Suomalaisten yritysten kiinnostus Yhdysvaltojen markkinoita kohtaan on ilahduttavan voimakkaassa nousussa. Yritysten aktivoitumiseen ja viennin kasvuun on useita syitä, joista tärkeimpiä ovat USA:n suotuisa talouskehitys ja kysynnän kasvu, Kiinan markkinoiden vaikeutuminen geopoliittisista jännitteistä ja pandemiasta johtuen sekä Venäjän markkinan sulkeutuminen maan Ukrainassa käymän hyökkäyssodan seurauksena.
Suomalaisyritysten kannalta merkittävin yksittäinen muutos USA:n markkinoilla on suurvallan ennen näkemätön halu panostaa infrastruktuurinsa kehittämiseen. Taustalla on paitsi pyrkimys hidastuttaa ilmastonmuutosta, mutta myös vuosikymmenien aikana kumuloitunut investointivelka kriittisen infrastruktuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Julkista ja yksityistä rahaa kohdennetaankin nyt valtavasti erityisesti digitaalisen ja vihreän siirtymän mahdollistamiseen.
Tämä kaksoissiirtymäksi kutsuttu massiivinen muutos leikkaa läpi useiden teollisuuden ja palveluliiketoiminnan alojen. Useat analyytikot arvioivat kaksoissiirtymään panostamisen jatkuvan voimakkaana siinäkin tapauksessa, että ensi vuoden vaaleja seuraisi vallanvaihdos. Tästä pitää huolen demokraattien ja republikaanien yhteisymmärrys siitä, ettei Yhdysvalloilla ole varaa antaa periksi suurvaltakilpailussa Kiinaa vastaan.
Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on poikkeuksellisen vahvaa tarjoomaa kaksoissiirtymään: 5G-tietoliikenneverkot, datatalouden, automatisaation ja tekoälyn sovellukset, liikenteen ja logistiikan älyratkaisut, uusiutuvien energiamuotojen teknologiat, sähköistämiseen ja vähähiilisyyteen liittyvät tuotteet ja palvelut, bio- ja kiertotalouden ratkaisut, ja niin edelleen.
Kaksoissiirtymää edistävät ratkaisut edellyttävät muutakin kuin kysynnän ja tarjonnan kohtaamista b2b-, b2g- tai b2c-tasolla. Syvyyttä tarvitaan, sillä kaksoissiirtymässä on useimmiten kyse myös merkittävistä yhteiskunnallisista ja poliittisista valinnoista. Nämä valinnat kytkeytyvät luonnollisesti moniin sektoripolitiikkoihin (erityisesti energia-, ympäristö-, luonnonvara-, liikenne-, data-, yhteys-, innovaatio-, teollisuus-, kuluttaja-, kilpailu- ja valtiontukipolitiikkaan), mutta ovat myös kiinteästi yhteydessä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja sosiaalisia kysymyksiä koskeviin tavoitteisiin erityisesti kunta ja aluetasolla
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus korostuvat
Yhdysvaltojen poliittisen kahtiajaon ja yhteiskunnallisten jännitteiden johdosta kaksoissiirtymään liittyviä hankkeita tarkastellaan enenevässä määrin myös yksilöiden ja eri yhteisöjen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Näin toimitaan esimerkiksi Los Angelesissa, jossa kaksoissiirtymää vauhdittavat 2026 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen ja 2028 olympialaisten isännöimisen vaatimukset.
Metropolin poliittiset päättäjät korostavat yhteen ääneen, että investointeja tehdään infrastruktuuriin vain, jos ne hyödyttävät kaupunkilaisia myös kisojen jälkeen ja osaltaan vahvistavat sosioekonomista, kulttuurista, etnistä ja rodullista tasa-arvoa.
Suomalaisyritykset ovat tarttuneet hanakasti Los Angelesin ja Yhdysvaltojen muiden metropolien kaksoissiirtymän markkinamahdollisuuksiin. Yrityksistä moni on saattanut alkuvaiheessa yllättyä yhteiskunnallisten ja sosiaalisten kysymysten merkityksestä julkisten hankintojen kilpailutuksissa, joissa niitä korostetaan ympäristöosaamisen, teknologisen suorituskyvyn ja muiden kriteerien rinnalla. Tämän tiedostettuaan suomalaisyrityksillä on usein hyvät edellytykset vastata vaatimuksiin.
Suomalaisen yhteiskuntamallin ja lainsäädännön tasa-arvoa ja tasavertaisuutta koskeviin vaatimuksiin mukautuminen tarjoaa yrityksille hyvät lähtökohdat Yhdysvaltojen erittäin kilpailuilla markkinoilla toimimiseen. Voidaan puhua jopa laaja-alaiseen ESG-osaamiseen (Environmental, Social, Governance –kyvykkyys) perustuvasta sisäänrakennetusta kilpailukyvystä, joka suomalaisyrityksillä on valttinaan. Tästä kyvykkyydestä tulee viestiä entistä rohkeammin ja terävämmin.
Luottamus on ratkaisevan tärkeä komponentti
Riittävä yhteiskunnallinen luottamus on perusedellytys yksilöiden ja väestöryhmien tasavertaiselle ja yhdenmukaiselle kohtelulle. Yhdysvalloissa luottamuksen taso saa kansalaisten ja instituutioiden mielissä yhä alempia arvosanoja. Moni keskustelukumppani on hämmästynyt kuullessaan suomalaisesta luottamusyhteiskunnasta ja erityisesti kansalaisten vahvasta luottamuksesta poliittisia päätöksentekijöitä ja hallintoa kohtaan. Vielä enemmän ihmetystä herättää se, että myös hallitusvastuussa olevien puolueiden ja jopa hallituksen ja opposition välillä on Suomessa perinteisesti vallinnut perusluottamuksen ilmapiiri keskinäisestä kilvoittelusta huolimatta.
On selvää, että luottamusyhteiskunta on viime aikoina kärsinyt tuntuvia kolhuja Suomessakin. Kehityskulku on herättänyt tarpeellista keskustelua siitä, ettei luottamusyhteiskuntaa tule pitää itsestäänselvyytenä. Luottamusyhteiskunta ja luottamus Suomeen eivät ole itsessään varsinainen vientituote. Luottamus on kuitenkin keskeinen ja jopa ratkaisevan tärkeä komponentti, kun yritykset pyrkivät päihittämään kilpailijansa. Yrityksen kotimaalla on merkittävä ja moninainen rooli yritykseen kohdistuvan luottamuksen synnyttämisessä ja vaalimisessa
Petteri Orpon hallituksen ohjelma painottaa vahvasti Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisen suhteen laaja-alaista kehittämistä ja syventämistä. Kasvavia odotuksia kohdistetaan niin viranomaisiin, yrityksiin, tutkimuslaitoksiin kuin kansalaisyhteiskuntaankin. Uutena elementtinä tavoitteisiin pyrkimisessä on Suomen jäsenyys NATO:ssa, joka vahvistaa Yhdysvalloissa luottamusta Suomea ja suomalaisia yrityksiä kohtaan avaten uudenlaisia markkinamahdollisuuksia. Mikä on NATO-jäsenyyden markkina-arvo Suomelle? Sen konkreettista merkitystä mittaamme tulevien kuukausien ja vuosien kuluessa – itseemme, toisiimme ja amerikkalaisiin kumppaneihimme vahvasti luottaen
Okko-Pekka Salmimies toimii Suomen pääkonsulina Los Angelesin pääkonsulaatissa. Suurlähettiläs Salmimies edustaa Suomea Yhdysvaltojen kolmessatoista läntisessä osavaltiossa ja hän on ollut ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1997 lähtien
