Yhdistyksemme lähes 80-vuotisen historian aikana rahoituskanavat ovat vaihdelleet paljon. Tuloja olemme saaneet muun muassa kielikouluista, matkatoimistosta ja päiväkodeista. Kuitenkin kaiken rahoituksen perustana ovat olleet jäsenmaksutulot, jotka olivat viime vuonna enää 125 000 euroa. Valtionavustusta saamme tänä vuonna 140 000 euroa. Saamme siis vuosittaista ”käyttörahaa” (poissuljettuna sijoitukset) niin julkisista lähteistä kuin jäsenmaksuista. Mutta molemmat näistä rahoituslähteistä ovat tulevaisuudessa epävarmoja ja vähenemään päin. Mitäs tehdään?
Valtiontuki astui mukaan kuvaan jo hyvin varhain (1946). Julkinen tukemme tulee opetusministeriön jakamista veikkausvoittorahoista. Kuten tiedämme, tämä rahoitusinstrumentti on uudistuksen alla eikä varmuutta sen tulevaisuudesta ole. Emme siis voi laskea sen varaan.
Voimme tietenkin säästää, mutta pelkona olisi, että säästäisimme itsemme hengiltä. Tämä tarkoittaisi ensisijaisesti palveluidemme rajua karsimista ja mahdollisesti myös henkilökunnan vähentämistä. Se taas heikentäisi palvelujen laatua, kesätyöohjelmat loppuisivat ja lehden tekeminen siirtyisi vapaaehtoisille. Tällä tiellä SAM:stä tulisi vapaaehtoisten pyörittämä yhdistys. Ei kuulosta hyvältä.
Mutta takaisin tämänhetkiseen rahoitukseen. Jäsenmaksutulomme pienenevät vuosi vuodelta. Tämä alaspäin viettävä suunta on ollut tunnistettavissa jo vuosikymmeniä eikä koske vain SAM:ia, vaan monia pitkän ja uljaan historian omaavia järjestöjä. Järjestöjen jäsenyys ei enää joko kiinnosta tai siihen ei ole aikaa. Ja ne, joilla olisi aikaa, eivät ole uudistajia tai digihirmuja, joita interaktiivinen someosallistaminen vaatisi. Tässä on ristiriita, joka vaatii yhteensovittamista.
Yhdistyksemme tulevaisuus on kiinni kahdesta asiasta. Ensimmäinen ja tärkein on jäsenen tahto olla mukana mielekkäässä toiminnassa ja toiseksi maksaa siitä. Onko näin? Vastatkaa käsi sydämellä - haluatteko olla mukana SAM:n toiminnassa (ei vain passiivisena jäsenenä), antaa sille vapaa-aikaanne ja oletteko valmiita maksamaan siitä? Kuinka paljon olette valmiita maksamaan lehdestä ja muista palveluista jäsenmaksun muodossa - 39 euroa, 60 euroa tai yli 100 euroa? Jos vastaat myönteisesti, haluat antaa tunteja ja rahaa SAM:lle, meillä on toivoa. Jos emmit tai sanot en, olemme pulassa ja tarvitsemme kipeästi uusia, radikaaleja ideoita. Me tarvitsemme toimintaan ja SAM:n missioon sitoutuneita ahertajia, jotka ovat valmiita tukemaan työtämme myös rahallisesti - yksityisiä lahjottajia tai pitäisikö sanoa sijoittajia.
Olemme viime vuosina uudistaneet SAM:ia ja tuoneet uusia tapoja olla mukana toiminnassa. Nykyään tuotamme paljon palveluita jäsenille virtuaalisesti sekä tarjoamme myös maksullista koulutusta. Erilaisissa koulutuksissa voisikin olla uudenlaisia rahoitusmahdollisuuksia, josta voisi ajan myötä kasvaa tuotollista toimintaa. Mutta siinäkin on rajoituksena. Yleishyödyllisenä yhdistyksenä emme saa tehdä bisnestä.
Yhdysvalloissa SAM:n kaltaiset yhdistykset toimivat yksityisten ihmisten, yritysten ja säätiöiden lahjoituksilla. Tämä pistää miettimään. Olisiko meidänkin mahdollista kerätä rahaa sitoutuneilta tukijoiltamme ihan eri tavalla ja määrin kuin nykyisin? Ja mitä muuta meillä olisi tarjota vastineeksi kuin uljas menneisyys? Ehkäpä ajanhengen mukaisesta Amerikka-verkottumista, huippukoulutusta, nuorisovaihtoa? Nyt saa haaveilla isosti, olemmehan ison unelman edessä. Oletko mukana?
***
Elina Lehtinen on SAM:n liittohallituksen ja SAM apurahasäätiön puheenjohtaja. Lehtisen "Puhutaanpa rahasta!"-pääkirjoitus on julkaistu toukokuussa SAM Magazine 2/2022-numerossa.