"Va­pau­den aat­to­na", tam­mi­kuun 1. päi­vän aat­to­na 1863, pi­det­tiin en­sim­mäi­nen yö­mes­su. Tuo­na yö­nä or­juu­te­tut ja va­paat af­ro­a­me­rik­ka­lai­set ko­koon­tui­vat kirk­koi­hin ja yk­si­tyis­ko­tei­hin eri puo­lil­la maa­ta odot­ta­en uu­ti­sia va­pau­tus­ju­lis­tuk­sen voi­maan­tu­los­ta. Ru­kouk­siin vas­tat­tiin kes­kiy­öl­lä, kun kaik­ki Kon­fe­de­raa­ti­on osa­val­ti­oi­den or­juu­te­tut ju­lis­tet­tiin lail­li­ses­ti va­paik­si. Uni­o­nin so­ti­laat, jois­ta mo­net oli­vat mus­tia, mars­si­vat plan­taa­seil­le ja ete­län kau­pun­kei­hin lu­ke­mal­la pie­niä ko­pi­oi­ta va­pau­tus­ju­lis­tuk­ses­ta ja le­vit­ti­vät uu­tis­ta va­pau­des­ta Kon­fe­de­raa­ti­on osa­val­ti­ois­sa. Vas­ta ”Thir­teeth Amend­ment” lo­pet­ti or­juu­den koko Yh­dys­val­lois­sa. 

Kaik­ki Kon­fe­de­raa­ti­on alu­eel­la asu­vat ei­vät kui­ten­kaan oli­si heti va­pai­ta. Vaik­ka va­pau­tus­ju­lis­tus tuli voi­maan vuon­na 1863, sitä ei voi­tu pan­na täy­tän­töön pai­kois­sa, jot­ka oli­vat edel­leen Kon­fe­de­raa­ti­on hal­lin­nas­sa. Tä­män seu­rauk­se­na län­ti­sim­mäs­sä Kon­fe­de­raa­ti­on osa­val­ti­os­sa Tek­sa­sis­sa or­juu­te­tut ih­mi­set oli­si­vat va­pai­ta vas­ta pal­jon myö­hem­min. Va­paus tuli lo­pul­ta 19.6.1865, kun noin 2 000 Uni­o­nin so­ti­las­ta saa­pui Gal­ves­ton Ba­y­hin, Tek­sa­siin. Ar­mei­ja il­moit­ti, et­tä osa­val­ti­on yli 250 000 or­juu­tet­tua mus­taa ih­mis­tä oli­vat va­pai­ta toi­meen­pa­no­val­lan mää­räyk­sel­lä. Tämä päi­vä tuli tun­ne­tuk­si ni­mel­lä "Ju­ne­teenth" vas­ti­kään va­pau­tet­tu­jen Tek­sa­sin asuk­kai­den kes­kuu­des­sa. 

Va­paut­ta­mi­sen jäl­kei­nen jäl­leen­ra­ken­nus­kau­si (1865-1877) mer­kit­si koko kan­sa­kun­nal­le suu­ren toi­von, epä­var­muu­den ja tais­te­lun ai­ka­kaut­ta. En­ti­set or­juu­te­tut pyr­ki­vät vä­lit­tö­mäs­ti yh­dis­tä­mään per­hei­tä, pe­rus­ta­maan kou­lu­ja, aset­tu­maan eh­dol­le po­liit­ti­siin vir­koi­hin, aja­maan ra­di­kaa­lia lain­sää­dän­töä ja jopa haas­ta­maan or­ja­no­mis­ta­jat oi­keu­teen kor­vaus­ten saa­mi­sek­si. Kun ote­taan huo­mi­oon yli 200 vuot­ta kes­tä­nyt or­juus, täl­lai­set muu­tok­set oli­vat suo­ras­taan häm­mäs­tyt­tä­viä. Af­rik­ka­lai­sa­me­rik­ka­lai­set, jot­ka ei­vät ol­leet or­juu­des­ta edes su­ku­pol­vea kau­em­paa, oli­vat in­nos­tu­nei­ta ja voi­maan­tu­nei­ta muut­ta­maan elä­mään­sä ja maa­taan. 

Ju­ne­teenth on Yh­dys­val­tain toi­nen it­se­näi­syys­päi­vä. Vaik­ka af­ro­a­me­rik­ka­lai­syh­tei­sö on jo pit­kään juh­li­nut sitä, ta­pah­tu­ma on suu­rim­mal­le osal­le ame­rik­ka­lai­sis­ta suu­rel­ta osin tun­te­ma­ton. 

Ju­ne­teent­hin his­to­ri­al­li­nen pe­rin­tö osoit­taa, et­tei epä­var­moi­na ai­koi­na pidä luo­pua toi­vos­ta. Af­ro­a­me­rik­ka­lai­sen his­to­ri­an ja kult­tuu­rin kan­sal­li­nen mu­seo (Na­ti­o­nal Mu­seum of Af­ri­can Ame­ri­can His­to­ry & Cul­tu­re) Was­hing­ton D.C.:ssä on yh­tei­söl­li­nen tila, jos­sa tämä toi­von hen­ki elää. Paik­ka, jos­sa ja­e­taan Ju­ne­teent­hin kal­tai­sia his­to­ri­al­li­sia ta­pah­tu­mia ja ker­ro­taan uu­sia ta­ri­noi­ta, joil­la on yh­tä suu­ri mer­ki­tys. 

Läh­de: Na­ti­o­nal Mu­seum of Af­ri­can Ame­ri­can His­to­ry & Cul­tu­re