Aina välillä on hyvä katsoa taaksepäin historiaan, ja pohtia, mitä voisimme siitä oppia.
Yhdistyksemme perustamisen aikoihin 1940-luvulla, maailma oli epävakaa ja Eurooppa eli sodan keskellä. Suomen valtiovallan poliittisesta tasapainottelusta huolimatta suomalaiset halusivat rohkeasti tuoda julki mielipiteensä ja osoittaa halunsa kuulua länteen, puoluekannasta riippumatta.
Tähän sotaisaan ympäristöön perustettiin Suomi-Amerikka Yhdistys. Tuolloin liiton johdossa oli vahvoja yhteiskunnan vaikuttajia kuten professori Alvar Aalto, ministeri Eljas Erkko, filosofian maisteri Inge Appelberg, päätoimittaja Yrjö Kaarne sekä puheenjohtajana pääjohtaja Juho Hämäläinen, jonka pääkirjoitusta vuoden 1947 Suomi-USA-Finland-jäsenlehdestä lainaan alla.
***
”Niin kuin tunnettua, perustettiin Suomalais-Amerikkalainen Yhdistys vuonna 1943 lähinnä poliittisista syistä. Sen aikaansaamisella maailmansodan kestäessä tahdottiin alleviivata, että maassamme oli kansalaispiirejä, jotka pitivät virallista yksipuolista suuntautumistamme akselivaltioihin päin kansallemme turmiollisena.
Tätä Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen perustamiseen liittyvää määrättyä tendenssiä lukuunottamatta on yhdistys aina pyrkinyt esiintymään täysin puolueettomana järjestönä. Yhdistyksemme tarkoituksena on Suomen ja Amerikan Yhdysvaltain välisten suhteiden edistäminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys pyrkii lisäämään Suomen tuntemusta Yhdysvalloissa sekä tutustumaan Suomen kansalaisia Yhdysvaltain henkiseen ja taloudelliseen elämään sekä valtion- ja yhteiskuntajärjestykseen.
Näitä suuntaviivoja onkin yhdistyksemme johdonmukaisesti seurannut. Kun yhdistyksemme toimii Suomessa, on luonnollista, että pääpaino sen toiminnasta on jouduttu panemaan amerikkalaisen kulttuuriin. Samaa tarkoitusta on palvellut myös yhdistyksen hoitama alat laajeneva stipendiaattien lähetystoiminta Amerikkaan.
Pyrkimyksemme on kuitenkin alati oleva myös suolalaisen kulttuurin tuntemuksen lisääminen Amerikassa. Tässä mielessä onkin yhdistyksemme jo ryhtynyt laajakantoiseen työhön erityisen Fennica-kirjaston aikaansaamiseksi Amerikka. Tähän liittyy läheisesti myös suomalaisen musiikin entistä laajempi tunnetuksi tekeminen Amerikassa. Jos vielä voidaan toteuttaa suunnitteilla olevan stipendiaattivaihto Suomen ja Amerikan kesken, avautuu tässä arvokas tie tehdä suomalaista kulttuuri Amerikassa tunnetuksi.
On ilmeistä, että Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen toiminta on vastannut laajojen kansalaispiirien käsitystä tällaisen kulttuurityön luonteesta. Sitä osoittaa jo se seikka, että yhdistyksemme jäsenmäärä on noussut yli 10.000, vaikka mitään erityistä jäsenhankintaa ei ole harjoitettu.
Käsityksemme on, että tulevaisuuden maailmaa on pyrittävä rakentamaan vapaiden kansojen harjoittaman kansainvälisen yhteistyön, eikä väkivaltapolitiikan pohjalle. Kun sodan perinteenä vielä elävästä maailmanvaltapyrkimyksestä on vapauduttu, tulevat itä ja länsi varmaankin löytämään toisensa positiivisessa työssä ihmiskunnan hyväksi. Kaikkinainen kulttuurityö – miten vaatimatonta se kulloinkin lieneekin – joka edistää oikeiden tietojen levenemistä toisen kansojen oloista ja ajatusmaailmasta, valmistaa osaltaan tietä tälle kehitykselle. Tällaista taustaa vastaan on myös Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen toimintaa katseltava.”
Juho Hämäläinen, pääjohtaja, lakitieteen kandidaatti, Suomi-Amerikka Yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 1945-1959
Ote: Suomi-USA-Finland -jäsenlehti 3/1947 (nyk. SAM Magazine)
***
Lukiessani Juho Hämäläisen tekstiä tänään (10. maaliskuuta 2022) joudun toteamaan, että elämme jälleen kerran suuren epävarmuuden keskellä. Epävarmuuden, jossa käydään taistelua arvoista ja aatteista. Vapaus on näistä suurin.
Vapauden arvo, jota nykyisessä Euroopassa on opittu pitämään kenties itsestään selvyytenä, on nyt uhattuna. Kun vapaus liikkua, tehdä kauppaa ja sanoa ääneen mielipiteitään on uhattuna, muistamme ja ymmärrämme hyvin, miksi aikaisemmat sukupolvet ovat olleet valmiita antamaan jopa henkensä niiden edestä. Siitä olemme heille ikuisesti kiitollisia!
Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton rooli on lähes 80-vuotisen olemassaolomme aikana ollut rikas ja monipuolinen. Kuitenkin edelleen perustehtävämme on sama. Pyrimme rakentamaan maailmaa, jossa kansainvälinen yhteistyö olisi mahdollisimman sujuvaa, ja niin tiedon kuin ihmisten liikkuvuus maiden välillä olisi vilkasta.
Toteutamme edelleen toimintaamme muun muassa lähettämällä suomalaisnuoria opiskelemaan ja työharjoitteluun Yhdysvaltoihin, sekä tarjoamalla ajankohtaista ja relevanttia tietoa laajasti Yhdysvaltain asioista. Kaikki toimintamme on mahdollista vain, jos saamme elää vapaassa yhteiskunnassa, jossa kansalaiset voivat itse päättää, millaisista tekemistä ja toimintaa he haluavat tukea. Voimme jatkaa kansainvälistämistyötämme ainoastaan, mikäli suomalaiset katsovat tehtävämme edelleen tärkeäksi.
Aivan kuten 1940-luvulla, jolloin suomalaiset halusivat ”tunnustaa väriä” ja perustivat yhdistyksemme, sinulla on myös mahdollisuus varmistaa työmme jatkuminen liittymällä SAM:n jäseneksi. Ja näin varmistaa, että tulevillakin sukupolvillakin on mahdollisuus kansainvälistymiseen.
***
Lena Grenat on SAM:n toiminnanjohtaja.