Käytännössä kaikilla meistä on sukulaisia Yhdysvalloissa. Joistain on jäänyt koti-Suomeen vain hataria muistoja. Siirtolaisten tarinoita voi nykyään selvitellä omin päin tai asiantuntijoiden avulla. Tutkimusmatkalle pääsee myös suoraan kotoa tutkimalla joko suomalaisia tai amerikkalaisia siirto­lais­re­kis­tereitä.

Su­vus­sa­ni on kul­ke­nut ta­ri­na iso­tä­dis­tä­ni Tai­mis­ta ja hä­nen mie­hes­tään Kaar­les­ta. He läh­ti­vät nuo­re­na­pa­ri­na mo­nen muun suo­ma­lai­sen ta­paan ha­ke­maan uut­ta al­kua elä­mäl­le Suu­res­ta Län­nes­tä, Poh­jois-Ame­ri­kan Yh­dys­val­lois­ta.

Ker­to­muk­sen mu­kaan tuo­re avi­o­mies ja tu­le­va saar­na­mies Kal­le oli hank­ki­nut mat­kaa var­ten he­rä­tys­kel­lon. Eng­lan­nis­sa, mis­sä mat­ka­lai­set vaih­toi­vat paat­tia, kel­lo jäi kui­ten­kin ve­tä­mät­tä. Pa­ris­kun­ta nuk­kui pom­miin ja myö­häs­tyi New Yor­kin -lai­vas­ta – ja se lai­va oli ni­mel­tään RMS Ti­ta­nic.

Mutta pitääkö huikeankuuloinen juttu paikkansa, vai oliko se vuosien varrella saanut lisäväriä mielikuvituksen puolelta?

Ver­kos­ta löy­ty­vät do­ku­men­tit pa­ne­vat miet­ti­mään. Suo­men siir­to­lai­suu­sins­ti­tuu­tin tie­to­kan­ta ker­too, et­tä pa­ris­kun­ta läh­ti Hel­sin­gis­tä Arc­tu­rus-aluk­sel­la koh­ti Sout­hamp­to­nia 8. tou­ko­kuu­ta 1912 ja jat­koi White Star Line -va­rus­ta­mon Olym­pi­cil­la siel­tä New Yor­kiin viik­koa myö­hem­min.

Kaik­ki tämä ta­pah­tui siis noin kuu­kau­si Ti­ta­ni­cin his­to­ri­al­li­sen haak­si­ri­kon jäl­keen. Eh­kä pom­miin nuk­ku­mi­nen ta­pah­tui siis jo Suo­mes­sa ja myö­häs­tyt­ti läh­töä tääl­tä Eng­lan­tiin. Eh­kä ker­to­mus on vä­rit­ty­nyt sen fak­tan poh­jal­ta, et­tä Olym­pic oli Ti­ta­ni­cin si­sar­lai­va, joka sei­la­si sa­man va­rus­ta­mon vä­reis­sä.

Oli totuus mikä oli, mielenkiintoista on havaita, miten tarkasti tänä päivänä voi jäljittää sukulaistensa liikkeitä yli sadan vuoden takaa.

Tai­min ja Kal­len mat­kus­tu­sai­ka­tau­lut löy­ty­vät Siir­to­lai­suu­sins­ti­tuu­tin verk­ko­si­vuil­ta. Sin­ne on tal­len­net­tu tu­han­sis­ta maa­il­mal­le läh­te­nei­tä suo­ma­lai­sia kos­ke­vat tie­dot, jot­ka al­ku­jaan kir­jat­tiin Suo­men Höy­ry­lai­va Oy:n alus­ten mat­kus­ta­ja­re­kis­te­rei­hin.

Vuo­sien ku­lu­es­sa ja tie­to­jen siir­ty­es­sä pa­pe­ril­ta di­gi­taa­li­sek­si da­tak­si on toki voi­nut tul­la mu­kaan myös vir­hei­tä. Niis­tä ins­ti­tuut­ti­kin va­roit­taa si­vuil­laan.

Tie­to­ja voi on­nek­si myös ver­tail­la ame­rik­ka­lai­siin läh­tei­siin. Hy­pät­kääm­me siis seu­raa­vak­si New Yor­kiin ja El­lis Is­lan­dil­le. Saa­rel­le, jon­ka kaut­ta Yh­dys­val­toi­hin tuli yk­sis­tään vuo­sien 1892–1954 vä­lil­lä yli 12 mil­joo­naa siir­to­lais­ta.

Siir­to­lais­kes­kuk­sen pe­rin­töä yl­lä­pi­tä­vä sää­tiö on di­gi­toit­ta­nut val­ta­van mää­rän in­for­maa­ti­o­ta lai­vo­jen mat­kus­ta­jis­ta. Sen si­vu­jen kaut­ta voi lu­kea al­ku­pe­räi­siä, kä­sin kir­joi­tet­tu­ja mat­kus­ta­ja­lu­et­te­loi­ta ja löy­tää siel­tä fak­to­ja ta­ri­noi­den tu­ek­si.

Pelk­kä tie­to­jen ha­ke­mi­nen käy seik­kai­lus­ta. Kä­si­a­lois­ta ei ole ai­na saa­nut sel­vää, ja sik­si hen­ki­lö­ha­ku­ja teh­des­sä on an­net­ta­va ti­laa luo­vuu­del­le.

Muu­ta­man, ai­ka mo­nen­kin, yri­tyk­sen jäl­keen nap­paa: Kal­le ja Tai­mi ovat saa­pu­neet pe­ril­le Olym­pi­cil­la 22. tou­ko­kuu­ta 1912. Mies 27 ja nai­nen 26 vuo­den ikäi­se­nä. Täs­mää ta­ri­naan, mut­ta vain osin.

On­nek­si tie­to­ja ha­et­ta­es­sa oli muis­tis­sa se, et­tä Kaar­lea kut­sut­tiin ylei­ses­ti Kal­lek­si. Sil­lä ni­mel­lä hän myös mat­kus­ti. Ja on­nek­si Kal­le on ol­lut riit­tä­vän yk­sin­ker­tai­nen nimi, ei­kä sitä ole ko­vin usein kir­joi­tet­tu vää­rin.

Toi­sin on Tai­min koh­dal­la. Hä­nen ni­men­sä kul­kee edel­leen El­lis Is­lan­din tie­dos­tois­sa muo­dos­sa Jan­nie Lak­ja. Suo­ma­lai­nen Siir­to­lai­suu­sins­ti­tuut­ti ja suo­ma­lai­nen Arc­tu­rus-lai­van hen­ki­lö­kun­ta ovat pys­ty­neet säi­lyt­tä­mään etu­ni­met oi­ke­as­sa muo­dos­saan: Tai­mi Lah­ja.

Re­kis­te­rien yl­lä­pi­tä­jät ker­to­vat ot­ta­van­sa vas­taan ylei­söl­tä kor­jauk­sia ni­miin ja mui­hin tie­toi­hin. It­se olen yrit­tä­nyt saa­da joi­tain su­ku­lais­te­ni ni­miä oi­kais­tuk­si. Yli 15 vuo­des­sa ne ei­vät ole päi­vit­ty­neet oi­keik­si.

Virheineenkin matkus­ta­ja­tietojen selailu tarjoaa huiman kurkistuksen 1900-luvun alun maailmaan. Koska Amerikkaan matkusti tuolloin valtavasti siirtolaisia, pyrittiin maassa pitämään jonkinlaista lukua siitäkin, millaista väkeä sinne rantautui.

Lai­van hen­ki­lö­lu­et­te­loon on kir­jat­tu vas­tauk­set esi­mer­kik­si ky­sy­myk­siin sii­tä, on­ko tu­li­ja mo­ni­a­vi­oi­nen tai anar­kis­ti. Tär­kei­tä seik­ko­ja oli­vat myös kun­kin ter­vey­del­li­nen (niin fyy­si­nen kuin hen­ki­nen) ja ta­lou­del­li­nen tila. Jos mu­ka­na oli vä­hin­tään 50 Yh­dys­val­to­jen dol­la­ria, maa­han­pää­sy il­mei­ses­ti hel­pot­tui huo­mat­ta­vas­ti.

Ma­ni­fes­tiin tuli myös il­moit­taa läh­tö­maas­ta lä­him­män omai­sen tie­dot. Tai­min si­sar El­len oli mat­kus­ta­nut uu­del­le man­te­reel­le jo syk­syl­lä 1909. Hä­nel­lä oli eh­kä omin­ta­kei­nen huu­mo­rin­ta­ju, sil­lä hän il­moit­ti asi­a­kir­joi­hin isän­sä osoit­teek­si Hä­meen lää­nin­van­ki­lan. Ei­kä se vää­rin men­nyt, sil­lä siel­lä tämä oli vuo­si­kau­sia – var­ti­ja­na.

Yhdysvaltoihin muuttaneiden ihmisten nimien ja muiden tietojen tallentaminen internetiin on ollut valtava urakka. Sitä varten on käyty läpi noin 65 miljoonaa asiakirjaa. Suuren osan työstä ovat tehneet mormonikirkon vapaaehtoiset.

Tie­to­ko­neel­la se­laa­mi­sen ohel­la su­kun­sa tai tut­tu­jen­sa his­to­ri­oi­ta voi käy­dä ton­ki­mas­sa myös hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Käy­tän­nös­sä se tar­koit­taa mat­kaa New Yor­kiin ja laut­ta­li­pun os­ta­mis­ta Bat­te­ry Par­kin sa­ta­mas­ta tai New Jer­seyn puo­lel­ta Li­ber­ty State Park -puis­ton ran­nas­ta.

Lau­tat ovat sa­mo­ja, joil­la pää­see Va­pau­den­pat­saal­le. El­lis Is­lan­dil­la voi sit­ten ha­keu­tua Fa­mi­ly His­to­ry Cen­te­riin, jos­sa va­paa­eh­toi­set työn­te­ki­jät aut­ta­vat tie­to­jen et­si­mi­ses­sä. Heil­tä voi saa­da myös mo­nen­lais­ta taus­ta­tie­toa ja he ovat in­nok­kai­ta tul­kit­se­maan lai­vo­jen mat­kus­ta­ja­lu­et­te­loi­den sa­rak­kei­ta par­haan­sa mu­kaan.

Mi­nul­le he pys­tyi­vät ker­to­maan esi­mer­kik­si sen, et­tä kos­ka su­ku­lai­sil­la­ni oli koh­tuul­li­ses­ti ra­haa mu­ka­naan, he pää­si­vät to­den­nä­köi­ses­ti suo­raan New Yor­kin sa­ta­maan ei­vät­kä jou­tu­neet jän­nit­tä­mään, jo­not­ta­maan ja syy­nät­tä­vik­si pe­lä­tyl­lä siir­to­lais­tar­kas­tus­ten saa­rel­la.

Reis­sul­la tai verk­ko­seik­kai­lus­sa voi op­pia pal­jon, mut­ta ihan il­mais­ta va­lais­tu­mi­nen ei ai­na tie­ten­kään ole. Jos ha­lu­at muis­tok­si ko­pi­oi­ta ai­dois­ta do­ku­men­teis­ta vaik­ka­pa su­ku­lai­si­a­si kos­kien, niis­tä pi­tää ol­la val­mis pu­lit­ta­maan 20–30 dol­la­ria kap­pa­leel­ta.

Myös Siir­to­lai­sins­ti­tuu­tin verk­ko­ar­kis­ton täy­si­mit­tai­nen käyt­tä­mi­nen on mak­sul­lis­ta. Tun­nuk­set re­kis­te­riin saa vuo­dek­si 30 eu­rol­la. Esi­mer­kik­si su­ku­tut­ki­mus­ta te­ke­vil­le kus­tan­nuk­set ovat koh­tuul­li­set.

Taimin ja Kallen tarinaan julkiset verkkolähteet toivat yhtä ja toista lisäinformaatiota. Suvun piirissä oli aiemmin kerrottu, että kolmesta sisaruksesta ensimmäisenä Yhdysvaltoihin matkusti Taimi, mutta matkus­ta­ja­re­kisterit osoittavat, että Pietari Tapanisen tyttäristä ensimmäisenä Amerikkaan lähti kaksi ja puoli vuotta nuorempi Ellen.

Kaik­ki kol­me, mu­kaan lu­kien iso­äi­ti­ni Vii­vi-Lii­sa (tai Vriv Eli­sa­bet, ku­ten hä­net on El­lis Is­lan­din tie­dos­toon kir­jat­tu), pa­la­si­vat ai­ka­naan ta­kai­sin Suo­meen. Re­kis­te­rit ker­to­vat myös Kal­len mat­kus­ta­neen uu­des­taan Ame­rik­kaan vie­lä vuon­na 1926.

Mon­ta asi­aa jää tut­ki­mus­mat­kai­li­jal­le­kin ar­voi­tuk­sek­si. Pääl­lim­mäi­se­nä se, mikä on lo­pul­li­nen to­tuus he­rä­tys­kel­los­ta ja Ti­ta­ni­cis­ta. Täyt­tä tot­ta ja sa­mal­la suu­ri on­ni on se, et­tä Tai­mi ja Kal­le vuon­na 1912 pää­si­vät hen­gis­sä mää­rän­pää­hän­sä Ohi­oon.

Siel­lä heil­le syn­tyi nel­jä poi­kaa, jois­ta toi­nen eli Juha Man­ner­kor­pi tuli sit­tem­min tun­ne­tuk­si yh­te­nä ai­ka­kau­ten­sa mer­kit­tä­vim­mis­tä suo­ma­lai­sis­ta kir­jai­li­jois­ta.

***

Kir­joit­ta­ja on pir­kan­maa­lai­nen tie­to­kir­jai­li­ja, joka teki toi­mit­ta­ja­na lu­kui­sia työ­mat­ko­ja Yh­dys­val­toi­hin. Hän on myös sel­vit­tä­nyt su­ku­his­to­ri­aan­sa siir­to­lais­re­kis­te­reis­tä.

Si­nä­kin voit et­siä Ame­rik­kaan muut­ta­nei­den jäl­kiä:
https://siir­to­lais­re­kis­te­ri.siir­to­lai­suu­sins­ti­tuut­ti.fi/
https://he­ri­ta­ge.sta­tu­eof­li­ber­ty.org/pas­sen­ger