Maailmantalouden myllerryksessä, geopoliittisten riskien kasvaessa lännen ja idän, demokratioiden ja autoritaaristen maiden välisessä kaupassa, Euroopan unionin ja Suomen on järkevää tiivistää ja monipuolistaa kauppasuhteitaan Yhdysvaltojen kanssa. Erityisesti Suomella on nyt etsikkoaikansa tiivistää USA-yhteistyötä eri tavoin.
Jo reilu vuosi sitten EU ja USA käynnistivät uudenlaisen, kauppaa ja teknologiaa koskevan ”EU-USA Trade and Technology Council” -yhteistyön. Sen avulla pyritään lisäämään kahdenvälistä yhteistyötä markkinoiden sääntelyssä ja samalla luomaan kansainväliselle kaupalle uusia pelisääntöjä esimerkiksi tekoälystä tai kiertotaloudesta.
Suomenkin elinkeinoelämä voi tämän yhteistyön kautta puuttua mahdollisiin ongelmiin kahdenvälisessä kaupassa, mutta olla myös aktiivinen, kun EU ja USA linjaavat yhteisiä pelisääntöjä talouden digitalisaatiosta ja ilmastoneutraalista, vihreästä taloudesta. Elinkeinoelämän keskusliitossa keräämme parhaillaan suomalaisyritysten toiveita ja näkemyksiä, joita EU:n kautta voimme nostaa esille keskusteluissa Yhdysvaltojen kanssa.
Suomella ainutlaatuinen tilaisuus syventää suhdetta Yhdysvaltojen kanssa
Viimeisen vuoden aikana Suomen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi useista eri syistä, joista keskeisin on Venäjän aloittama Ukrainan sota Euroopassa.
Suomen kannalta hyvin valmisteltu ja erittäin onnistuneesti ajoitettu hävittäjähankinta loi jo pohjan aivan uudenlaiselle kumppanuudelle Yhdysvaltojen kanssa. Tämä maailman ensimmäinen viidennen hävittäjäsukupolven häivehävittäjä F-35 on Yhdysvaltojen ylpeyden aihe ja Suomi pääsee tämän johdosta rakentamaan uudenlaista yhteistyötä amerikkalaisten kanssa.
Suomen nopeasti valmisteltu ja päätetty Nato-hakemus antoi myös Yhdysvalloille selkeän viesti Suomen valitsemasta linjasta suurvaltajännitteiden kasvavassa maailmassa, mistä esimerkkinä on Yhdysvalloissa poikkeuksellisen nopeasti ja sujuvasti sujunut Suomen Nato-hakemuksen hyväksyminen. Yhdysvalloissa ei ole enää tarpeen pohtia, kenen joukoissa poliittisesti ja taloudellisesti Suomi haluaa seisoa geopolitiikan pyörteissä.
F-35-kaupat ja Nato-jäsenyys ovatkin vahvistaneet Suomen maakuvaa Yhdysvalloissa enemmän kuin ehkä yksikään virallinen maakuvakampanja on koskaan onnistunut tekemään. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa on poikkeuksellisen paljon kiinnostusta Suomea kohtaan, vaikka vielä tovi sitten pelättiin sotaa käyvän naapurimme Venäjän kasvattaneet Suomen maariskiä merkittävästi amerikkalaisten sijoittajien silmissä. Toki Atlantin toiselta puolen katsottuna olemme yhä pieni maa ison ja aggressiivisen naapurimaan vieressä, mutta F-35-kaupat ja Nato-jäsenyys tuovat yhteiskuntaamme turvaa ja ennakoitavuutta sekä rauhoittavat sijoittajien mieliä.
F-35-kaupat avaavat ovia laajemmalle yritysyhteistyölle
Hävittäjähankinnoissa ei enää tunneta perinteisiä vastakauppoja, mutta käytännössä Suomikin on sopinut F-35-hävittäjäkauppojen yhteydessä, että hävittäjien tarjoaja Lockheed Martin -jättikonserni kumppaneineen tekee suomalaistoimijoiden kuten Patrian ja Instan kanssa suoraan hävittäjähankintaan ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvää puolustusteollista yhteistyötä noin 30 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta eli noin 3 miljardilla eurolla. Puolustusministeriö on arvioinut tämän hävittäjäkauppojen ja puolustusteollisen yhteistyön suoran kotimaisen työllisyysvaikutuksen olevan 4 500 henkilötyövuotta ja välillisen 1 500 henkilötyövuotta.
Kun Tanska ja Norja hankkivat muutama vuosi sitten Yhdysvalloilta F-35-hävittäjiä, nämä sopivat laajemmasta kaupallisesta yritysyhteistyöstä Lockheed Martinin ja sen kumppaneiden kanssa. Vastaavalla tavalla Suomen on nyt syytä syventää kaupallista ja teollista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
Puolustusteollisuuden ohella amerikkalaisia yrityksiä kiinnostaa Suomen monipuolinen teknologinen osaaminen älyinfrasta digitalisaatioon ja biotalouteen. Lockheed Martinin edustajat ovat Suomen-vierailuiden yhdessä korostaneet siviilipuolen kasvavaa merkitystä teknologian ja innovaatioiden lähteenä tulevaisuuden puolustusteollisuudelle sekä vahvaa kiinnostusta Suomen osaamista kohtaan.
Tällöin tarkoitetaan valtion suoran hankintaprosessin ulkopuolista kaupallista ja teollista yhteistyötä, joka voi koskettaa esimerkiksi televiestintää tai tekoälyn sekä datan hyödyntämistä, ympäristö- ja energiateknologiaa, avaruus- tai arktista teknologiaa tai jopa infrastruktuuriratkaisuita. Siviiliteollisuuden ratkaisut ja teknologia ovat nykyisin keskeinen osa puolustusteollisuuden uudistumista ja kilpailukyvyn vahvistamista.
Samalla on muistettava, että Nato-jäsenyyden kautta Suomi pääsee mukaan muiden Nato-maiden puolustusteollisiin hankintoihin, mikä ei ollut aikaisemmin mahdollista. Yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa ei ainakaan heikennä mahdollisuuksiamme pärjätä näissä hankinnoissa.
Suomen vahvistettava pikaisesti läsnäoloaan Yhdysvalloissa
Tanskan ja Norjan mallin mukainen uusi yritysyhteistyö vaatii Suomelta uudenlaista osaamista ja resursseja Yhdysvalloissa. Suomen on oltava nyt vahvemmin läsnä Yhdysvalloissa. Siksi ensimmäinen käytännön toimi tulee olemaan syksyn aikana uuden kaupallisen asiantuntijaresurssin hankkiminen Washingtoniin edistämään Suomen kaupallisia intressejä yhdessä Suomen suurlähetystön ja Business Finlandin sekä muiden kumppaneiden kanssa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Suomen johtavat talousalueet ja yrityskeskittymät, niin sanotut Kuutoskaupungit Espoo, Helsinki, Vantaa sekä Oulu, Tampere ja Turku, ovat mukana yhdessä rakentamassa tätä yhteistyötä ja rahoittamassa uuden kaupallisen asiantuntijan saamista Yhdysvaltoihin. Tämän asiantuntijan toivotaan aloittaman vuodenvaihteessa Lockheed Martin-yhteistyön kehittäminen Washingtonissa.
Seuraavien 2-4 vuoden aikana Suomen on hyödynnettävä kaupallisestikin tämä kasvava kiinnostus Suomea ja sen teknologiasta osaamista kohtaan. Tämä avaa uusia ovia Suomen viennille ja myös investoinneillekin sekä innovaatio- ja tutkimusyhteistyölle Yhdysvaltojen kanssa, joka jo nyt taitaa olla laajasti arvioituna Suomen tärkein kauppakumppani.
Suomen tavara- ja palvelukauppa sekä keskinäiset investoinnit ovat kasvaneet viime vuosina Yhdysvaltojen kanssa, mistä tuoreimpana esimerkkinä Fortumin ja Microsoftin yhteishanke Espoossa. Tänä päivänä yli 250 suomalaisyritystä on tytäryhtiön kautta läsnä Yhdysvalloissa ja ne luovat yli 100 000 työpaikkaa maahan, jossa ”American Jobs First” on johtava periaate myös presidentti Bidenin kauppa- ja talouspolitiikassa. Suomalaisyritysten lokaalin läsnäolon merkitys Yhdysvalloissa korostuu entisestään.
Suomi on ottamassa selvästi ulkomaankaupassaan pari piirua länteen, mikä on fiksu valinta uudessa geopoliittisessa tilanteessa markkinoilla, joilla Venäjä eristäytyy ja Kiinankin riskit pitää uudelleenarvioida. Seuraavaksi Suomen on osattava syventää laajasti kaupallista ja teollista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa sekä yliopistojen ja opiskelijoiden yhteistyötä. Jo nuorena hankitut luontevat kontaktit ja kokemukset varmistavat yhteistyön sujuvuuden myös seuraavien sukupolvien kesken Atlantin ylitse.
***
Timo Vuori on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kauppapolitiikan johtaja. Vuori vastaa kansainvälisen kaupan ja kauppapolitiikan vaikuttamisesta sekä sitä tukevasta yhteistyöstä.
