Olit­pa sit­ten kiin­nos­tus­ta ny­ky­tai­tees­ta, eu­roop­pa­lai­ses­ta tai ame­rik­ka­lai­ses­ta tai­tees­ta, Yh­dys­val­to­jen mo­ni­puo­li­set mu­se­o­va­li­koi­mat tar­jo­a­vat eväi­tä tai­de­näl­kää­si. 
 

Mer­kit­tä­viä tai­de­mu­se­o­kes­kit­ty­miä on New Yor­kin ja Was­hing­ton D.C.:n huip­pu­luok­kai­sen mu­se­o­tar­jon­nan li­säk­si muun mu­as­sa Tek­sa­sin Fort Wort­his­sa, jos­sa voi vie­rail­la nel­jäs­sä mu­se­os­sa pa­ril­la ka­du­ny­li­tyk­sel­lä. New Me­xi­con San­ta Fes­sa taas on kak­si­kin mu­se­o­kes­kit­ty­mää, jois­ta toi­nen on kau­pun­gin kes­kus­tas­sa ja toi­nen "mu­se­o­kuk­ku­lal­la".
 

Par­hai­den va­lit­se­mi­nen on ai­na vai­ke­aa, mut­ta esit­te­len ly­hy­es­ti vii­si tai­de­mu­se­o­suo­sik­ki­a­ni. Seu­raa­val­la ker­ral­la va­lin­ta­ni voi­si ol­la ai­van toi­set vii­si.
 

Art Institute of Chicago, Chicago


Art Ins­ti­tu­te of Chi­ca­gon ny­kyi­nen lei­jo­nien var­ti­oi­ma pää­ra­ken­nus Rou­te 66 -tien al­ku­pääs­sä ai­van kau­pun­gin kes­kus­tas­sa suun­ni­tel­tiin alun pe­rin osak­si Chi­ca­gon vuo­den 1893 maa­il­man­näyt­te­lyä. Näyt­te­lyn pää­tyt­tyä, tai­deins­ti­tuut­ti val­ta­si ti­lat. Vuon­na 2009 ins­ti­tuut­ti sai van­haan pää­ra­ken­nuk­seen­sa uu­den sii­ven, jon­ka an­si­os­ta sii­tä tuli New Yor­kin Met­ro­po­li­ta­nin jäl­keen Yh­dys­val­tain toi­sek­si suu­rin tai­de­mu­seo.

 

”Mo­der­ni sii­pi” si­säl­tää ins­ti­tuu­tin var­hai­sen 1900-lu­vun eu­roop­pa­lai­sen ko­ko­el­man sekä 1960-lu­vun ja sen jäl­kei­sen ny­ky­tai­teen ko­ko­el­man, jos­sa on mu­ka­na myös ark­ki­teh­tien Frank Lloyd Wrigh­tin, Lud­wig Mies van der Ro­hen ja Bruce Gof­tin al­ku­pe­räi­siä piir­rok­sia.

 

Tai­deins­ti­tuut­ti omis­taa noin 300 000 tai­de­te­os­ta yli 5 000 vuo­den ajal­ta. Mu­ka­na on lu­kui­sia eu­roop­pa­lai­sia ja ame­rik­ka­lai­sia mes­ta­rei­ta.

 

Chi­ca­gon tai­deins­ti­tuut­ti on eri­tyi­sen kuu­lui­sa imp­res­si­o­nis­ti­sen, jäl­ki-imp­res­si­o­nis­ti­sen ja yh­dys­val­ta­lai­sen tai­teen ko­ko­el­mis­taan. Sen suo­jis­sa on lu­kui­sia yh­dys­val­tai­naf­rik­ka­lai­sen tai­teen te­ok­sia. Kuu­lui­sim­pien töi­den jouk­koon lu­keu­tu­vat Ed­ward Hop­pe­rin Night­hawks, Grant Woo­din Ame­ri­can Got­hic, Arc­hi­bald J. Mot­leyn Blues ja Au­gus­tus Saint-Gau­den­sin The Pu­ri­tan sekä Els­worth Kel­lyn Chi­ca­go Pa­nels.

Tus­kin on ole­mas­sa yh­tä­kään vä­hän­kin mer­kit­tä­vää yh­dys­val­ta­lais­ta tai­tei­li­jaa, jon­ka töi­tä tai työ­tä ei oli­si Chi­ca­gon ko­ko­el­mis­sa. Ge­or­gia O’Keef­fel­tä on yleen­sä esil­lä myös mo­nia töi­tä mu­kaan lu­kien hä­nen mie­les­tä­ni pa­ras työn­sä Road – Mesa with Mist, sekä Black Cross, New Me­xi­co ja mon­ta muu­ta.

 
Metropolitan Museum of Art, New York
 

New York on maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa poik­keuk­sel­li­sen mer­kit­tä­vä tai­de­mu­se­oi­den ja gal­le­ri­oit­ten kau­pun­ki. Met­ro­po­li­ta­nin tai­de­mu­seo on eräs maa­il­man suu­rim­mis­ta ja usein jopa maa­il­man par­haak­si mu­se­ok­si mai­nit­tu. Sen ko­ko­el­miin kuu­luu yli kak­si mil­joo­naa tai­de­te­os­ta ja lä­hes kaik­ki maa­no­sat ja tyy­li­suun­nat ovat edus­tet­tui­na.

 

Kes­kel­lä Man­hat­ta­nia si­jait­se­vas­sa ra­ken­nuk­ses­sa on tai­det­ta niin mui­nai­ses­ta Egyp­tis­tä kuin By­san­tis­ta. Lä­hes kaik­ki eu­roop­pa­lai­set mes­ta­rit ovat edus­tet­tui­na. Tam­mi­kuus­sa vuon­na 2012 avat­tu uu­si sii­pi toi lä­hes 2 800 ne­li­ö­met­riä li­sä­ti­laa yh­dys­val­ta­lai­sen tai­teen esit­te­lyyn. Uu­des­sa sii­ves­sä ovat esil­lä muun mu­as­sa Ema­nu­el Leut­zen ”Was­hing­ton ylit­tä­mäs­sä De­la­wa­re­jo­kea”, Al­bert Biers­tad­tin pa­no­raa­ma Kal­li­o­vuo­ril­ta, Lan­der’s Peak, Fre­de­ric Ed­win Churc­hin pa­no­raa­ma ”An­dien sy­dä­mes­sä”, Ro­bert Mot­her­wel­lin ”Ele­gia Es­pan­jan ta­sa­val­lal­le nu­me­ro 70”, ja lu­kui­sia mui­ta poh­joi­sa­me­rik­ka­lai­sen tai­teen iko­ni­sia töi­tä.

 

Eri­lai­sis­sa rank­kauk­sis­sa Yh­dys­val­tain par­haim­mis­ta tai­de­mu­se­ois­ta Met si­joit­tuu mo­nes­ti en­sim­mäi­sek­si ja yleen­sä ai­na­kin vii­den par­haan jouk­koon.

 

Museum of Fine Arts, Boston
 

Bos­to­nin tai­de­mu­seo kuu­luu myös epäi­le­mät­tä Yh­dys­val­tain par­hai­siin. Eri­lai­sis­sa mat­kai­li­joi­den avuk­si teh­dyis­sä ar­vi­oin­neis­sa mu­seo si­joit­tuu lä­hes ai­na 20 par­haan jouk­koon ja hy­vin usein en­sim­mäi­seen kym­me­nik­köön. Net­tiy­lei­sön avul­la ar­vi­oi­ta te­ke­vä Ran­kers si­joit­ti sen tou­ko­kuus­sa 2016 toi­sek­si New Yor­kin Met­ro­po­li­ta­nin jäl­keen.

 

Useim­mis­sa maa­il­man tai­de­mu­se­ois­sa on yleen­sä esil­lä eri­kois­näyt­te­lyi­tä lu­kuun ot­ta­mat­ta vain yk­si tai muu­ta­ma teos kul­ta­kin tai­tei­li­jal­ta. Bos­to­nin tai­de­mu­se­os­sa tämä kos­kee vain uu­dem­paa tai­det­ta. Mu­ka­na ovat sil­ti kaik­ki tär­keim­mät mo­der­nin tai­teen edus­ta­jat. Van­hem­mas­ta tai­tees­ta var­sin­kin Uu­den Eng­lan­nin alu­eel­la vai­kut­ta­neet mes­ta­rit ovat esil­lä jat­ku­vas­ti mo­nen tau­lun ver­ran ku­kin. Bos­to­nin ”oma poi­ka” John Sing­le­ton Cop­ley on saa­nut mu­se­on sei­nil­le yli kol­me­kym­men­tä te­ke­mään­sä muo­to­ku­vaa. Mu­ka­na ovat myös hä­nen iko­ni­set maa­lauk­sen­sa val­lan­ku­mous­san­ka­ri Paul Re­ve­res­tä sekä po­jas­ta lii­to-ora­van kans­sa Boy with a Flying Squir­rel. Esil­lä on yleen­sä myös kym­men­kun­ta maa­laus­ta sekä Ben­ja­min Wes­til­tä et­tä John Smi­ber­til­tä kum­mal­ta­kin.

 

Bos­to­nin mer­ki­tys sa­ta­ma­kau­pun­ki­na ja Uu­den Eng­lan­nin me­ren­kul­ku- ja lai­van­ra­ken­nus­pe­rin­ne hei­jas­tu­vat ne­kin vah­vas­ti Bos­to­nin tai­de­mu­se­on ko­ko­el­mis­sa. Ro­bert Sal­mo­nin, Wil­li­am Brad­for­din ja Fitz Hen­ry La­nen töi­tä mu­seo omis­taa usei­ta. Hud­son­jo­en kou­lu­kun­nan tai­tei­li­jat ovat hy­vin edus­tet­tui­na. Pal­jon tai­det­ta on myös ne­wy­or­ki­lai­sel­ta Ge­or­ge In­nes­sil­tä ja var­sin­kin bos­to­ni­lai­sel­ta Wins­low Ho­me­ril­ta.

 

Cleveland Museum of Art, Cleveland
 

Mel­kein yh­tä help­poa on ke­hua Ohi­on Cle­ve­lan­din tai­de­mu­se­o­ta. Tämä vuon­na 1916 avat­tu mu­seo on myös suu­ri yleis­tai­de­mu­seo, jon­ne on il­mai­nen si­sään­pää­sy, el­lei ha­lua näh­dä kul­loin­kin esil­lä ole­vaa eri­kois­näyt­te­lyä. Ko­koon­sa näh­den yh­dys­val­ta­lai­sia tai­de­te­ok­sia on esil­lä pal­jon vä­hem­män kuin Chi­ca­gos­sa, mut­ta lä­hes kaik­ki mes­ta­rit ovat mu­ka­na Cle­ve­lan­dis­sa­kin. Mu­se­on py­sy­vään ko­ko­el­maan kuu­luu noin 45 000 tai­de­te­os­ta.

 

Yh­dys­val­ta­lai­sen tai­teen iko­ni­sin työ lie­nee Ge­or­ge Bel­low­sin nyrk­kei­ly­ku­vaus Stag at Shar­key’s vuo­del­ta 1909. Tun­net­tu on myös Al­bert Pink­ham Ry­de­rin The Race Track (De­ath on Pale Hor­se), joka on maa­lat­tu vuo­si­na 1895-1910. Va­lo­ku­vis­ta Wal­ker Evan­sin Al­lie Mae Bur­roughs, Wife of a Cot­ton Sha­rec­rop­per, Hale Coun­ty, Ala­ba­ma, on an­ta­nut nais­kas­vot la­ma­kau­del­le.

 

Mu­se­on ko­ko­el­miin kuu­luu myös Ge­or­gia O’Keef­fen hie­no kuk­ka­maa­laus Mor­ning Glory with Black vuo­del­ta 1926. Se on mah­dol­li­ses­ti sa­man­ta­pais­ten va­lo­ku­va­som­mi­tel­mien in­noit­ta­ma maa­laus, jon­ka mus­tas­ta oi­ke­as­ta ala­kul­mas­ta avau­tuu kel­tai­nen ku­kan si­sus au­rin­koi­si­na sä­tei­nä. Työ ei ai­no­as­taan juh­li luon­nol­li­sia muo­to­ja vaan se on myös abst­rak­tin muo­toi­lun osu­va es­see.

 

Nelson-Atkins Museum of Art, Kansas City
 

Nel­son-At­kin­sin mu­seo Mis­sou­rin Kan­sas Ci­tys­sä on eri­no­mai­nen yh­dys­val­ta­lai­sen, eu­roop­pa­lai­sen ja aa­si­a­lai­sen tai­teen esit­te­ly­paik­ka. Yh­dys­val­ta­lai­sen tai­teen ko­ko­el­maan kuu­luu sekä van­ho­jen mes­ta­rei­den et­tä mo­der­nim­man tai­teen töi­tä. Poh­jois-Ame­ri­kan al­ku­pe­räis­kan­so­jen var­sin­kin van­hem­paa tai­det­ta on myös hy­vin esil­lä.

 

Mu­se­ol­la on maa­il­man laa­jin ylei­sön näh­tä­vil­lä ole­va ko­ko­el­ma Kan­san Ci­tys­sä asu­neen Tho­mas Hart Ben­to­nin töi­tä. Mu­se­on pää­ra­ken­nuk­sen edes­sä on Clas Ol­den­bur­gin ja hä­nen vai­mon­sa Coos­je van Brug­ge­nin suun­nit­te­le­ma alu­mii­nis­ta, la­si­kui­dus­ta ja muo­vis­ta teh­ty nel­jän suu­ren sul­ka­pal­lon muo­dos­ta­ma Shut­t­le­cocks vuo­del­ta 1994. Tai­tei­li­jat suh­tau­tui­vat mu­se­on uusk­las­si­sen pää­ra­ken­nuk­sen edus­tal­la ole­vaan ruo­hik­koon ikään kuin se oli­si sul­ka­pal­lo­kent­tä ja ra­ken­nus sen verk­ko. He si­joit­ti­vat sul­ka­pal­lot ai­van kuin ne oli­si juu­ri lyö­ty ver­kon yli.

 

Cle­ve­land ja Nel­son-At­kin­sin tai­de­mu­se­ot ovat myös bud­jet­ti­mat­kai­li­jal­le so­pi­via koh­tei­ta, kos­ka nii­den pe­rus­näyt­te­lyi­hin pää­see tu­tus­tu­maan il­mai­sek­si.  

***

Mark­ku Hen­riks­son on Hel­sin­gin yli­o­pis­ton Yh­dys­val­tain tut­ki­muk­sen McDon­nel-Doug­las- pro­fes­so­ri eme­ri­tus. 
5 pa­ras­ta tai­de­mu­se­o­ta -ar­tik­ke­li on jul­kais­tu en­sim­mäi­sen ker­ran SAM Ma­ga­zi­ne 3/2020-nu­me­ros­sa.