Mount Hill -kukkulan rinteessä Kaliforniassa, Los Angelesissa, on länsimaiden tunnetuimpiin maamerkkeihin kuuluva Hollywood-kyltti, Hollywood Sign. Sen jokainen kirjain on 14 metriä korkea, ja koko sanalla on mittaa 137 metriä. Hollywood-sana näkyy kauas, koko laakson yli. Se viittaa yhdysvaltalaisen elokuvatuotannon kehtoon, unelmatehtaaseen, jonka tavaramerkki tuli tunnetuksi kaikkialla maailmassa. Vuonna 2023 Hollywood Sign täyttää sata vuotta.
Tänään Mount Hillin rinteellä sijaitsevat kirjaimet ovat nähtävyys, joka houkuttelee matkailijoita yhtä säännöllisenä virtana kuin Hollywood Boulevardin ja Vine Streetin jalkakäytävien Hollywood Walk of Fame. Molemmat ovat nykyajan pyhiinvaelluskohteita.
Hollywood-kyltin historia on kuitenkin monimuotoinen, eivätkä kirjaimet ole aina olleet parrasvaloissa. Alun perin, vuonna 1923, kukkulan rinteellä ei edes lukenut ”Hollywood” vaan ”Hollywoodland”. Kyse oli kiinteistöyhtiön mainostempauksesta, jonka tarkoituksena oli kiinnittää asiakkaiden huomiota ja houkutella uusia asukkaita. Ajatuksena oli purkaa kyltti nopeasti pois, mutta kirjaimet saivat jäädä paikalleen. Niistä tuli kasvavan alueen tunnusmerkki.
Elokuvakaupunki syntyy
Hollywoodista oli tullut osa Los Angelesin kaupunkia jo vuonna 1910. Samaan aikaan seudulla kuvattiin ensimmäinen elokuva, David Wark Griffithin lyhytelokuva In Old California. Seutu oli elokuvien tekemiselle otollista, kaunista säätä – ja valoa – riitti ympäri vuoden, ja lähialueella oli myös filmaattisia maisemia, merenrantaa, vuoristoa ja erämaata.
Elokuvat olivat vielä nuori taiteenmuoto, ja Yhdysvalloissa toiminta oli tähän asti keskittynyt itärannikolle. Thomas A. Edison työskenteli New Jerseyssä ja hallinnoi monia elokuva-alan patentteja. Tämä teki kilpailevien yritysten työn hankalaksi, ja niinpä monet yhtiöt suuntasivat kauemmas länsirannikolle. Jo 1910-luvun alussa useat filmialan yritykset perustivat studionsa Hollywoodiin, josta kasvoi nopeasti viihdeteollisuuden keskus. Alan kehitystä kuvastaa se, että jo vuonna 1916 Griffithin spektaakkelielokuvassa Suvaitsemattomuus (Intolerance) kokonainen babylonialainen kaupunki rakennettiin lavasteena Kalifornian auringon alle.
istock by gettyimages
Ennen pitkää Hollywoodista tuli maailmanlaajuisesti toimivien tuotantoyhtiöiden tyyssija. Jo 1920-luvulla tunnettiin Metro-Goldwyn-Mayer, Warner, Paramount, Fox ja RKO. Hollywoodille muodostui maine tähtien asuinsijana. Charles Chaplin, Lillian Gish, Douglas Fairbanks ja Rudolph Valentino saattoivat kävellä vastaan, eikä ihme, että Hollywoodland-tekstin pystyttäneellä kiinteistöyrityksellä oli suuret odotukset tulevaisuudelle.
H-kirjaimen tragedia
Kiinteistöalan mainoskylttejä oli ympäri Los Angelesia, mutta ”Hollywoodland” edusti markkinoinnin huippua. John Rochen suunnittelemat jättiläiskirjaimet jättivät muut alueen kyltit varjoonsa. Kirjaimet tehtiin kevyistä materiaaleista, kananverkosta, metalliputkista ja peltilevyistä, ja kokonaisuus valmistui heinäkuussa 1923.
Kirjaimet myös valaistiin, jotta ”Hollywoodland” loistaisi yön pimeydessä Los Angelesin yli. Neljä tuhatta hehkulamppua sijoitettiin kahdeksan tuuman välein. Illan hämärtyessä sanat ”Holly”, ”wood” ja ”land” syttyivät yksitellen, minkä jälkeen koko sana leimahti valoon.
Mainoksesta tuli Hollywoodin symboli. Jo 1920-luvulla elokuvakaupunki tunnettiin paitsi menestyksestään myös surullisista tarinoistaan. Aina ei tie maineeseen avautunut yrityksistä huolimatta.
Varhaisen Hollywoodin tunnetuimpiin tragedioihin kuuluu waleslaissyntyisen näyttelijän Peg Entwistlen kohtalo. Entwistle oli muuttanut perheensä mukana Yhdysvaltoihin vuonna 1922 ja kokeillut jo nuorena siipiään näyttämöllä. Kun 20-luvun lopun talouslama iski teatterimaailmaan, Entwistle päätti muuttaa Hollywoodiin, jonka kukoistus jatkui. Murtautuminen julkisuuteen oli kuitenkin vaikeaa, ja nuori näyttelijä pääsi esiintymään vain yhdessä elokuvassa, Thirteen Women (1932), mutta sopimusta ei enää jatkettu. Epätoivoinen Peg Entwistle kiipesi Mount Hill -kukkulalle 18. syyskuuta 1932. Työmiehet olivat jättäneet H-kirjaimen kohdalle tikapuut, Entwistle kiipesi kirjaimen päälle ja syöksyi varmaan kuolemaan.
Tapaus herätti hämmennystä ja muistutti Hollywoodin armottomuudesta. Moni nuori uskoi menestykseen, mutta useimmat joutuivat pettymään.
Hollywoodin ikoni
Hollywoodin unelmatehdas jatkoi menestystään 1930- ja 1940-luvuilla, mutta Mount Hillin mainoskyltti alkoi vähitellen rapistua. Sen H-kirjain tuhoutui kokonaan vuonna 1944, ja vaatimukset koko mainoksen purkamisesta kasvoivat. Tässä tilanteessa Hollywoodin kauppakamari päätti ostaa kyltin, joka oli tullut tutuksi maamerkiksi. Samalla sana ”land” poistettiin ja vain yhdeksän kirjainta jäi jäljelle. Syyskuussa 1949 Hollywood-kyltti sai lopullisen muotonsa.
Ajan hammas koetteli kirjaimia, ja ne olivat säännöllisesti myös ilkivallan kohteena. Kun Kalifornian osavaltio dekriminalisoi kannabiksen hallussapidon, tuntematon aktivisti kiipesi mäelle ja muutti uudenvuodenyönä 1976 pressujen ja muiden apuvälineiden avulla tekstin muotoon HOLLYWeeD. Samanlaista luovuutta on osoitettu myöhemminkin, ja teksti on toisinaan aamu valjetessa ollut HOLYWOOD tai OLLYWOOD.
Hollywood-kyltti on ollut myös yhteishengen nostattaja. Vuonna 1978 kauppakamari käynnisti Save The Sign -kampanjan, jonka tavoitteena oli kerätä 250 000 dollaria rakennelman uusimiseksi. Moni tunnettu tähti ja mediapersoona Gene Autrysta Hugh Hefneriin lahjoitti varoja projektiin. Kerrotaan, että kahdeksalta maalarilta kului kirjainten ehostamiseen 300 gallonaa maalia. Teräspalkeilla rinteeseen kiinnitetyt kirjaimet upotettiin aiempaa syvemmälle, jotta ne kestäisivät entistä paremmin tuulen tuiverrusta.
Hollywood-kyltti on satavuotisen historiansa aikana nähnyt sekä rappion että loiston päiviä. Ehkä juuri siksi se sopii unelmakaupungin tunnusmerkiksi. Mount Hillin legendaariset kirjaimet vilahtavat säännöllisesti niin aikakauslehdissä kuin televisio-ohjelmissakin. Ne ovat sekä matkailuvaltti, jonka suosio tuntuu ehtymättömältä, että olennainen osa Yhdysvaltain kulttuurihistoriaa.
***
Hannu Salmi on kulttuurihistorian professori Turun yliopistossa. Hän on tutkinut laajasti 1800- ja 1900-lukujen historiaa ja julkaissut useita kirjoja elokuvan historiasta.
