Kan­sain­vä­li­ses­sä po­li­tii­kas­sa on täl­lä het­kel­lä har­vo­ja sel­lai­sia ele­ment­te­jä, joi­hin ala­ti ki­ris­ty­vä suur­val­ta­kil­pai­lu ei vai­kut­tai­si.

Pre­si­dent­ti Joe Bi­de­nin hal­lin­to jul­kai­si lo­ka­kuus­sa 2022 uu­det tur­val­li­suus- ja puo­lus­tus­st­ra­te­gi­an­sa sekä ydi­na­se- ja oh­jus­puo­lus­tu­sa­jat­te­lua avaa­vat do­ku­men­tit. Asi­a­kir­jo­jen poik­ki­leik­kaa­va kä­si­te on ”stra­te­gi­nen kil­pai­lu” – Yh­dys­val­to­jen ja sen liit­to­lais­ten sekä Kii­nan ja Ve­nä­jän vä­li­nen kamp­pai­lu tu­lee hal­lin­non mu­kaan mää­rit­tä­mään tu­le­vien vuo­si­kym­men­ten kan­sain­vä­lis­tä jär­jes­tys­tä. Muo­toi­lu on jat­ku­moa Do­nald Trum­pin hal­lin­non vuon­na 2017 lan­see­raa­mal­le suur­val­ta­kil­pai­lu-kä­sit­teel­le, joka on sit­tem­min yleis­ty­nyt pait­si po­lii­tik­ko­jen pu­heis­sa myös kan­sain­vä­li­sis­sä me­di­ois­sa ja tut­ki­ja­pii­reis­sä.

Bi­de­nin hal­lin­nol­le val­ti­oi­den vä­li­nen kil­pai­lu on pait­si val­lit­se­va asi­ain­ti­la myös po­liit­ti­nen oh­je­nuo­ra; sekä ku­vaus kan­sain­vä­li­ses­tä jär­jes­tel­mäs­tä et­tä stra­te­gi­nen kom­pas­si, jon­ka avul­la USA maa­il­maa lä­hes­tyy. Yh­dys­val­to­jen pää­a­si­al­li­set haas­ta­jat ovat Kii­na (pi­dem­män ai­ka­vä­lin haas­te) ja Ve­nä­jä (akuut­ti uh­ka). Täs­tä ke­hyk­ses­tä on syn­ty­nyt vii­me vuo­si­na laa­ja puo­lu­e­ra­jat ylit­tä­vä yh­tei­sym­mär­rys Was­hing­ton D.C.:ssä.

Pe­kin­gis­sä ja Mos­ko­vas­sa on vas­taa­vas­ti kat­sot­tu maa­il­maa suur­val­tai­lu­kil­pai­lu­ke­hi­kon läpi jo huo­mat­ta­vas­ti pi­dem­pään kuin län­nes­sä. Mut­ta mis­tä suur­val­ta­kil­pai­lu oi­kein kum­pu­aa, ja mi­ten suur­val­lat, eri­tyi­ses­ti Yh­dys­val­lat, nä­ke­vät suur­val­ta­kil­pai­lun maa­il­man? Mil­lä kei­noin suur­val­lat kes­ke­nään kil­pai­le­vat? Mitä vai­ku­tuk­sia kiih­ty­väl­lä suur­val­ta­kil­pai­lul­la on Eu­roo­pal­le ja Suo­mel­le?

Kamppailu kansainvälisen järjestyksen tulevaisuudesta

Suur­val­ta­po­li­tii­kas­ta pu­hut­ta­es­sa on usein ta­pa­na kes­kit­tyä lii­ak­si­kin so­ti­laal­li­sen ja ta­lou­del­li­sen val­ta­ta­sa­pai­non muu­tok­siin. Täl­lai­nen lä­hes­ty­mis­ta­pa si­vuut­taa kui­ten­kin suur­val­ta­kil­pai­lun ide­o­lo­gi­suu­den, joka ki­tey­tyy ar­voi­hin ja eri­lai­siin nä­ke­myk­siin kan­sain­vä­li­sen jär­jes­tyk­sen tu­le­vai­suu­des­ta. Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen kan­sain­vä­li­sen jär­jes­tyk­sen ra­ken­nus­pa­li­koi­ta ovat ol­leet pait­si alu­eel­li­nen kos­ke­mat­to­muus ja su­ve­re­ni­teet­ti myös län­ti­sel­le ar­vo­yh­tei­söl­le tär­ke­ät ih­mi­soi­keu­det, oi­keus­val­ti­o­pe­ri­aa­te ja 90-lu­vul­ta läh­tien myös de­mok­ra­tia. Tämä ko­ko­nai­suus ei ny­kyi­sel­lään vas­taa Kii­nan tai Ve­nä­jän tu­le­vai­suu­den vi­si­oi­ta.

Toi­sin kuin Mos­ko­vas­sa, Pe­kin­gis­sä to­sin näh­dään tiet­ty­jen jär­jes­tel­män osien, ku­ten il­mas­to- ja va­paa­kaup­pa­re­gii­min, pal­ve­le­van Kii­nan pit­kän ai­ka­vä­lin int­res­se­jä. Myös Yh­dys­val­to­jen si­tou­tu­mi­nen yh­teis­työ­hön il­mas­ton, ter­vey­den ja va­paa­kau­pan sa­roil­la oli ky­see­na­lais­ta pre­si­dent­ti Trum­pin kau­del­la. Toi­sin kuin edel­tä­jän­sä, Bi­den on van­no­nut kan­sain­vä­lis­tä joh­ta­juut­ta, mut­ta myös al­le­vii­van­nut, et­tä de­mok­raat­ti­set ja au­to­ri­taa­ri­set val­ti­ot kamp­pai­le­vat pa­rai­kaa kan­sain­vä­li­sen jär­jes­tyk­sen tu­le­vai­suu­des­ta.

Suur­val­ta­kamp­pai­lus­sa on li­säk­si kyse sta­tuk­ses­ta, ar­vo­val­las­ta ja tun­nus­tuk­ses­ta. Joh­ta­van val­ti­on ase­man hei­ken­ty­es­sä nou­se­vat suur­val­lat kai­paa­vat tun­nus­tus­ta jär­jes­tel­män muil­ta toi­mi­joil­ta. Tämä dy­na­miik­ka nä­kyi Kii­nan herk­kä­hi­pi­äi­syy­des­sä ko­ro­na­pan­de­mi­an al­ku­pe­rää tut­kit­ta­es­sa sekä Yh­dys­val­to­jen edus­ta­jain­huo­neen pu­he­mie­hen Nan­cy Pe­lo­sin taan­noi­sen Tai­wa­nin vie­rai­lun yh­tey­des­sä.

Toki myös las­ke­vat suur­val­lat ovat huo­lis­saan sta­tuk­ses­taan. Ve­nä­jän hyök­käys­so­taa Uk­rai­nas­sa on vai­kea se­lit­tää il­man Pu­ti­nin ha­lua pa­laut­taa maan­sa Neu­vos­to­lii­ton kal­tai­seen ku­kois­tuk­seen. Myös nar­ra­tii­vit ovat suur­val­ta­kamp­pai­lun kes­ki­ös­sä. Kii­nan pyr­ki­mys hyö­dyn­tää ko­ro­na­pan­de­mi­an al­ku­kuu­kau­sia oman jär­jes­tel­män­sä yli­ver­tai­suu­den ko­ros­ta­mi­seen, Ve­nä­jän di­sin­for­maa­ti­o­kam­pan­jat Yh­dys­val­to­jen vaa­leis­sa, pu­hu­mat­ta­kaan Do­nald Trum­pin ta­vas­ta käyt­tää ter­me­jä ku­ten Kii­na-vi­rus tai Wu­han-vi­rus, il­men­tä­vät tätä ulot­tu­vuut­ta.

Laa­jem­pi esi­merk­ki sy­väl­le juur­tu­nei­den nar­ra­tii­vien vai­ku­tuk­ses­ta on suh­tau­tu­mi­nen Uk­rai­nan so­taan glo­baa­lis­sa ete­läs­sä, jos­sa konf­lik­tia ei vält­tä­mät­tä näh­dä Ve­nä­jän im­pe­ri­a­lis­ti­se­na pyr­ki­myk­se­nä vaan jopa län­nen ai­heut­ta­ma­na.

Suurval­ta­kil­pailun työkalut

Suur­val­lat hyö­dyn­tä­vät kil­pai­lun maa­il­mas­sa laa­jaa kei­no­pak­kia. Kyse on luon­nol­li­ses­ti so­ti­laal­li­ses­ta val­las­ta, eli ky­vyk­kyyk­sien, liit­to­lais­suh­tei­den sekä tu­ki­koh­ta­ver­kos­to­jen ke­hit­tä­mi­ses­tä. Ta­lou­del­li­sen val­lan osal­ta käy­tös­sä on kat­ta­va pa­let­ti pa­kot­tei­ta ja muu­tok­sia elin­kei­no­po­li­tiik­kaan. Yh­dys­val­lois­sa Chips and Scien­ce Act sekä Val­koi­sen ta­lon hil­jat­tain il­moit­ta­mat puo­li­joh­tei­siin ja si­rui­hin liit­ty­vät vien­ti­ra­joi­tuk­set pyr­ki­vät suo­jaa­maan tek­no­lo­gi­sia in­no­vaa­ti­oi­ta ja sa­mal­la hi­das­ta­maan kil­pai­li­joi­den ke­hi­tys­tä.

Ve­nä­jä on hyö­dyn­tä­nyt ener­gia-aset­ta mur­taak­seen län­nen yh­te­näi­syyt­tä, ja Kii­nan ener­gi­a­riip­pu­vuu­det li­sää­vät me­ri­reit­tien hal­lin­nan stra­te­gis­ta mer­ki­tys­tä ja va­rus­te­lu­kil­pai­lua in­do­pa­si­fi­sel­la alu­eel­la. Suur­val­lat pyr­ki­vät li­säk­si muo­vaa­maan ar­vo­ket­ju­ja si­ten, et­tä kriit­ti­siä kom­po­nent­te­ja tuo­te­taan ys­tä­väl­li­sis­sä mais­sa. Inf­rast­ruk­tuu­rin sa­ral­la G7-maat ovat puo­les­taan pyr­ki­neet luo­maan vaih­to­eh­to­ja Kii­nan vyö ja tie -hank­keel­le.

Suur­val­ta­kil­pai­lu näyt­täy­tyy myös kan­sain­vä­lis­ten ins­ti­tuu­ti­oi­den ken­täl­lä. Yh­tääl­tä Kii­na ja Ve­nä­jä ovat jo kau­an pyr­ki­neet mää­rit­tä­mään agen­daa esi­mer­kik­si Kan­sain­vä­li­sen te­le­vies­tin­tä­lii­ton puit­teis­sa, ja ra­ken­ta­neet vaih­to­eh­toi­sia ins­ti­tuu­ti­oi­ta ku­ten Shang­hain yh­teis­työ­jär­jes­tön ja Aa­si­an inf­rast­ruk­tuu­ri-in­ves­toin­ti­pan­kin. Toi­saal­ta va­kiin­tu­neet kan­sain­vä­li­set ins­ti­tuu­ti­ot ku­ten WHO, pu­hu­mat­ta­kaan YK:n tur­val­li­suus­neu­vos­tos­ta, ovat pää­ty­neet kil­pa­ken­tik­si Yh­dys­val­to­jen, Kii­nan ja Ve­nä­jän vä­lil­lä.

Uk­rai­nan so­dan myö­tä Nato on pa­lan­nut USA:n ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kan kes­ki­öön, mut­ta Yh­dys­val­lat on li­säk­si pa­nos­ta­nut uu­siin ins­ti­tuu­ti­oi­hin Aa­si­as­sa, kes­kei­sim­pi­nä yh­teis­työ Aust­ra­li­an, In­ti­an ja Ja­pa­nin kans­sa ”Qu­a­din” puit­teis­sa sekä Bri­tan­ni­an ja Aust­ra­li­an kans­sa sol­mit­tu AU­KUS-so­pi­mus.

Suomi ja Eurooppa suurval­ta­kil­pailun maailmassa

Kan­sain­vä­li­ses­sä po­li­tii­kas­sa on täl­lä haa­vaa har­vo­ja sel­lai­sia ele­ment­te­jä, jot­ka sääs­ty­vät suur­val­ta­kil­pai­lul­ta. Täl­lä on vai­ku­tuk­sia pie­nem­pien toi­mi­joi­den liik­ku­ma­ti­laan. Usein vaih­to­eh­dot vä­he­ne­vät: Suo­men ase­ma so­ti­las­liit­toon kuu­lu­mat­to­ma­na maa­na ei muut­tu­nees­sa tur­val­li­suus­po­liit­ti­ses­sa ti­lan­tees­sa oli­si enää toi­mi­va stra­te­gia.

Toi­saal­ta suur­val­ta­kamp­pai­lu voi ava­ta yl­lät­tä­viä ti­lai­suuk­sia. Moni in­do­pa­si­fi­sen alu­een val­tio sai mah­dol­li­suu­den kor­va­ta Kii­nan tar­jo­a­mat ko­ro­na­ro­kot­teet län­si­mai­den vas­taa­vil­la, kun Yh­dys­val­lat ja sen kump­pa­nit ha­vah­tui­vat Kii­nan pyr­ki­myk­siin kas­vat­taa vai­ku­tus­val­taan­sa ro­ko­te­dip­lo­ma­ti­al­la. Suu­rim­man osan ajas­ta kan­sain­vä­li­sen jär­jes­tel­män blok­kiu­tu­mi­nen kui­ten­kin pa­kot­taa pie­nem­mät val­ti­ot va­lit­se­maan puo­len­sa.

Eu­roop­pa ei ole suur­val­ta­kamp­pai­lun si­vus­ta­kat­so­ja tai pe­li­kent­tä, vaan osal­li­nen. Tämä kos­kee myös Suo­mea osa­na EU:ta ja pian Na­toa. Uk­rai­nan so­dan myö­tä Eu­roop­pa on jää­dyt­tä­nyt suh­teen­sa Ve­nä­jään, ja sota on vai­kut­ta­nut ne­ga­tii­vi­ses­ti myös Kii­na-suh­tei­siin. Yh­dys­val­lois­sa val­loil­laan ole­va kä­si­tys suur­val­ta­kil­pai­lus­ta pa­kot­taa jat­kos­sa Eu­roo­pan va­lit­se­maan Was­hing­to­nin ja Pe­kin­gin vä­lil­lä yhä use­am­mas­sa asi­a­ky­sy­myk­ses­sä. Sa­mal­la Eu­roo­pan uni­o­nin ja sitä kaut­ta myös Suo­men roo­lik­si jää­nee Yh­dys­val­to­jen ja mui­den suur­val­to­jen muis­tut­ta­mi­nen sii­tä, et­tä glo­baa­li­haas­tei­siin – pan­de­mi­oi­hin sekä il­mas­to-, ruo­ka- ja ener­gi­ak­rii­sei­hin – vas­taa­mi­nen vaa­tii sek­to­ri­koh­tais­ta yh­teis­työ­tä myös ki­ris­ty­vän kil­pai­lun maa­il­mas­sa.

***

Vil­le Sink­ko­nen on tut­ki­ja­toh­to­ri Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin Yh­dys­val­to­jen po­li­tii­kan ja val­lan tut­ki­mus­kes­kuk­ses­sa. Nä­ke­myk­set ovat kir­joit­ta­jan omia.