Syys­kuus­sa Suo­men Yh­dys­val­tain-suur­lä­het­ti­lää­nä Was­hing­ton D.C.:ssä aloit­ta­neen Mik­ko Hau­ta­lan mu­kaan Suo­men ja Yh­dys­val­tain suh­teet ovat mo­ni­puo­li­set ja erit­täin hy­väs­sä kun­nos­sa. Hän to­te­aa pre­si­dent­ti Bi­de­nin lin­jauk­sien tuo­van suh­tei­siin uu­sia mah­dol­li­suuk­sia tii­viim­män il­mas­to- ja ym­pä­ris­töyh­teis­työn tii­moil­la.

- Suo­men ja Yh­dys­val­tain vä­li­nen kau­pan el­py­mi­nen pi­täi­si saa­da tänä vuon­na vä­hin­tään­kin käyn­nis­ty­mään ja sii­tä kun­non kas­vu-ural­le. Suur­lä­het­ti­lään teh­tä­vä­nä on vie­dä suh­tei­den kaik­kia osa-alu­ei­ta eteen­päin Suo­men int­res­sien poh­jal­ta, sa­noo suur­lä­het­ti­läs Mik­ko Hau­ta­la.

Mil­lais­ta on ol­lut aloit­taa suur­lä­het­ti­lää­nä Suo­men edus­tus­tos­sa Was­hing­ton D.C.:ssä eh­kä hie­man epä­ta­val­li­se­na ai­ka­na, kes­kel­lä ko­ro­naa ja Yh­dys­val­tain pre­si­den­tin­vaa­le­ja?
- Kyl­lä ko­ro­na­pan­de­mia on vai­kut­ta­nut voi­mak­kaas­ti ai­van kaik­keen, niin työ­hön kuin per­heen elä­mi­seen ja ole­mi­seen­kin. Dip­lo­maa­til­le tär­kei­den ta­paa­mis­ten jär­jes­te­ly on ol­lut nor­maa­lia sel­väs­ti han­ka­lam­paa ja hi­das­ta, mut­ta ei on­nek­si sen­tään mah­do­ton­ta. Mi­tään isom­pia ti­lai­suuk­sia ei ole ol­lut. Va­ro­toi­met ovat hei­jas­tu­neet koko suur­lä­he­tys­tön työ­hön, sil­lä vain osa hen­ki­lös­töä on sa­maan ai­kaan toi­mis­tol­la. 

- Va­paa-ajan­viet­to­ta­po­ja ja mat­kus­ta­mis­ta pan­de­mia on myös ra­joit­ta­nut voi­mak­kaas­ti. On­nek­si poi­ka­ni ovat voi­neet käy­dä kou­lua fyy­si­ses­ti, mikä on ol­lut vält­tä­mä­tön­tä, jot­ta he op­pi­si­vat eng­lan­tia. Tä­hy­äm­me kui­ten­kin tu­le­vaan ja odo­tam­me, et­tä tä­män vuo­den ai­ka­na ti­lan­ne pa­ra­nee. Pre­si­den­tin­vaa­lien seu­raa­mi­nen teet­ti työ­tä, mut­ta se toi­mi sa­mal­la hy­vä­nä si­sää­na­jo­na maan po­li­tii­kan ase­tel­miin, ker­too Hau­ta­la en­sim­mäi­sis­tä kuu­kau­sis­taan Was­hing­ton D.C.:ssä.

Min­kä­lai­sia ta­voit­tei­ta Suo­mel­la on Bi­de­nin hal­lin­non kans­sa?
- Suo­men ja Yh­dys­val­tain suh­teet ovat mo­ni­puo­li­set ja erit­täin hy­väs­sä kun­nos­sa. Pyö­rää ei tar­vit­se­kaan kek­siä uu­del­leen. Yh­dys­val­lat on Suo­mel­le erit­täin tär­keä kump­pa­ni niin tur­val­li­suu­des­sa, kau­pas­sa ja ta­lou­des­sa sekä tek­no­lo­gi­as­sa ja tie­tees­sä. Mo­nia tär­kei­tä hank­kei­ta py­ri­tään­kin nyt jat­ka­maan ja vie­mään te­hok­kaas­ti eteen­päin. Pre­si­dent­ti Bi­de­nin lin­jauk­set tuo­vat suh­tei­siin kui­ten­kin uu­sia mah­dol­li­suuk­sia, ku­ten tii­viim­pi ym­pä­ris­tö- ja il­mas­to­yh­teis­työ. Yh­dys­val­lat pa­nos­taa myös ark­ti­seen po­li­tiik­kaan ja osaa­mi­seen, joka on Suo­men lei­pä­la­ji. Toi­von, et­tä löy­däm­me myös bi­o­ta­lou­des­ta, jo­hon esi­mer­kik­si ny­ky­ai­kai­nen met­sä­te­ol­li­suus lu­keu­tuu, uut­ta yh­teis­työ­tä vä­lil­lem­me.

En­tä mis­sä ovat Suo­men dip­lo­ma­ti­an pai­no­tuk­set Yh­dys­val­lois­sa seu­raa­van 4 vuo­den ai­ka­na?
- Ei niis­sä ta­pah­du iso­ja muu­tok­sia. Tur­val­li­suus on ai­na kes­ki­ös­sä ja puo­lus­tu­syh­teis­työ tär­ke­ää. Sitä vie­dään eteen­päin. Kaup­pa ja in­ves­toin­nit tu­li­si saa­da el­py­mään. Tek­no­lo­gi­aan ja tut­ki­muk­seen liit­ty­vä yh­teis­työ on nou­se­mas­sa en­tis­tä tär­ke­äm­mäk­si ja tä­hän pa­nos­tam­me voi­mak­kaas­ti.
- Tu­lem­me lä­hi­vuo­det pai­not­ta­maan myös osa­val­ti­oi­den kans­sa teh­tä­vän yh­teis­työn kas­vat­ta­mis­ta. Täl­lä het­kel­lä meil­lä on eri­tyi­nen so­pi­mus­suh­de Mic­hi­ga­nin ja Mai­nen kans­sa. Li­sää kump­pa­nuuk­sia ko­e­te­taan tänä vuon­na saa­da au­ki. Tämä on kas­va­va työ­sar­ka ja tär­keä mah­dol­li­suus muun mu­as­sa suo­ma­lai­sil­le yri­tyk­sil­le.

Mit­kä ovat tä­hän men­nes­sä iki­muis­toi­sim­mat ko­ke­muk­se­si suur­lä­het­ti­lää­nä?
- En­sim­mäi­nen hy­vin mie­leen jää­nyt ti­lai­suus oli val­tuus­kir­jeen jät­tö pre­si­dent­ti Trum­pil­le syys­kuus­sa. Kä­vin vai­mo­ni He­lin kans­sa sa­man päi­vän ai­ka­na Oval Of­fi­ces­sa vie­lä­pä tois­ta­mi­seen mu­se­oyh­teis­työ­hön liit­ty­vän kii­tos­ti­lai­suu­den mer­keis­sä ja Trump­kin kiin­nit­ti tä­hän har­vi­nai­seen yh­teen­sat­tu­maan huo­mi­o­ta.
- Toi­nen iki­muis­toi­nen ko­ke­mus oli pre­si­dent­ti Bi­de­nin vir­kaa­nas­tu­jais­ti­lai­suus tam­mi­kuus­sa 2021. Pan­de­mi­an ja tur­va­toi­mien vuok­si jär­jes­te­lyt oli­vat hy­vin poik­keuk­sel­li­set. Taus­tal­la kaik­kien mie­lis­sä kum­mit­te­li par­la­ment­ti­ra­ken­nus Ca­pi­to­lin val­taus ta­san kak­si viik­koa ai­em­min. Oli hel­pos­ti ais­tit­ta­vis­sa, mi­ten va­ka­vaa ja tär­ke­ää het­keä Yh­dys­val­tain his­to­ri­an kan­nal­ta ele­tään.

Diplomatia on pitkän matkan juoksu

Hau­ta­la sa­noo dip­lo­ma­ti­an mo­ni­puo­lis­tu­neen, ny­ky­ään vies­tin­tä ja maa­ku­va­työ ovat mer­kit­tä­väs­sä roo­lis­sa ja esi­mer­kik­si tek­no­lo­gi­a­ky­sy­myk­set pai­not­tu­vat voi­mak­kaas­ti. In­ter­net ja etäyh­tey­det ei­vät kui­ten­kaan kos­kaan kor­vaa dip­lo­maa­tin työ­tä hä­nen mu­kaan­sa, kos­ka kyse on ih­mis­työs­tä.

Mi­ten ko­ro­na on vai­kut­ta­nut dip­lo­ma­ti­an te­ke­mi­seen?
- Dip­lo­ma­tia on val­ti­oi­den vä­li­sen kans­sa­käy­mi­sen muo­to, joka on yh­tä van­ha kuin jär­jes­täy­ty­neet ja tois­ten­sa kans­sa te­ke­mi­sis­sä ole­vat val­ti­ot­kin. Ei se ole min­ne­kään pois­tu­mas­sa. Ko­ro­na-ai­ka­na mo­net dip­lo­ma­ti­an toi­min­ta­ta­vat – ku­ten ko­kouk­set ja ta­paa­mi­set – vai­keu­tu­vat, mut­ta ei­vät ne­kään hä­viä ja osa kor­vau­tuu etäyh­teyk­sil­lä. Pan­de­mia luo sa­mal­la tar­vet­ta dip­lo­ma­ti­al­le, kos­ka mo­nis­ta toi­mis­ta on edul­lis­ta so­pia yh­des­sä tai ai­na­kin koor­di­noi­da nii­tä tois­ten kans­sa.
- Dip­lo­ma­tia re­a­goi ja toi­mii tar­vit­ta­es­sa no­pe­as­ti, mut­ta ky­sees­sä on poh­jim­mil­taan pit­kän mat­kan juok­su. Dip­lo­ma­tia mah­dol­lis­taa ja luo yh­teyk­siä sekä aut­taa et­si­mään rat­kai­su­ja eri mai­den kes­ki­näi­siin ky­sy­myk­siin.

Mitä Suo­mi voi­si mie­les­tä­si op­pia Yh­dys­val­loil­ta? En­tä Yh­dys­val­lat Suo­mel­ta?
- Opit­ta­vaa var­mas­ti on puo­lin ja toi­sin. Neu­vo­jen an­ta­mi­ses­sa olen ai­ka pi­dät­ty­väi­nen, el­lei toi­nen osa­puo­li nii­tä it­se pyy­dä. Oman maan ko­ke­muk­sel­la voi hel­pos­ti tul­la aja­tel­leek­si, et­tä ase­ma­maan kan­nat­tai­si tämä tai tuo asia hoi­taa sa­moin kuin me. Mut­ta kun asi­aan pe­reh­tyy sy­väl­li­sem­min, toi­sen osa­puo­len toi­min­ta­ta­val­la on oma his­to­ri­al­li­nen, kult­tuu­ri­nen, ta­lou­del­li­nen ja po­liit­ti­nen taus­tan­sa.

- Op­pia on­kin vai­kea siir­tää ai­na­kaan ko­vin me­kaa­ni­ses­ti kan­sal­ta toi­sel­le. Mi­nus­ta riit­tää pit­käl­le, kun ko­et­taa ym­mär­tää toi­sen maan toi­min­ta­ta­po­ja ja nii­den syi­tä. Se aut­taa vä­hin­tään­kin nä­ke­mään omat toi­min­ta­ta­vat ver­ran­nol­li­ses­ti ja suh­teut­ta­maan nii­tä mui­den toi­min­taan ja eh­kä löy­tä­mään pa­ran­net­ta­vaa. Jos sul­kee mie­len­sä ja ajat­te­lee, et­tä oma po­ruk­ka on pa­ras ja täy­del­li­nen, niin sil­loin mo­net hy­vät vin­kit jää­vät saa­mat­ta. Voi juut­tua pai­kal­leen niin, et­tei sitä it­se edes huo­maa.

Kansalais­dip­lo­matiaa parhaimmillaan
 

Suur­lä­het­ti­läs Hau­ta­lan mu­kaan jon­kin­lai­nen kan­sain­vä­li­nen osaa­mi­nen tai toi­min­ta­ky­ky on ny­ky­ään mo­nis­sa am­ma­teis­sa it­ses­tään­sel­vyys ja ul­ko­mail­la työs­ken­te­ly tai opis­ke­lu on pa­ras tapa kas­vat­taa tar­vit­ta­via ky­kyä. Se on mo­nel­le kään­teen­te­ke­vä ko­ke­mus, joka avaa uu­sia puo­lia niin maa­il­mas­ta kuin omas­ta it­ses­tä.

- Ko­ros­tan kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen ohel­la voi­mak­kaas­ti myös oman maan eli Suo­men tun­te­mus­ta ja ar­vos­tus­ta. Koen, et­tä suo­ma­lai­sen on hyvä toi­mia kan­sain­vä­li­sis­sä yh­teyk­sis­sä ni­me­no­maan suo­ma­lai­se­na. Se ei tar­koi­ta tois­ten ta­po­jen tai kult­tuu­rien vä­hek­sy­mis­tä, päin­vas­toin, mut­ta kui­ten­kin ar­von an­ta­mis­ta omal­le taus­tal­le, his­to­ri­al­le ja ko­ke­muk­sel­le eli suo­ma­lai­suu­del­le. Me­nes­tys kan­sain­vä­li­ses­ti vaa­tii tiet­tyä it­se­tun­toa ja omien läh­tö­koh­tien kun­ni­oit­ta­mis­ta. On it­se hyvä ol­la jo­ta­kin ja edus­taa jo­ta­kin. Ko­pi­oin­ti ja imi­toin­ti ei­vät ole ko­vin kes­tä­vä läh­tö­koh­ta. 

Voi­ko Suo­mi-Ame­rik­ka yh­dis­tyk­sen kal­tai­sen ys­tä­vyys­seu­ran ruo­hon­juu­ri­ta­son va­paa­eh­tois­toi­min­ta tu­kea dip­lo­ma­ti­aa?
- Kyl­lä voi. Täl­lai­nen kan­sa­lais­dip­lo­ma­tia luo mai­den­kin vä­li­siin suh­tei­siin erään­lais­ta pe­rus­taa ja syn­nyt­tää mo­nen­lai­sia yh­teyk­siä Suo­men ja Yh­dys­val­tain kan­sa­lais­ten vä­lil­le, jot­ka ovat tär­keä osa suh­tei­den ko­ko­nai­suut­ta. Ys­tä­vyys­toi­min­nas­ta voi poi­kia mo­nen­lai­sia hank­kei­ta kult­tuu­ris­ta ta­lou­teen. Us­kon sen ole­van suo­ma­lai­sel­le osal­lis­tu­jal­le ta­val­laan myös hy­vää yleis­si­vis­tyk­sen hank­ki­mis­ta, sil­lä se opet­taa ar­vi­oi­maan maa­il­man asi­oi­ta ja op­pi­maan nä­ke­mäs­tään.

Mikä on oma Yh­dys­val­lat-taus­ta­si?
- Yli­o­pis­tos­sa opis­ke­lin jon­kin ver­ran Yh­dys­val­tain his­to­ri­aa ja po­li­tiik­kaa. Dip­lo­maat­tiu­ral­la olen seu­ran­nut maan ke­hi­tys­tä koko ajan. Omaan­kin su­ku­ni his­to­ri­aan kuu­luu siir­to­lai­suut­ta Yh­dys­val­toi­hin, vai­mo­ni puo­lel­la su­ku­yh­tey­det tän­ne ovat ihan elä­vät ja el­vy­täm­me ne ihan oi­keik­si ta­paa­mi­sik­si heti kun pan­de­mi­a­ti­lan­ne sen sal­lii. Työ­ni puo­les­ta olen mat­kus­ta­nut tän­ne eri ot­tei­siin ja teim­me­pä vai­mo­ni He­lin kans­sa myös hää­mat­kam­me tän­ne Yh­dys­val­toi­hin, ker­too suur­lä­het­ti­läs Mik­ko Hau­ta­la. 


Ar­tik­ke­li on jul­kais­tu SAM Ma­ga­zi­ne 1/2021 hel­mi­kuus­sa 2021. 

Lue myös Suur­lä­het­ti­läs Hau­ta­lan vin­kit dip­lo­maat­tiu­raa poh­ti­val­le.