Mus­tan his­to­ri­an kuu­kau­si (engl. Black His­to­ry Month) on Yh­dys­val­lois­sa va­kiin­tu­nut ajan­jak­so, jol­loin juh­lis­te­taan mus­tien työ­tä ja saa­vu­tuk­sia mm. tai­teen, tie­teen, kou­lu­tuk­sen, ur­hei­lun, ta­lou­den ja tek­nii­kan aloil­la.

Mistä on kyse?

Vuon­na 1926 yh­dys­val­ta­lai­nen his­to­ri­oit­si­ja Car­ter G. Wood­son lan­see­ra­si 1915 pe­rus­ta­man­sa jär­jes­tön (As­so­ci­a­ti­on for the Study of Neg­ro Life and His­to­ry) kans­sa tee­ma­vii­kon, jon­ka ni­mek­si tuli ”Neg­ro His­to­ry Week”. Tar­koi­tus oli tuo­da esiin ame­rik­ka­lai­ses­sa his­to­ri­an­kir­joi­tuk­ses­sa ja -ope­tuk­ses­sa suu­rel­ta osin si­vuu­tet­tua mus­tien his­to­ri­aa. Vii­kon ajan­koh­dak­si va­li­koi­tui hel­mi­kuu, kos­ka sen ai­ka­na oli syn­ty­nyt kak­si mus­tien his­to­ri­an kan­nal­ta tär­ke­ää hen­ki­löä: Or­juu­den Yh­dys­val­lois­sa lak­kaut­ta­nut pre­si­dent­ti Ab­ra­ham Lin­coln ja it­se or­juu­teen syn­ty­nyt kan­sa­lai­soi­keu­sak­ti­vis­ti Fre­de­rick Doug­lass [1].

Täs­tä vii­kos­ta muo­vau­tui lo­pul­ta Black His­to­ry Month, mus­tan his­to­ri­an kuu­kau­si, jois­ta en­sim­mäi­sen vi­ral­li­sen pre­si­dent­ti Ge­rald Ford ju­lis­ti hel­mi­kuul­le 1976. Hel­mi­kui­nen mus­tan his­to­ri­an kuu­kau­si on tänä päi­vä­nä va­kiin­tu­nut pe­rin­ne Yh­dys­val­lois­sa ja Ka­na­das­sa, ja lo­ka­kuus­sa sitä vie­te­tään ai­na­kin Yh­dis­ty­nees­sä ku­nin­gas­kun­nas­sa, Ir­lan­nis­sa ja Hol­lan­nis­sa.

Kenen historia?

Vaik­ka mus­tan his­to­ri­an kuu­kau­si on mo­nil­le tär­keä, on ta­pah­tu­ma ke­rän­nyt myös kri­tiik­kiä. Useim­pien ar­vos­te­li­joi­den mie­les­tä suu­ren vä­es­tö­ryh­män his­to­ri­an su­pis­ta­mi­nen vain yh­teen kuu­kau­teen tun­tuu riit­tä­mät­tö­mäl­tä. Tun­ne­tuin lie­nee näyt­te­li­jä Mor­gan Free­ma­nin esit­tä­mä kan­ta 60 Mi­nu­tes
-kes­kus­te­luoh­jel­mas­sa. Free­man pi­tää aja­tus­ta mus­tan his­to­ri­an kuu­kau­des­ta nau­ret­ta­va­na, kos­ka mus­ta his­to­ria on ame­rik­ka­lais­ta his­to­ri­aa sii­nä mis­sä val­koi­nen­kin. Näyt­te­li­jä huo­maut­taa, et­tei muil­la­kaan vä­es­tö­ryh­mil­lä ole hei­dän his­to­ri­al­leen osoi­tet­tu­ja kuu­kau­sia, ja et­tä ra­sis­mi vä­he­ni­si, jos la­kat­tai­siin kiin­nit­tä­mäs­tä huo­mi­o­ta sii­hen, et­tä jot­kut ame­rik­ka­lai­set ovat mus­tia [2].

Toi­set ovat pet­ty­neet sii­hen, kuin­ka sup­pe­as­ti mus­taa his­to­ri­aa ope­te­taan edes tee­ma­kuu­kau­den ai­ka­na. Vä­hem­män tun­ne­tut merk­ki­hen­ki­löt jää­vät tun­ne­tum­pien kas­vo­jen var­joon ja sama ope­tus­ma­te­ri­aa­li kier­tää vuo­des­ta toi­seen, vuo­den ly­hyim­män kuu­kau­den ajan. Mus­ta his­to­ria on niin pal­jon muu­ta­kin, kuin Mar­tin Lut­her King Jr., Rosa Parks tai Mal­colm X [3].

Joi­den­kin mie­liin voi nous­ta ky­sy­mys: Jos mus­ta his­to­ria on ame­rik­ka­lais­ta his­to­ri­aa, ei­kö sitä ope­te­ta kou­luis­sa ym­pä­ri vuo­den?

Af­rik­ka­lai­sa­me­rik­ka­lai­nen his­to­ria ja kult­tuu­ri lois­ti­vat pois­sa­o­lol­laan yh­dys­val­ta­lai­ses­sa kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäs­sä noin 1960-lu­vul­le as­ti. Kan­sa­lai­soi­keus­liik­keen voi­tot, ku­ten ro­tu­e­rot­te­lun lak­kaut­ta­nut kan­sa­lai­soi­keus­la­ki (1964) ja ää­ni­oi­keus­la­ki (1965) pa­ran­si­vat mus­tien ase­maa ai­na­kin lain­sää­dän­nön ta­sol­la, vaik­ka ar­ki­päi­vän ko­ke­muk­set ra­sis­mis­ta ei­vät vält­tä­mät­tä mer­kit­tä­väs­ti muut­tu­neet. 1960-lu­vul­ta läh­tien kou­lut al­koi­vat si­säl­lyt­tä­mään ope­tus­suun­ni­tel­miin­sa mus­tien his­to­ri­aa ja täl­löin syn­tyi­vät myös en­sim­mäi­set uu­den tie­tee­na­lan, ”Af­ri­can Ame­ri­can Stu­dies”, * alai­set yli­o­pis­to­jen lai­tok­set.

Näi­den po­si­tii­vis­ten muu­tos­ten pe­rus­teel­la voi­si to­si­aan aja­tel­la, et­tä 2020-lu­vul­la eril­li­nen mus­tan his­to­ri­an kuu­kau­si oli­si tul­lut tar­peet­to­mak­si. Vii­me­ai­kais­ten ta­pah­tu­mien va­los­sa ei kui­ten­kaan va­li­tet­ta­vas­ti vai­ku­ta sil­tä.

Kes­kus­te­lu sii­tä, mis­sä mää­rin kou­luis­sa saa pu­hua ro­dus­ta, on käy­nyt kii­vaa­na Yh­dys­val­lois­sa ja vas­tus­tus­ta on näh­ty jopa osa­val­ti­oi­den lain­sää­dän­nön ta­sol­la. Esi­mer­kik­si vii­me vuon­na lu­ki­oi­käi­sil­le nuo­ril­le tar­jot­ta­vas­ta yli­o­pis­to­ta­soi­ses­ta kurs­sis­ta (engl. AP, Ad­van­ced Pla­ce­ment) nou­si Flo­ri­das­sa in­ten­sii­vi­nen yh­teis­kun­nal­li­nen kes­kus­te­lu, jos­ta teh­dyt uu­ti­set saa­vut­ti­vat no­pe­as­ti myös Suo­men. Ky­sees­sä oli en­sim­mäi­nen AP-kurs­si, joka kä­sit­te­li­si laa­jas­ti mm. af­rik­ka­lai­sa­me­rik­ka­lais­ta his­to­ri­aa, po­li­tiik­kaa ja tai­det­ta. Flo­ri­dan ku­ver­nöö­ri Ron De­San­tis ei kat­so­nut kurs­sin ole­van pel­käs­tään pe­da­go­gi­ses­ti hyö­dy­tön, vaan myös lain­vas­tai­nen. Jot­ta kurs­si voi­si tul­la käyt­töön Flo­ri­das­sa, sii­tä ha­lut­tiin pois­taa mm. viit­teet kriit­ti­seen ro­tu­te­o­ri­aan, sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jen ko­ke­muk­siin sekä mus­taan fe­mi­nis­miin [4] [5]. Näh­tä­väk­si jää, mis­sä muo­dos­sa ja laa­juu­des­sa mus­taa his­to­ri­aa tul­laan Yh­dys­val­lois­sa jat­kos­sa opet­ta­maan.

Car­ter G. Wood­so­nin al­ku­pe­räi­nen aja­tus vuo­sit­tai­ses­ta ta­pah­tu­mas­ta, jon­ka ai­ka­na kes­ki­ty­tään nos­ta­maan esil­le mus­tien saa­vu­tuk­sia ja his­to­ri­aa kou­luis­sa ja nii­den ul­ko­puo­lel­la on siis edel­leen oleel­li­nen. Se, et­tä ame­rik­ka­lai­nen his­to­ria on kaik­kien ame­rik­ka­lais­ten his­to­ri­aa, ei ole tä­nään­kään jo­kai­sel­le it­ses­tään­sel­vyys. Sama pä­tee Suo­meen.

Mustan historian kuukausi Suomessa

Mus­tan his­to­ri­an kuu­kau­den juh­lis­ta­mi­nen on ko­et­tu myös Suo­mes­sa tar­peel­li­sek­si. Vaik­ka af­rik­ka­lais­taus­tais­ten suo­ma­lais­ten ko­ke­muk­set voi­vat ol­la hy­vin­kin eri­lai­sia kuin af­rik­ka­lai­sa­me­rik­ka­lais­ten [6], mus­tan his­to­ri­an kuu­kau­si luo mah­dol­li­suu­det ja­kaa tie­toa his­to­ri­ois­ta, jot­ka voi­si­vat muu­ten ol­la vain ste­re­o­tyyp­pis­ten ku­vaus­ten va­ras­sa.

Lo­ka­kuus­sa 2023 Hel­sin­gin yli­o­pis­ton Af­rik­ka­tut­ki­muk­sen ver­kos­to Af­ris­ta­di jär­jes­ti pa­nee­li­kes­kus­te­lu­ja, elo­ku­va­näy­tök­siä ja mu­siik­kie­si­tyk­siä an­taak­seen tun­nus­tus­ta af­rik­ka­lais­taus­tais­ten suo­ma­lais­ten saa­vu­tuk­sil­le ja le­vit­tääk­seen tie­toa hei­dän his­to­ri­ois­taan sekä ai­hee­seen liit­ty­väs­tä tut­ki­muk­ses­ta.

Pian al­ka­va ta­pah­tu­ma, ”Say it Loud – Black Ame­ri­can His­to­ry Month”, tuo Tur­kuun työ­pa­jo­ja, lu­en­to­ja, elo­ku­va­näy­tök­siä ja mui­ta mus­tan his­to­ri­an kuu­kau­den juh­lal­li­suuk­sia. Li­säk­si Yle viet­tää tänä vuon­na mus­tan his­to­ri­an tee­ma­kuu­kaut­ta esit­tä­mäl­lä do­ku­ment­te­ja ja ra­di­o­kuun­nel­mia hel­mi­kuun ajan. Näin meil­lä on Suo­mes­sa­kin mah­dol­li­suus op­pia niin Yh­dys­val­tain mus­tien kuin af­ro­suo­ma­lais­ten­kin his­to­ri­as­ta. Jo­kai­nen voi toki ha­lu­tes­saan juh­lis­taa tee­ma­kuu­kaut­ta it­sek­seen lu­ke­mal­la en­tuu­des­taan tun­te­mat­to­man af­rik­ka­lai­sa­me­rik­ka­lai­sen kir­jai­li­jan kir­joit­ta­man te­ok­sen tai vaik­ka­pa jo­tain Rosa Cla­ys­ta. Ja teh­dä sen myös maa­lis­kuus­sa.

* Myös ”Black Stu­dies”, joka voi vii­ta­ta laa­jem­min ym­pä­ri maa­il­maa (myös Af­ri­kas­sa) asu­vien af­rik­ka­lais­taus­tais­ten ih­mis­ten mo­ni­tie­teis­tä his­to­ri­an, po­li­tii­kan ja kult­tuu­rin tut­ki­mus­ta, kun taas ”Af­ri­can Ame­ri­can Stu­dies” tut­kii sa­mo­ja tee­mo­ja pää­a­si­as­sa Yh­dys­val­lois­sa. Tie­tee­na­lal­le ei ole ole­mas­sa so­pi­vaa suo­men­kie­lis­tä kään­nös­tä.

*** 

Tuu­la Ko­leh­mai­nen on väi­tel­lyt ai­hee­naan mus­tien mies­ten haa­voit­tu­vuus af­rik­ka­lai­sa­me­rik­ka­lais­ten nais­ten kir­joit­ta­mas­sa kir­jal­li­suu­des­sa. Hän on opet­ta­nut af­rik­ka­lai­sa­me­rik­ka­lais­ta kir­jal­li­suut­ta ja kult­tuu­ria Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa sekä Poh­jois-Ame­ri­kan tut­ki­muk­sen John Mor­ton -kes­kuk­ses­sa Tu­run yli­o­pis­tos­sa ja työs­tää täl­lä het­kel­lä väi­tök­sen­jäl­keis­tä tut­ki­mus­han­ket­ta yh­dys­val­ta­lai­ses­ta stand up -ko­mii­kas­ta.

Läh­teet:

 [1] NAACP. “Car­ter G. Wood­son”. Lu­et­tu 24.1.2024. https://naacp.org/find-re­sour­ces/his­to­ry-exp­lai­ned/ci­vil-rights-le­a­ders/car­ter-g-wood­son.
[2] ric­key2b4. 2009. “Mor­gan Free­man on Black His­to­ry Month.” Yo­u­Tu­be-vi­deo, 0:55, 24.1.2024. https://www.yo­u­tu­be.com/watch?v=Geix­tYS-P3s.
[3] An­der­son, Me­lin­da D. 2016. “Black His­to­ry Month in Schools—Re­ti­re or Re­boot?” The At­lan­tic. Lu­et­tu 26.1.2024. https://www.the­at­lan­tic.com/edu­ca­ti­on/arc­hi­ve/2016/02/black-his­to­ry-month­re­ti­re-or-re­boot/470124/.
[4] Bri­xius, An­ne. 2023. “De­San­tis and Dis­sent”. Sam­ma­ga­zi­ne. Lu­et­tu 25.1.2024. https://www.sam­ma­ga­zi­ne.fi/pu­heen­vuo­rot/fasa-de­san­tis-and-dis­sent-6.111.33921.2fc14e0624.
[5] Har­to­col­lis, Ane­mo­na & Faw­cett, Eli­za. 2023. “The Col­le­ge Bo­ard Strips Down its A.P. Cur­ri­cu­lum for Af­ri­can Ame­ri­can Stu­dies.” The New York Ti­mes. Lu­et­tu 25.1.2024. https://www.ny­ti­mes.com/2023/02/01/us/col­le­ge-bo­ard-ad­van­ced-pla­ce­ment-af­ri­can-ame­ri­can-stu­dies.html.
[6] Da­vies, Ja­ni­na Od­do­ye. 2018. “Black His­to­ry Month Suo­mi?” Rus­ke­at ty­töt. https://www.rus­ke­at­ty­tot.fi/black-his­to­ry-month-suo­mi.