssauimareiden alastomuudesta, sillä elämäntapakylpijöitä on paikalla usein. Meidän vierailumme aikana parrakas hippisetä kylpi alasti koiransa kanssa.
Lähteille ei ole pääsymaksua, ja tämän takia turistikaudella väkeä saattaa olla ruuhkaksi asti, talvikuukausina aina vähemmän.
Kokeneelle tai ketterälle: Umpqua Hot Springs, Oregon
Umpquan kuumat lähteet sijaitsevat Oregonissa Umpqua-joen varrella, lähellä Crater Lake-kansallispuistoa. Lähin suurempi kaupunki on Roseburg.
Parkkipaikka on kuoppaisen hiekkatien varrella, Toketeen vesiputouksilta ylävirtaan. Pikkuteitä on alueella useampia, joten reittivalinnan kanssa on hyvä olla tarkkana. Polku lähteille alkaa jyrkällä ylämäellä, joten kannattaa panostaa mukaviin kenkiin. Matka ei ole pitkä, ja polkua reunustavat ajoittain puukaiteet, jotka saattavat olla huonossa kunnossa.
Umpqua on erittäin suosittu paikallisten ja matkailijoidenkin keskuudessa, joten parkkipaikalla voi joutua odottamaan vapautuvaa paikkaa. Suosittelenkin vierailemaan keskellä viikkoa ruuhkien välttämiseksi.
Luonnonmukaiset altaat ovat rinteessä, josta vesi laskee alla virtaavaan jokeen. Altaiden välimaasto voi olla todella liukas, joten noudata liikkuessa varovaisuutta. Moni kylpee luonnon keskellä alasti.
Noin 5 dollarin pääsymaksu suoritetaan parkkipaikalla käteisellä. Raha laitetaan opastaulun luota löytyvään kuoreen asianmukaisin tiedoin, kuoresta irrotettava kuitti jätetään auton tuulilasiin näkyville ja kuori pudotetaan maksulippaaseen. Kylpeminen on luvallista auringonnoususta auringonlaskuun asti.
Asiantuntijalle tai seikkailunhaluiselle: Goldbug Hot Springs, Idaho
Idahon Goldbug Hot Springsien vuoksi täytyy nähdä hieman enemmän vaivaa. Sijainti on aika lailla keskellä ei mitään, Idahon Salmon Riverin varrella, Boisen ja Missoulan välissä. Lähin paikka majoittua on pienenpieni rodeokaupunki Challis. Läheiset Sun Valley, Stanley ja Sawtooth-vuoret tarjoavat kuitenkin henkeäsalpaavia maisemia, ja reitti luonnonlähteille on ainutlaatuisen kaunis.
Auto pysäköidään Warm Springs-tien päätyyn, josta lähtee polku ylös vuorille. Matkaa kertyy edestakaisin noin viisi mailia, ja osa siitä on suhteellisen vaikeakulkuista maastoa ylämäkeen. Viimeinen pätkä on jyrkempää kivikkoista nousua. Jalkaan kannattaa laittaa tukevat kengät ja pakata mukaan riittävästi vettä ja eväitä sekä ensiapupakkaus. Goldbugin kuumat lähteet ovat nimittäin sen verran luonnon keskellä, että polun varrella on mahdollista kohdata käärmeitä ja muita eläimiä.
Luonnonmukaisia, hieman kivillä rajattuja altaita on useita ja ne ovat kukin eri lämpöisiä, joten jokaiselle löytyy varmasti sopiva lämpötila. Parkkipaikalla on kuivakäymälä, muita palveluita ei ole. Lähde on ilmainen.
***
Kea Soza on asunut tai matkustanut Yhdysvalloissa joka vuosi jo 18 vuoden ajan. Hän yrittää löytää reissullaan uusia ”off the beaten path” -kohteita.
Kuumilla lähteillä - länsirannikon lämmintä lempeä -artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran SAM Magazine 1/2019-numerossa.