Ai­na vä­lil­lä on hyvä kat­soa taak­se­päin his­to­ri­aan, ja poh­tia, mitä voi­sim­me sii­tä op­pia. 
  
Yh­dis­tyk­sem­me pe­rus­ta­mi­sen ai­koi­hin 1940-lu­vul­la, maa­il­ma oli epä­va­kaa ja Eu­roop­pa eli so­dan kes­kel­lä. Suo­men val­ti­o­val­lan po­liit­ti­ses­ta ta­sa­pai­not­te­lus­ta huo­li­mat­ta suo­ma­lai­set ha­lu­si­vat roh­ke­as­ti tuo­da jul­ki mie­li­pi­teen­sä ja osoit­taa ha­lun­sa kuu­lua län­teen, puo­lu­e­kan­nas­ta riip­pu­mat­ta.  
 
Tä­hän so­tai­saan ym­pä­ris­töön pe­rus­tet­tiin Suo­mi-Ame­rik­ka Yh­dis­tys. Tuol­loin lii­ton joh­dos­sa oli vah­vo­ja yh­teis­kun­nan vai­kut­ta­jia ku­ten pro­fes­so­ri Al­var Aal­to, mi­nis­te­ri  El­jas Erk­ko, fi­lo­so­fi­an mais­te­ri In­ge Ap­pel­berg,  pää­toi­mit­ta­ja Yr­jö Kaar­ne sekä pu­heen­joh­ta­ja­na pää­joh­ta­ja Juho Hä­mä­läi­nen, jon­ka pää­kir­joi­tus­ta vuo­den 1947 Suo­mi-USA-Fin­land-jä­sen­leh­des­tä lai­naan al­la. 

***
”Niin kuin tun­net­tua, pe­rus­tet­tiin Suo­ma­lais-Ame­rik­ka­lai­nen Yh­dis­tys vuon­na 1943 lä­hin­nä po­liit­ti­sis­ta syis­tä. Sen ai­kaan­saa­mi­sel­la maa­il­man­so­dan kes­tä­es­sä tah­dot­tiin al­le­vii­va­ta, et­tä maas­sam­me oli kan­sa­lais­pii­re­jä, jot­ka pi­ti­vät vi­ral­lis­ta yk­si­puo­lis­ta suun­tau­tu­mis­tam­me ak­se­li­val­ti­oi­hin päin kan­sal­lem­me tur­mi­ol­li­se­na.  

Tätä Suo­ma­lais-Ame­rik­ka­lai­sen Yh­dis­tyk­sen pe­rus­ta­mi­seen liit­ty­vää mää­rät­tyä ten­dens­siä lu­kuu­not­ta­mat­ta on yh­dis­tys ai­na pyr­ki­nyt esiin­ty­mään täy­sin puo­lu­eet­to­ma­na jär­jes­tö­nä. Yh­dis­tyk­sem­me tar­koi­tuk­se­na on Suo­men ja Ame­ri­kan Yh­dys­val­tain vä­lis­ten suh­tei­den edis­tä­mi­nen. Tar­koi­tuk­sen­sa to­teut­ta­mi­sek­si yh­dis­tys pyr­kii li­sää­mään Suo­men tun­te­mus­ta Yh­dys­val­lois­sa sekä tu­tus­tu­maan Suo­men kan­sa­lai­sia Yh­dys­val­tain hen­ki­seen ja ta­lou­del­li­seen elä­mään sekä val­ti­on- ja yh­teis­kun­ta­jär­jes­tyk­seen.  

Näi­tä suun­ta­vii­vo­ja on­kin yh­dis­tyk­sem­me joh­don­mu­kai­ses­ti seu­ran­nut. Kun yh­dis­tyk­sem­me toi­mii Suo­mes­sa, on luon­nol­lis­ta, et­tä pää­pai­no sen toi­min­nas­ta on jou­dut­tu pa­ne­maan ame­rik­ka­lai­sen kult­tuu­riin. Sa­maa tar­koi­tus­ta on pal­vel­lut myös yh­dis­tyk­sen hoi­ta­ma alat laa­je­ne­va sti­pen­di­aat­tien lä­he­tys­toi­min­ta Ame­rik­kaan.   

Pyr­ki­myk­sem­me on kui­ten­kin ala­ti ole­va myös suo­la­lai­sen kult­tuu­rin tun­te­muk­sen li­sää­mi­nen Ame­ri­kas­sa. Täs­sä mie­les­sä on­kin yh­dis­tyk­sem­me jo ryh­ty­nyt laa­ja­kan­toi­seen työ­hön eri­tyi­sen Fen­ni­ca-kir­jas­ton ai­kaan­saa­mi­sek­si Ame­rik­ka. Tä­hän liit­tyy lä­hei­ses­ti myös suo­ma­lai­sen mu­sii­kin en­tis­tä laa­jem­pi tun­ne­tuk­si te­ke­mi­nen Ame­ri­kas­sa. Jos vie­lä voi­daan to­teut­taa suun­nit­teil­la ole­van sti­pen­di­aat­ti­vaih­to Suo­men ja Ame­ri­kan kes­ken, avau­tuu täs­sä ar­vo­kas tie teh­dä suo­ma­lais­ta kult­tuu­ri Ame­ri­kas­sa tun­ne­tuk­si. 

On il­meis­tä, et­tä Suo­ma­lais-Ame­rik­ka­lai­sen Yh­dis­tyk­sen toi­min­ta on vas­tan­nut laa­jo­jen kan­sa­lais­pii­rien kä­si­tys­tä täl­lai­sen kult­tuu­ri­työn luon­tees­ta. Sitä osoit­taa jo se seik­ka, et­tä yh­dis­tyk­sem­me jä­sen­mää­rä on nous­sut yli 10.000, vaik­ka mi­tään eri­tyis­tä jä­sen­han­kin­taa ei ole har­joi­tet­tu. 

Kä­si­tyk­sem­me on, et­tä tu­le­vai­suu­den maa­il­maa on py­rit­tä­vä ra­ken­ta­maan va­pai­den kan­so­jen har­joit­ta­man kan­sain­vä­li­sen yh­teis­työn, ei­kä vä­ki­val­ta­po­li­tii­kan poh­jal­le. Kun so­dan pe­rin­tee­nä vie­lä elä­väs­tä maa­il­man­val­ta­pyr­ki­myk­ses­tä on va­pau­dut­tu, tu­le­vat itä ja län­si var­maan­kin löy­tä­mään toi­sen­sa po­si­tii­vi­ses­sa työs­sä ih­mis­kun­nan hy­väk­si. Kaik­ki­nai­nen kult­tuu­ri­työ – mi­ten vaa­ti­ma­ton­ta se kul­loin­kin lie­nee­kin – joka edis­tää oi­kei­den tie­to­jen le­ve­ne­mis­tä toi­sen kan­so­jen olois­ta ja aja­tus­maa­il­mas­ta, val­mis­taa osal­taan tie­tä täl­le ke­hi­tyk­sel­le. Täl­lais­ta taus­taa vas­taan on myös Suo­ma­lais-Ame­rik­ka­lai­sen Yh­dis­tyk­sen toi­min­taa kat­sel­ta­va.”  
 
Juho Hä­mä­läi­nen, pää­joh­ta­ja, la­ki­tie­teen kan­di­daat­ti, Suo­mi-Ame­rik­ka Yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja vuo­si­na 1945-1959 
Ote: Suo­mi-USA-Fin­land -jä­sen­leh­ti 3/1947 (nyk. SAM Ma­ga­zi­ne) 

***
Lu­kies­sa­ni Juho Hä­mä­läi­sen teks­tiä tä­nään (10. maa­lis­kuu­ta 2022)  jou­dun to­te­a­maan, et­tä eläm­me jäl­leen ker­ran suu­ren epä­var­muu­den kes­kel­lä. Epä­var­muu­den, jos­sa käy­dään tais­te­lua ar­vois­ta ja aat­teis­ta.  Va­paus on näis­tä suu­rin.  
 
Va­pau­den ar­vo, jota ny­kyi­ses­sä Eu­roo­pas­sa on opit­tu pi­tä­mään ken­ties it­ses­tään sel­vyy­te­nä, on nyt uhat­tu­na. Kun va­paus liik­kua, teh­dä kaup­paa ja sa­noa ää­neen mie­li­pi­tei­tään on uhat­tu­na, muis­tam­me ja ym­mär­räm­me hy­vin, mik­si ai­kai­sem­mat su­ku­pol­vet ovat ol­leet val­mii­ta an­ta­maan jopa hen­ken­sä nii­den edes­tä. Sii­tä olem­me heil­le ikui­ses­ti kii­tol­li­sia! 

Suo­mi-Ame­rik­ka Yh­dis­tys­ten Lii­ton roo­li on lä­hes 80-vuo­ti­sen ole­mas­sa­o­lom­me ai­ka­na ol­lut  ri­kas ja mo­ni­puo­li­nen. Kui­ten­kin edel­leen pe­rus­teh­tä­väm­me on sama. Py­rim­me ra­ken­ta­maan maa­il­maa, jos­sa kan­sain­vä­li­nen yh­teis­työ oli­si mah­dol­li­sim­man su­ju­vaa, ja niin tie­don kuin ih­mis­ten liik­ku­vuus mai­den vä­lil­lä oli­si vil­kas­ta.  

To­teu­tam­me edel­leen toi­min­taam­me muun mu­as­sa lä­het­tä­mäl­lä suo­ma­lais­nuo­ria opis­ke­le­maan ja työ­har­joit­te­luun Yh­dys­val­toi­hin, sekä tar­jo­a­mal­la ajan­koh­tais­ta ja re­le­vant­tia tie­toa laa­jas­ti Yh­dys­val­tain asi­ois­ta. Kaik­ki toi­min­tam­me on mah­dol­lis­ta vain, jos saam­me elää va­paas­sa yh­teis­kun­nas­sa, jos­sa kan­sa­lai­set voi­vat it­se päät­tää, mil­lai­sis­ta te­ke­mis­tä ja toi­min­taa he ha­lu­a­vat tu­kea.  Voim­me jat­kaa kan­sain­vä­lis­tä­mis­työ­täm­me ai­no­as­taan, mi­kä­li suo­ma­lai­set kat­so­vat teh­tä­väm­me edel­leen tär­ke­äk­si.  

Ai­van ku­ten 1940-lu­vul­la, jol­loin suo­ma­lai­set ha­lu­si­vat ”tun­nus­taa vä­riä” ja pe­rus­ti­vat yh­dis­tyk­sem­me, si­nul­la on myös mah­dol­li­suus var­mis­taa työm­me jat­ku­mi­nen liit­ty­mäl­lä SAM:n jä­se­nek­si. Ja näin var­mis­taa, et­tä tu­le­vil­la­kin su­ku­pol­vil­la­kin on mah­dol­li­suus kan­sain­vä­lis­ty­mi­seen.  

***
Lena Gre­nat on SAM:n toi­min­nan­joh­ta­ja.