Yh­dys­val­tain 46. pre­si­den­til­lä on poik­keuk­sel­li­sen laa­ja ko­ke­mus krii­si­joh­ta­mi­ses­ta, po­li­tii­kan­te­os­ta ja kan­sain­vä­li­sis­tä suh­teis­ta. Maa­il­ma tar­vit­see hä­nen tai­to­jaan ki­pe­äs­ti.

Joe Bi­de­nia ei ole kos­kaan pi­det­ty sä­ke­nöi­vä­nä po­lii­tik­ko­na. Hän oli 36 vuot­ta De­la­wa­ren osa­val­ti­on edus­ta­ja­na Yh­dys­val­tain se­naa­tis­sa ja pyr­ki pre­si­den­tik­si jo vuo­si­na 1988 ja 2008. Noil­la ker­roil­la hän ei pääs­syt lä­hel­le­kään voit­toa. Ba­rack Oba­ma kui­ten­kin va­lit­si Bi­de­nin va­rap­re­si­den­tik­seen, ja pa­ri­val­jak­ko pal­ve­li Val­koi­ses­sa ta­los­sa täy­det kak­si kaut­ta.

Poliittinen selviytyjä

Vii­me vuo­den vaa­li­kam­pan­jan ai­ka­na Yh­dys­val­lois­sa – ja vä­hän Suo­mes­sa­kin – vai­ker­rel­tiin, ei­kö de­mok­raat­ti­puo­lue löy­dä maa­il­man mo­ni­muo­toi­sim­mas­ta maas­ta tuo­reem­paa eh­do­kas­ta. Pre­si­dent­ti Trump iva­si kil­pa­kump­pa­ni­aan uni­sek­si ja pe­lok­kaak­si ja ko­tin­sa poh­ja­ker­rok­ses­sa pii­les­ke­le­väk­si van­huk­sek­si.

Sil­ti Jo­seph Ro­bi­net­te Bi­den nuo­rem­pi as­tui tam­mi­kuun 20. päi­vä­nä Yh­dys­val­tain pre­si­den­tin vir­kaan. Va­ka­vas­sa ja mo­ni­ta­hoi­ses­sa kan­sal­li­ses­sa krii­sis­sä Bi­den-Har­ris -pa­ri­val­ja­kon voi­ton rat­kai­si­vat ko­ke­mus, kun­nol­li­suus ja nap­piin men­nyt ajoi­tus.

Bi­den tar­jo­si elee­tön­tä, jopa van­ha­nai­kais­ta vaih­to­eh­toa juu­ri kun sitä Trum­pin re­pi­vän tyy­lin vas­ta­pai­nok­si eni­ten tar­vit­tiin ja ha­lut­tiin. Hän on 78-vuo­ti­aa­na Yh­dys­val­tain kaik­kien ai­ko­jen van­hin pre­si­den­tin teh­tä­väs­sä aloit­ta­nut hen­ki­lö. Hän saat­taa jät­tää pre­si­den­tin teh­tä­vät omas­ta ha­lus­taan yh­teen kau­teen, mut­ta sitä jou­dum­me ar­vai­le­maan. Asi­an ää­neen sa­no­mi­nen te­ki­si Bi­de­nis­ta vä­lit­tö­mäs­ti ram­man an­kan.

Joe Bi­den on po­liit­ti­nen sel­viy­ty­jä. Hän sai kut­sun va­rap­re­si­den­tik­si am­mat­ti­tai­ton­sa ja miel­lyt­tä­vien omi­nai­suuk­sien­sa an­si­os­ta. Kol­le­gat yli puo­lu­e­ra­jo­jen ker­to­vat, et­tä hä­nen kans­saan on help­po tul­la toi­meen, ei­kä hä­nen ko­me­rois­taan ole löy­ty­nyt hen­ki­lö­koh­tai­sia luu­ran­ko­ja.

Pit­kä po­liit­ti­nen ura sen si­jaan si­säl­tää jon­kin ver­ran ma­te­ri­aa­lia vas­tus­ta­jil­le. Jou­kos­sa on 1990-lu­vul­ta as­ti kiis­tel­ty­nä säi­ly­nyt ta­paus, jos­sa kor­keim­man oi­keu­den tuo­ma­rieh­do­kas­ta syy­tet­tiin sek­su­aa­li­ses­ta ah­dis­te­lus­ta. Bi­den joh­ti asi­an kä­sit­te­lyä se­naa­tis­sa, ei­kä jäl­ki­kä­teen saa toi­min­nas­taan kum­moi­si­a­kaan ar­vo­sa­no­ja. Vuo­si­na 2008 ja 2009 fi­nans­sik­rii­sin el­vy­tys­ra­ho­ja taas va­lui kor­rup­ti­oon, ei­kä Bi­den va­rap­re­si­dent­ti­nä saa­nut es­tet­tyä vää­rin­käy­tök­siä.

Toivoa uupuneelle kansakunnalle

Vaa­li­voit­to mar­ras­kuus­sa oli po­liit­ti­ses­ti ää­rim­mäi­sen ja­kau­tu­nees­sa maas­sa sel­vä. Bi­den vei ko­ko­nai­sää­ni­mää­rän 4,5 pro­sent­tiyk­si­kön kau­lal­la ja va­lit­si­ja­mie­sää­net sel­vin lu­vuin 306 – 232. Toi­saal­ta myös Trump sai val­ta­van ää­ni­mää­rän, yli 74 mil­joo­naa hen­ki­lö­koh­tais­ta ään­tä, ja re­pub­li­kaa­nit pär­jä­si­vät hy­vin kong­res­sin puo­lel­la. Kong­res­sin vä­li­vaa­lit ovat jo kah­den vuo­den ku­lut­tua. Pre­si­den­tin puo­lue on usein hä­vin­nyt vä­li­vaa­leis­sa, jo­ten po­liit­ti­ses­ta vään­nös­tä on lu­vas­sa ar­mo­ton­ta.

Bi­den aloit­ti pre­si­dent­ti­nä en­nen muu­ta tol­kun ih­mi­sen man­daa­til­la. Hä­nen tu­li­si osa­ta luot­sa­ta Yh­dys­val­lat ulos va­ka­vas­ta krii­si­ti­las­ta, jos­sa yh­dis­ty­vät de­mok­ra­ti­an pe­rus­tei­ta jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti na­ker­ta­nut edel­tä­jä, yh­teis­kun­nan ker­ral­la py­säyt­tä­nyt, sa­to­ja tu­han­sia kuo­lo­nuh­re­ja vaa­ti vaa­ti­nut pan­de­mia, ta­lous­ro­mah­dus, maan his­to­ri­an laa­jim­piin mie­le­no­soi­tuk­siin joh­ta­neet tu­leh­tu­neet ro­tu­suh­teet ja luon­non­ka­tast­ro­fit – Yh­dys­val­to­ja ovat ko­e­tel­leet kaik­kien ai­ko­jen va­ka­vim­mat maas­to­pa­lot ja myrs­kyt – sekä poh­ja­kos­ke­tuk­se­na lop­pi­ai­se­na ta­pah­tu­nut kong­res­sin val­taus sekä Trum­pin edel­leen jat­ku­vat vää­rät syy­tök­set vil­pil­li­sis­tä vaa­leis­ta.

Bi­de­nin on­nis­tu­mis­ta mi­ta­taan sil­lä, kuin­ka hän pys­tyy kään­tä­mään ke­hi­tyk­sen suun­nan. Ää­nes­tä­jät odot­ta­vat hä­nel­tä va­kaa­ta kät­tä. Hä­nen pi­tää ky­e­tä tar­jo­a­maan toi­voa uu­pu­neel­le kan­sa­kun­nal­le.

Jo siir­ty­mä­vai­he vaa­lien jäl­keen osoit­ti, et­tä po­li­ti­koin­ti on raa­kaa. Muun mu­as­sa se­naa­tin re­pub­li­kaa­ni­joh­ta­ja Mitch McCon­nell odot­ti 36 päi­vää en­nen kuin on­nit­te­li tu­le­vaa pre­si­dent­tiä. Hän teki sen vas­ta, kun osa­val­ti­oi­den va­lit­si­ja­mie­het oli­vat vah­vis­ta­neet Bi­de­nin voi­ton ei­kä vaa­li­tu­lok­sen sel­vit­tyä, ku­ten nor­maa­lis­ti on ta­pa­na.

Ge­or­gi­an jän­nit­tä­vien jat­ko­vaa­lien jäl­keen puo­lu­ei­den pai­kat se­naa­tis­sa ovat ta­san 50-50, mut­ta ohut tek­ni­nen enem­mis­tö an­taa Bi­de­nil­le hiu­kan työ­rau­haa. Hän saa ai­na­kin ni­mi­tyk­sen­sä läpi de­mok­raat­ti­ää­nien tur­vin il­man po­liit­tis­ta vään­töä. Muut­kin la­ki­pa­ke­tit al­koi­vat rul­la­ta kä­sit­te­lyyn vä­lit­tö­mäs­ti. Han­ka­laa ti­lan­net­ta hel­pot­taa myös se, et­tä Bi­den tun­tee pää­tök­sen­te­ko­ko­neis­ton lä­pi­ko­tai­sin. Hä­nel­lä on van­has­taan pit­kä yh­teis­työ­suh­de mo­nen mer­kit­tä­vän val­lan­käyt­tä­jän kans­sa. Jopa häi­käi­le­mät­tö­myy­ten­sä osoit­ta­nut McCon­nell on ys­tä­vä. Hän oli ai­no­a­na kong­res­sin re­pub­li­kaa­ni­na Bi­de­nin po­jan Be­aun hau­ta­jai­sis­sa vuon­n­na 2015. Beau Bi­den taas oli se, joka ve­to­si isään­sä en­nen me­neh­ty­mis­tään ai­vo­syö­pään, et­tä tämä pyr­ki­si pre­si­den­tik­si.

Ministereiltä ei puutu osaamista

Akuu­teim­pa­na asi­a­na Bi­de­nin teh­tä­vä­lis­tal­la on ko­ro­nak­rii­si. Hän käyn­nis­ti toi­met vir­kaa­nas­tu­jais­päi­vä­nään. Pan­de­mi­an py­säyt­tä­mis-, hoi­to- ja ro­ko­tus­haas­te on val­ta­va. Se ai­heut­taa laa­jo­ja so­si­aa­li­sia on­gel­mia, ra­paut­taa ta­lout­ta ja kär­jis­tää ro­tu­suh­tei­ta en­ti­ses­tään. Myös il­mas­ton­muu­tok­sen vas­tai­ses­sa tais­te­lus­sa Bi­den läh­tee ku­ro­maan kiin­ni me­ne­tet­tyä ai­kaa. Työ käyn­nis­tyi Pa­rii­sin il­mas­to­so­pi­muk­seen pa­laa­mi­ses­ta. Tä­män ke­vään ai­ka­na hä­nen hal­lin­ton­sa ryh­tyy myös paik­kaa­maan liit­to­lais­suh­tei­ta, luo­maan Kii­na stra­te­gi­aa, pa­laut­ta­maan Yh­dys­val­lat mui­hin­kin kan­sain­vä­li­siin so­pi­muk­siin ja jär­jes­töi­hin sekä puut­tu­maan yhä ra­jum­mak­si käy­nee­seen ky­ber­so­dan­käyn­tiin.

Ky­ber­tur­va­oh­jel­man­sa Bi­den aloit­ti jo en­nen vir­kaa­nas­tu­mis­taan. Suo­ja­ra­ken­teet Kii­naa ja Ve­nä­jää vas­taan ar­vi­oi­daan pe­rus­teel­li­ses­ti. Hank­kee­seen on rek­ry­toi­tu asi­an­tun­ti­joi­ta puo­lu­e­taus­tas­ta riip­pu­mat­ta. Yh­dyvs­val­lat ai­koo pi­tää voi­mas­sa ai­kai­sem­min aloi­te­tut en­nal­ta eh­käi­se­vät mur­tau­tu­mi­set vas­tus­ta­jien jär­jes­tel­miin, et­tä se sai­si ti­lan­teen hal­tuun­sa.

Bi­den on kut­su­nut neu­vo­nan­ta­jik­seen ja ni­mit­tä­nyt mi­nis­te­reik­seen mo­ni­puo­li­sim­man ja ko­ke­neim­man asi­an­tun­ti­ja­jou­kon kuin ku­kaan edel­tä­jis­tään. 24 mi­nis­te­rin jou­kos­sa puo­let on mie­hiä, puo­let nai­sia. Yli puo­let heis­tä on mui­ta kuin val­koi­sia. Osaa­mis­ta heil­tä ei puu­tu. Ni­mi­te­tyt ovat jär­jes­tä­en sekä alo­jen­sa ras­kas­sar­ja­lai­sia et­tä Bi­de­nin en­ti­siä kol­le­goi­ta. Edes nämä sei­kat ei­vät kui­ten­kaan vie­lä ta­kaa on­nis­tu­mis­ta.

Jääm­me odot­ta­maan vas­tauk­sia polt­ta­viin ky­sy­myk­siin: Kuin­ka pre­si­dent­ti Bi­de­nin toi­met on­nis­tu­vat kor­jaa­maan vuo­den 2020 jäl­keen­sä jät­tä­mää tu­hoa? Pys­tyy­kö kan­sa­kun­ta yh­teis­työ­hön sy­väs­tä ja­kau­tu­mi­ses­ta huo­li­mat­ta? Mit­kä niis­tä vah­vis­ta­vat Yh­dys­val­to­jen ase­maa maa­il­man joh­ta­va­na val­ti­o­na?

Ar­tik­ke­li on jul­kais­tu SAM Ma­ga­zi­ne 1/2021-nu­me­ros­sa hel­mi­kuus­sa 2021.

Kris­tii­na He­le­nius on SAM apu­ra­ha­sää­ti­ön hal­li­tuk­sen jä­sen ja en­ti­nen SAM:n liit­to­hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja. Työk­seen hän tar­kas­te­lee Yh­dys­val­tain po­li­tiik­kaa Nor­dic West USA:n kon­sult­ti­na Was­hing­ton, D.C.:ssä.